Suomalaiset siirtyvät säästämismoodiin talouskriisien aikana. Epävarmuus talouskehityksestä ja oman talouden selviytymiskyvystä nostavat suomalaisten säästämisastetta talouskriisien aikana. Näin on käynyt niin 90-luvun lamassa, finanssi- ja eurokriisin aikana.
Koronaepidemia ei tee poikkeusta. Epidemian aiheuttamat liikkumisrajoitukset sekä talouden äkkijarrutus pakottavat suomalaiset säästämään. Näkymät talouteen ovat synkistyneet selvästi. Maaliskuussa suomalaisten luottamus talouteen heikkeni huomattavasti, vaikka koronaepidemia rajoitustoimet eivät olleet vielä alkaneet tilastojen keräysten aikana.
-Talous on jatkuvaa virtausta. Oman talouteen tulee sisään palkkatuloja, jota jatkavat matkaa ostoksina tai maksettuina laskuina. Säästämisen idea on ohjata jatkuvasti pieni osa pahan päivän ämpäriin, josta saa helpotusta tavallista isompiin menoihin tai tulovirran ajoittaiseen ehtymiseen. Kun ämpäri on täynnä, voi ottaa eläketynnyrin käyttöön, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
-Säästämisen muutokset vaikuttavat talouskasvuun, koska säästäminen on talouden kulutuskysynnästä pois. Jos kaikki yrittävät säästää eli vähentää kulutusta yhtä aikaa, hyve muuttuu kollektiiviseksi paheeksi, joka kuivattaa talouden kokonaisvirtaan ja aiheuttaa yhä useammalta tulovirran ehtymisen. Lopulta tässä niin sanotussa säästämisen paradoksissa kukaan ei oikein onnistu säästämään.
Talouden kolme skenaariota
Nummiaron mukaan säästämisen kasvu vaikuttaa myös Suomen talouden toipumiseen. Suomen talouden mahdollista kehitystä voi kuvata kolmella skenaariolla. Ensimmäisessä v-mallisessa talouskehityksessä talous supistuu jyrkästi puolivuotta, minkä jälkeen talous aloittaa toipumisen vauhdikkaasti rajoituksia poistettaessa.
-Nopean käännöksen jälkeen talouden toipuminen luultavasti hidastuu, koska kuluttajien varovaisuus ei poistu ihan hetkessä. Esimerkiksi Kiinassa on paikoin jouduttu sitkeän viruksen takia palaamaan rajoituksiin uuden aallon estämiseksi. Varsinkin riskiryhmiin kuuluvat palailevat hiljalleen normaaliin arkeen ja esimerkiksi pidemmälle matkustelu laahaa pitkään perässä. Ehkä vasta rokote tai laaja-alainen testaus poistaa tartuntavaaran takaraivosta, jolloin kulutus voi viimein nousta voimakkaastikin, kun eristyksen ponnisteluille haetaan hyvitystä. Kriisin akuuteimmissa vaiheissa käytettyjä puskureita pyritään myös taas säästämään täyteen, Nummiaro sanoo.
Toisessa vaihtoehdossa Suomen talous toipuu, mutta malli muistuttaa w-kirjainta. Epidemian hiipuessa talous alkaa toipua. Vaarana on, että rajoitteiden purkautuessa epidemia ryöpsähtää taas valloilleen. Epidemiasta voi seurata euroalueen uusi talouskriisi, kun jo ennestään heikossa talouskunnossa olevien maiden, kuten Italian on vaikeuksia selvitä jaloilleen.
-Tässä skenaariossa viruksen itsensä lisäksi syntyy negatiivisia talouden kerrannaisvaikutuksia. Pandemia antaa suunnilleen saman iskun joka kolkkaan, mutta iskunsietokyky vaihtelee. Esimerkiksi kehittyvät taloudet kärsivät Kiinan kysynnän kovasta laskusta, hyödykkeiden hintojen laskusta sekä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Näin iso shokki voi vielä paljastaa heikkoja kohtia yllättävistäkin suunnista. Eurokriisin toistuminen Italian sytyttämänä tuntuu niin ilmeiseltä, että toivottavasti ratkaisuja haetaan ilman akuutin kriisin painettakin. Uusi kriisi tarkoittaisi epävarmuuden, kulutuksen tarkan harkinnan ja säästäväisyyden paluuta.
Kolmas mahdollinen kehityssuunta on l-muotoinen kehitys, jossa toipuminen on aluksi jyrkkää mutta tasaantuu ja talouskasvu jää pitkäksi aikaa aiempaa vaisummaksi. Ihmisten epävarmuus taloudesta pysyy suurena ja ihmiset säästävät. Kulutus ei auta talouskasvua.
-Mitä enemmän konkursseja ehtii tulla ja mitä pidempään työttömyys vaivaa, sitä vaisumpana kasvu palaa. Kotitalouksien säästämiskäyttäytyminen saattaa kokea murroksen. Riittävien puskurien tarvetta tullaan arvioimaan koronakriisin valossa, mikä voi osoittaa vähintään parin kolmen kuukauden nettopalkan antavan vain vähimmäisturvan. Puskureita säästettäessä kulutus laahaa ja kasvu on sopeutuksen ajan hitaampaa.
Nummiaro uskoo, että todennäköisesti näemme nopean V-pohjakäännöksen, jota seuraa muutaman vuoden rauhallisempi talouskasvu kohti lähtöruutua, kunhan uusia shokkeja ei ilmaannu.
Monelle kriisi tuli liian nopeasti – varautumisen kolme perussääntöä
Suomalaiset ovat varautuneet kriisiaikoihin vaihtelevasti. Kotitalouksien säästämisaste laski usean vuoden ajan. Vuosina 2015-2017 suomalaiset jopa kuluttivat enemmän kuin tienasivat. Kulutusinto jatkui aina vuoden 2018 viimeiselle neljännekselle, jolloin säästämisaste nousi ensi kerran pitkään aikaan.
-Kriisit iskevät pahiten kaikkein heikoimpiin. Ylivelkaantuneilla talous ei aiemminkaan ole ollut tasapainossa ja ilman puskureita pienikin puhuri voi kaataa korttitalon. Työttömyys tekee aina loven tuloihin, mutta pienillä tuloilla, joista on vielä vaikea saada kerrytettyä säästöjä, elävillä tilanne on ikävämpi. Heikoilla ovat myös yksin- ja pienyrittävät, joilla yritystulo on tuonut leivän pöytään, mutta ei juuri puskuria tuovaa vaurautta. Lapsiperheillä vain toinen vanhemmista saattaa olla töissä, jolloin työttömyys voi tuntua aivan kestämättömältä paikalta.
Nummiaron mukaan koronakriisin osalta monilla ”maito on jo pöydällä” ja ainoa tehtävissä oleva on pyrkiä sopeuttamaan oma talous ajoissa ja ehdottomasti välttää velkakierteeseen joutuminen. Kun kriisi on ohi ja tulovirrat taas kasvavat, kannattaa heti alkaa pientä summaa, joka kuukausi ohjata pahan päivän varalle sinne ensimmäiseen ämpäriin.
Lisätietoja:
Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito, 050 577 9368 , [email protected]
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa, taloudellisesti turvatumpaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi/uutishuone
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1