Koronakriisin painama Suomen talous jatkoi laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. Tilastokeskus kertoi Suomen bruttokansantuotteen volyymin laskeneen 2,7 prosenttia heinä-syyskuussa vuotta aiemmasta. Huhti-kesäkuussa lasku oli peräti 6,2 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan neljännekseen.
Suomalaisten mielestä Suomella tulee kestämään kauan, ennen kuin talous on toipunut koronakriisiä edeltävälle tasolle. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan yhteensä 35 prosenttia yli tuhannesta vastaajasta uskoo toipumisen kestävän 2-3 vuotta. Vain viisi prosenttia uskoi toipumisen kestävän enintään vuoden. Erittäin pessimistisesti toipumiseen uskoi 6 prosenttia vastanneista. He eivät usko Suomen talouden toipuvan enää ennalleen.
Monelle talouden toipumisvauhti on vaikeasti ennakoitava. Peräti 19 prosenttia kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa kantaansa toipumiseen.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä kyselyn vastauksissa näkyy hyvin suomalaisten epävarmuus. Enemmistö henkilöistä, jotka kyselyssä pystyi antamaan arvionsa talouden toipumisesta, ennakoi talouden toipuvan 2-3 vuodessa. Mutta paljon on heitäkin, jotka uskovat toipumisen kestävän huomattavasti pidempään tai toipumisen jäävän kokonaan toteutumatta.
- Menetetty vuosikymmen on vielä lähimuistissa ja sen toistumista selvästi pelätään. Kantansa ilmoittaneista 20 prosenttia uskoo, että bkt:n toipumiseen menee 10 vuotta, vielä pidempää tai ei onnistu ollenkaan. Kriiseissä voidaan menettää tuotantokykyä ja tuottavuutta, mikä voi painaa kasvua vuosikausia. Varsinkin työttömien on vaikea nähdä valoa tunnelin päässä. Heistä kolmannes uskoo menetetyn vuosikymmenen toistumiseen, Nummiaro sanoo.
- Vastausten kirjo kuvaa hyvin talouden epävarmuutta. Kantansa ilmoittaneista seitsemän prosenttia uskoo, että bkt voi jo vuoden kuluttua olla täysin toipunut. Kysely on toteutettu ennen uutisia rokotteiden hämmästyttävän hyvistä kolmannen vaiheen testituloksista, joten tulokset varmasti aliarvioivat nykytiedon mukaisia näkemyksiä. Kaikkein optimistisemmin suhtautuivat nuoret (18-24v), joista 14 prosenttia arvioi toipumisen tapahtuvan vuodessa.
Kantansa esittäneistä suurin osa kuitenkin uskoo, että koetun V-pohjan jälkeen talouden toipuminen hidastuu, mutta toteutuu muutamassa vuodessa. Kantansa ilmoittaneista 43 prosenttia uskoo toipumisen vielä kestävän 2-3 vuotta ja 30 prosenttia uskoo sen venyvän 4-5 vuoteen.
- Koronan uusi aalto on Euroopassa ollut yllättävän raju ja monissa maissa tullaan kokemaan talouden tuplasupistuma eli Q4:llä kasvu kääntyy jälleen negatiiviseksi. Suomessa lisäksi vienti ja investoinnit voivat jarruttaa toipumista, joten monivuotinen toipumisura voi hyvin olla mallia ”kaksi askelta eteen ja yksi taakse”.
Työllisyyskehityksessä suomalaiset ovat lähes yhtä pessimistisiä kuin taloudenkin suhteen. Peräti 54 prosenttia vastanneista epäilee, että Suomen työllisyysaste palaa koronapandemiaa edeltävälle tasolle vasta 2-5 vuoden kuluttua.
Vielä helmikuussa Suomen kausitasoitettu työllisyysaste ylitti 73 prosenttia, mutta aste on kriisin edetessä laskenut. Lokakuussa trendiluku oli laskenut jo alle 72 prosentin ja työttömyysasteen trendiluku kivunnut yli kahdeksan prosentin.
Arjen katsaus –kyselyn mukaan peräti joka kymmenes vastaaja epäilee, ettei Suomen työmarkkinat palaa enää ennalleen. Kantaansa ei osannut sanoa 19 prosenttia vastanneista.
-Työllisyysasteen toipumisen uskotaan noudattelevan samantapaista epävarmuusjakaumaa kuin talouden tuotannon (bkt). Pessimistejä on kuitenkin enemmän, sillä kantansa ilmoittaneista 27 prosenttia uskoo työllisyysasteen toipumiseen menevän 10 vuotta, vielä pidempään tai ettei se onnistu lainkaan. Pitkäaikaistyöttömyys muuttaisi shokin pidempiaikaiseksi tuotantopotentiaalin vaurioksi ja heikentäisi julkisen talouden tasapainoa entisestään.
Omaan talouteen vähän vaikutuksia
Jatkuvista lomautus- ja irtisanomisuutisista huolimatta Arjen katsaus –kyselyyn vastanneista peräti 74 prosenttia kertoi, ettei koronakriisi ole vaikuttanut heidän talouteensa mitenkään.
Kyselyyn vastanneista hieman enemmän kuin joka kuudella (17 %) talous on heikentynyt kriisin seurauksena. Sen sijaan kuusi prosenttia vastanneista sanoi taloutensa vahvistuneen kriisin aikana.
Enemmistö heikentyneestä taloudesta kärsineestä kuitenkin uskoo, että heidän taloutensa tervehtyy ennalleen kriisin mentyä ohi. Kriisin vuoksi taloutensa heikentymisestä kertoneista 45 prosenttia ennakoi, että heidän taloutensa nousee taas ennalleen viimeistään 2 vuoden kuluttua.
Moni on kuitenkin menettänyt uskonsa tulevaan. Peräti 15 prosenttia ei usko, että heidän taloutensa palautuu enää ennalleen. Erityisesti työttömät ovat hyvin pessimistiä taloutensa toipumisen suhteen.
Epävarmuus heijastuu myös oman talouden kehitystä koskevista näkemyksistä. Peräti 18 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa, milloin heidän heikentynyt taloutensa palaisi ennalleen.
-Kotitalouksien oman talouden tila on polarisoitunut koronakriisissä. Kantansa ilmoittaneista vähätuloisista (talouden bruttotulot alle 20 tuhatta euroa vuodessa) kotitalouksista 25 prosenttia sanoo oman taloutensa heikentyneen. Vaikutus laskee tulojen noustessa ja hyvätuloisista (talouden bruttotulot yli 85 tuhatta euroa vuodessa) vain 11 prosenttia kertoo taloutensa heikentyneen. Nuoret (18-24v) ovat olleet kriisissä, kuten tavallista, ottavana osapuolena, sillä heistä jopa 33 prosenttia kokee taloutensa heikentyneen, Nummiaro sanoo.
-Oman talouden korjaantuminen nähdään huomattavan kahtiajakautuneesti. 41 prosenttia kantansa ilmoittaneista uskoo vuoden riittävän toipumiseen, mutta toisaalta 18 prosenttia on menettänyt uskonsa kokonaan. Lomautukset ovat pudonneet keväästä ja säästäminen noussut voimakkaasti, joten optimismille on eväitä. Mutta toisaalta osalla velkaongelmat ovat vain kärjistyneet.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on toteutettu 25.9.-1.10.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 1070 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito, 050 577 9368, [email protected]
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa, taloudellisesti turvatumpaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi/uutishuone
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1