Työn ja työelämän iso murros haastaa niin työnantajat kuin työntekijätkin, sanoo Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Riitta Viitala.
– Työ, työurat ja henkilöstöt pirstaloituvat. Osaaminen on jatkuvassa liikkeessä, eikä kehity pelkän tekemisen varassa. Sen varmistamiseen on keksittävä yhä ketterämpiä ja tehokkaampia keinoja, sanoo Viitala.
Työnhyvinvoinnin – tai pikemminkin sen puutteesta – on tullut yrityksille ja yhteisöille kova haaste. Työelämän murrokseen liittyy myös digitalisaatio, joka muuttaa työtä ja työprosesseja. Jatkuva muutos on työpaikalla uusi normi rakenteiden uudistuessa jatkuvasti. Osaajia on saatava nopeasti palkattua, kyettävä pitämään ja tarvittaessa voitava vastuullisesti vähentää.
– Kokoonpanoiltaan vaihtelevat ihmisryhmät on saatava työskentelemään tehokkaasti yhdessä. Tämän mosaiikin hoitaminen ei onnistu enää kymmeniä vuosia vanhan ”aina on portilla tulijoita” -henkilöstöajattelun ja aatamin aikuisten henkilöstökäytäntöjen varassa, Viitala huomauttaa.
Viitalan mukaan työpaikoilla pitäisi nyt varmistaa se, että yrityksessä tai organisaatiossa on riittävästi henkilöstöjohtamisen osaamista. Viitalan omien sekä kansainvälisten tutkimusten mukaan organisaatioiden, niin yksityisten kuin julkistenkin, henkilöstöjohtamisessa on paljon vaihtelua.
Toisessa ääripäässä yrityksiä henkilöstöjohtamista hoidetaan rimaa hipoen – juuri ja juurin lain velvoitteet hoitaen, toisessa ääripäässä henkilöstö puolestaan tunnetaan voimavarana, johon satsataan ja johon liittyvät asiat hoidetaan ammattimaisesti ja laadukkaiden henkilöstökäytäntöjen varassa.
Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Riitta Viitala ei kuitenkaan halua syytellä niiden organisaatioiden johtoa, joiden henkilöstöjohtaminen on kuin ”heitteille jätetty takapiha”.
– Minun havaintojeni mukaan huonosti järjestetty henkilöstöjohtaminen ei ole tahallista tai tyhmyydestä johtuvaa. Siinä on vain päässyt käymään niin. Näkisinkin, että näillä organisaatioilla on hallussaan mahtava käyttämätön potentiaali.
Viitalan mukaan tilanteen parantamiseen riittävät usein melko yksinkertaiset askeleet.
– Ensiksi pitäisi katsoa, että kuinka paljon henkilöstöjohtamisen strategiseen suunnitteluun käytetään energiaa johtoryhmien ja hallitusten kokouspöydissä. En nyt puhu strategiadokumenttien ja vuosikertomusten korulauseista. Lisäksi pitäisi tarkastaa ja arvioida omat henkilöstökäytännöt ja laittaa ne kuntoon askel kerrallaan painottaen ensiksi niitä, jotka ovat organisaatiolle oikeasti tärkeimpiä.
Professori Riitta Viitala luennoi aiheesta ”Henkilöstöjohtaminen ja muuttuva työelämä” keskiviikkona 21.2. klo 18 Minä & tiede -yleisöluennolla Vaasa-opistossa Vaasassa. Vaasan yliopiston ja Vaasa-opiston yhteistyönä järjestettävillä Minä & tiede -yleisöluennoilla pureudutaan kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Luennoilla jokainen voi oppia ja oivaltaa, kysyä ja keskustella.
Lisätiedot: Henkilöstöjohtamisen professori Riitta Viitala, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8431, riitta.viitala(at)uva.fi
Kuva: Riitta Viitala, kuvaaja: Katja Lösönen
Kuva: professori Riitta Viitala kuvaaja Katja Lösönen
Koko: 8,94 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5517x3742Kuva: professori Riitta Viitala kuvaaja Katja Lösönen
Koko: 8,94 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5517x3742© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1