Keskustelu valtionyhtiöistä on enimmäkseen ideologista ja yksinkertaistavaa. Historiallinen tarkastelu osoittaa, että valtion yhtiöt ovat käytännössä keskenään erilaisia siinä missä perhe- ja pörssiyhtiötkin. Yrityksen toimiala ja koko määrittävät usein luovuutta tai tehokkuutta enemmän kuin omistustausta.
Näin arvioi Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan Impulsseja-artikkelissa Mikä on totuus valtion yhtiöistä?.
Kuisma haastaa Hannu Leinosen EVAlle tekemän raportin Laiska jättiläinen, jonka viisi teesiä valtion omistuksen keventämisestä eivät tarkemmassa analyysissä pidä edes kärjistyksenä paikkansa.
Jos kriitikoiden mielestä 1970-luvun kuvaputkiyhtiö Valco kertoo valtion yhtiöistä kaiken oleellisen, silloin Olkiluodon voimalaskandaali yhdessä Talvivaaran kanssa on totuus yksityisten yritysten saavutuksista. Kuisma tähdentää, että onnistua ja epäonnistua voi monelta taustalta.
Valtion yhtiöt eivät ole aina parhaita tai ylivertaisia, mutta Suomi modernisoitui Nesteen, Outokummun ja Rautaruukin ynnä muiden vanavedessä. Ne ovat luoneet synty- ja kasvumahdollisuuksia yksityisille, joita ei olisi olemassakaan ilman valtiollista teollisuutta.
Valtion ja yksityisten yhtiöiden välillä ei myöskään ole tehokkuuseroja, jos ottaa toimiala- ja yrityskokokohtaiset tekijät asianmukaisesti huomioon. Suomen ei ole syytä uhrata tuottoisia kruununjalokiviään globaaleihin sijoituspeleihin vain harhaisten uskomusten ja väärin ymmärretyn sijoittajamyönteisyyden vuoksi.
Julkaisu on ladattavissa Kalevi Sorsa -säätiön nettisivuilta.
Lisätietoja:
Markku Kuisma, puh. 050 311 2563
Mikko Majander, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, puh. 040 530 5489
Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatuspaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1