Tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä on yli kolminkertaistunut kolmessa vuodessa, kertoo State of AI in Finland -raportti. Investoinnit ja osaaminen kasaantuvat kuitenkin hyvin pieneen määrään yrityksiä: huolen aiheeksi nouseekin, jäävätkö hitaasti liikkeelle lähteneet yritykset digitalisaation kelkasta.
Suomen tekoälykentän toimijat* ovat koonneet kattavan raportin tekoälyvalmiuden, -osaamisen ja tekoälyn hyödyntämisen tilasta Suomessa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tutkimustietoa ja konkreettisia sovellusesimerkkejä on koottu yhteen tässä mittakaavassa.
”Raportti on mairitteleva Suomelle: useat kansainväliset selvitykset nostavat meidät maailman kärkivaltioiden joukkoon tekoälyvalmiuksen osalta, ja julkishallinnon strategiaa ja panostuksia kiitellään. Julkisomisteiset organisaatiot, kuten Yle, Posti ja Helen, ovat investoineet merkittävästi tekoälyyn”, summaa Suomen Tekoälykiihdyttämön vetäjä Alexander Törnroth.
Maailmanlaajuiseksi menestystarinaksi on noussut myös Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhdessä tuottama, tekoälyn perusteisiin pureutuva Elements of AI -kurssi, joka on kerännyt jo yli puoli miljoonaa osallistujaa. Yksityishenkilöiden tiedonjano ei kuitenkaan ainakaan vielä näy yrityksissä osaamisen kasvuna.
”Suomessa on ainakin 1240 yritystä, jotka hyödyntävät tekoälyä päivittäin. Vaikka luku on kasvanut nopeasti, yritysten mukaan ymmärtämättömyys tekoälyn soveltamismahdollisuuksista on edelleen kasvun suurin este. Tarvitsemme ‘Elements of AI organisaatiolle’ -tyyppisen kurssin, joka tuo osaamisen organisaatiotasolle. Myös datavarantojen puute nousee esiin esteenä tekoälyn soveltamiselle. Organisaatioissa tulee käynnistää datan kartoitus, josta selviää, mistä toiminnoista olisi saatavissa käyttökelpoista dataa”, Törnroth painottaa.
Törnroth pitää ongelmallisena myös investointien ja osaamisen kasaantumista pieneen määrään yrityksiä. Tutkimuksen mukaan ne yritykset, jotka ovat jo investoineet digitalisaatioon, tekevät todennäköisesti niin myös jatkossa. Sama ilmiö ulottuu tekoälyyn: yritykset, jotka ovat tällä hetkellä pisimmällä tekoälyn hyödyntämisessä, aloittivat määrätietoiset panostukset osaamiseen jo viisi vuotta sitten ja ovat tämän jälkeen vain kiristäneet investointien tahtia.
“Tähän kahtiajakautumiseen olisi syytä herätä. Tarvitsemme entistä enemmän samaistuttavia esimerkkejä tekoälyn hyödyistä”, Törnroth sanoo.
Raporttiin on nostettu 25 esimerkkiä tekoälyn hyödyntämisestä käytännössä. Tekoäly parantaa ihmisten arkea monin tavoin: koneoppiminen soveltuu hyvin tapauksiin, joissa on jatkuvasti muuttuvaa dataa ja joihin esimerkiksi sään vaihtelut vaikuttavat. Tällaisia käyttökohteita ovat muun muassa kaukolämmön älykkäät ennusteet, pakettien kuljettaminen sekä lentokoneiden säästä johtuvien myöhästymisten ennakointi.
Kuluttajan näkökulmasta tekoäly mahdollistaa myös yksilöidyn käyttökokemuksen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Yle Areena, jossa hyödynnetään tekoälyä laajasti niin visuaalisen sisällön tuottamisessa, suosittelussa kuin käyttökokemuksen parantamisessa. Suosittelumekanismit ovat leviämässä myös yritysmaailmaan, esimerkiksi laskutuksen ja hinnoittelun dynaamisiin järjestelmiin.
Lisätiedot:
Alexander Törnroth
[email protected]
+358 40 1877353
*State of AI in Finland -raportti kokoaa kuvan Suomen tekoälyvalmiudesta ja soveltamiskyvystä sekä luo yhteisen vision Suomen tekoälykentälle. Raportissa esitellään 25 käytännön esimerkkiä tekoälyn soveltamisesta. Raportin takaa löytyy iso joukko toimijoita: Suomen tekoälykiihdyttämö FAIA, Teknologiateollisuus, Vake, TEM, Business Finland, tekoälyn tutkimusorganisaatio FCAI, Reaktor ja Silo AI. Raportti on englanninkielinen ja se ilmestyy myöhemmin myös suomeksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1