Selvitys: Kannustimet työskennellä työttömyyden aikana ovat hyvät

Työttömyyden aikainen työskentely on yleistynyt koko 2010-luvun ajan. Työttömyysturvan suojaosan käyttöönotto paransi entisestään työttömän kannustimia vastaanottaa lyhyitä tai osa-aikaisia töitä.

VATT:n selvityksessä tarkastellaan vuonna 2014 käyttöönotettua työttömyysturvan 300 euron suojaosaa. Selvitys tarjoaa ensimmäisen, laajoihin yksilöaineistoihin perustuvan kuvauksen siitä, miten työttömien satunnaisten työkeikkojen yleisyys ja osa‐aikainen työskentely ovat kehittyneet suojaosan käyttöönoton myötä.

Kannustinongelmat harvinaisia ansiosidonnaista päivärahaa saavilla

Selvityksen mukaan useimpien työttömien kannustimet vastaanottaa satunnaista ja osa-aikaista työtä olivat hyvät jo ennen työttömyysturvan suojaosan käyttöönottoa. Suomessa palkkatulo leikkaa työttömyysetuutta varsin maltillisesti verrattuna useimpien muiden maiden työttömyysturvajärjestelmiin.

Suojaosan käyttöönottoon paransi kannustimia entisestään. Kannustimet eivät ole hyvät pelkästään teoriassa vaan myös käytännössä: vuosina 2014-2016 työttömyysaikainen tulotaso oli peräti kahdella kolmesta soviteltua ansiopäivärahaa saaneesta joko samansuuruinen tai korkeampi kuin täyden työttömyysetuuden perusteena oleva palkka.

Nyt julkaistussa selvityksessä ei havaittu, että suojaosan käyttöönotto olisi merkittävästi lisännyt työskentelyä työttömyysaikana. Ennen suojaosan käyttöönottoa kaikki työtulo vähensi työttömyysetuuden määrää. Vuodesta 2014 työtön on voinut ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman että työttömyysturvaa leikataan lainkaan. Vuodesta 2014 lähtien työttömälle on siis jäänyt 1000 euron palkkatulolla 150 euroa enemmän työttömyysetuutta kuukaudessa kuin vuonna 2013.

Jo ennen suojaosaa työtätekevien työttömien oli mahdollista saada soviteltua työttömyysetuutta. Sovitellun ansiopäivärahan ja palkkatulon yhteismäärä oli korkeintaan 90 prosenttia työttömyyspäivärahan perusteena olevasta palkasta. Samanaikaisesti työttömyysturvan suojaosan käyttöönoton kanssa enimmäismäärä nousi 100 prosenttiin. Sovitellun päivärahan anteliaisuudesta johtuen kannustimet työn tekemiseen työttömyyden aikana olivat varsin hyvät jo ennen suojaosaa.

Kannustimet voivat jäädä heikoiksi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajilla, jos nämä kotitaloudet saavat myös asumis- ja toimeentulotukea. Asumistuen 300 euron suojaosan käyttöönotto vuonna 2015 lievensi kannustinongelmia tässä ryhmässä.

Työttömyyden aikana työskentely yleisempää naisilla kuin miehillä

Soviteltujen etuuspäivien osuus kaikista etuuspäivistä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulla. Tämä kasvu koskee niin ansiopäivärahan, peruspäivärahan kuin työmarkkinatuenkin saajia. Suojaosien käyttöönoton myötä peruspäivärahan ja työmarkkinatuen osalta kasvu hieman kiihtyi. Kasvusta huolimatta työmarkkinatuen saajien keskuudessa pienimuotoinen työskentely on muita ryhmiä vähäisempää.

Työttömyyden aikainen työskentely on yleisempää naisilla kuin miehillä. Noin 15 prosenttia naisten työttömyysetuuspäivistä maksetaan soviteltuna. Miehillä osuus on puolta pienempi.

Tarkasteluissa hyödynnettiin SISU‐mikrosimulointimallia sekä laajoja rekisteripohjaisia tutkimusaineistoja.

Julkaisu toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Tutkimus:
Työttömyysturvan suojaosa ja työttömyyden aikainen työskentely. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2018 on saatavilla embargolla: [email protected] Selvitys julkaistaan perjantaina 6.7. klo 10 valtioneuvoston kanslian tietokayttoon.fi -sivustolla.

Lisätiedot:
tutkimusprofessori, tutkimusohjaaja Tomi Kyyrä, VATT, p. 0295 519 427, [email protected]