Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellin talousarvioesitys ja tavoitteet vuodelle 2018 on julkaistu. Vuoden 2018 talousarvioesityksessä rahaa esitetään käytettäväksi 1,5 miljardia euroa. Talousarvioesitys on 26,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin kunnallisvero pysyy ennallaan 19,50 prosentissa. Kiinteistöveroa korotetaan, mikäli valtio päättää alarajojen korotuksista.
Turun alueen talous on kehittynyt positiiviseen suuntaan muutaman viime vuoden aikana niin, että yksityisellä sektorilla kaikkien toimialojen liikevaihdot ja työvoiman määrät ovat kääntyneet nousuun. Kehityksen ennakoidaan lisäävän kaupungille maksettavia verotuottoja taloussuunnitelmakaudella 2018 - 2021.
Tämänhetkinen tulorahoitus ei kuitenkaan kata Turun kaupungin toiminnan ja investointien rahoitusmenoja.
- Turun ja koko alueen toimintaympäristön hyvin myönteinen kehitys ei näy vielä kaupungin taloudessa. Veropohjamme kasvaa, mutta samaan aikaan kasvavat myös palvelutarve ja kaupungin menot. Jos tuottavuutta ei pystytä nostamaan, kaupunki velkaantuu ja menettää investointikykyään. Taloudellisesta kasvusta ei saa nyt syntyä harhakuvaa siitä, että kaupungin menoja voisi kasvattaa enemmän kuin verorahoitus kasvaa. Menoja pitää kohdentaa kasvun vireen muuttamiseksi pysyväksi tilaksi, työllisyydeksi ja hyvinvoinniksi, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.
Vuoden 2017 menot ovat toteutumassa lähes talousarvion mukaan. Vuonna 2018 menoja kasvattavat eniten palvelutarpeen kasvu erikoissairaanhoidossa, perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Lisäksi suurten valmistuneiden investointikohteiden käyttöönotot kasvattavat vuosikustannuksia.
Turun kaupunki on tehnyt ja jatkaa vahvoja panostuksia elinkeino- ja innovaatiopalveluihin sekä korkeakoulu- ja oppilaitosyhteistyöhön. Korkeakoulujen kesken on käynnistetty tekniikan alan koulutuksen ja vetovoiman vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla ja esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa insinööriopiskelijoiden aloituspaikkojen määrää on nostettu 200 oppilaalla paikalla jo tänä syksynä (nyt 650 aloituspaikkaa).
Kaupungissa on myös aloittanut alueellisen työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilu, jossa Turun kaupungin asiakkaiksi siirtyi noin 7 000 turkulaista työtöntä työnhakijaa. Työpiste-nimiseen kokeilun toimistoon siirtyi samalla 26 virkailijaa TE-toimistosta. Turun seudulla on lisäksi käynnistynyt Turun seudun työvoimahautomot -hanke, jossa kehitetään kärkialojen, muun muassa kone- ja metallialan sekä rakennusalan toimintaa. Työvoiman liikkuvuutta puolestaan tukee työmatkapilotti Valmetin autotehtaalle.
Meriteollisuuden kasvun ja valmistavan teollisuuden kasvu palveluineen lisää seudulla työvoiman tarvetta vähintään 30 000 uutta henkilötyövuotta vuoteen 2024 mennessä.
Kasvu näkyy jo nyt voimakkaasti myös kaavoituksessa ja rakentamisessa. Kaupungissa on myönnetty ennätysmäärä rakennuslupia. Vuonna 2016 rakennuslupia myönnettiin 707 kappaletta, mikä on 18 % aiempaa vuotta enemmän. Vuoden 2017 elokuuhun mennessä aloitettujen asuntojen määrä on kasvanut 33 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös valmistuneiden asuntojen määrä sekä luovutettujen yritystonttien määrät ovat kovassa kasvussa.
- Positiivinen rakennemuutos ei poista kaupungin tulorahoitukseen liittyviä ongelmia, mutta meneillään oleva kasvu vakauttaa toimintaympäristöä. Kaupungin tulee tukea kehitystä toteuttamalla kasvuun ja vetovoimaan liittyviä investointeja, Randell sanoo.
Turussa panostetaan nyt koulutukseen ja erityisesti kansainvälisyyteen. Turun koulujen oppilasmäärä kasvaa noin 250 oppilaalla vuodessa ainakin vuoteen 2020 asti ja uusia päivähoitopaikkoja tarvitaan noin 150 vuodessa, mikäli myös asukasluku kasvaa odotetusti. Tämä tarkoittaa resurssien lisäämistä sekä varhaiskasvatuksessa että opetuksessa.
- Muun muassa kansainvälisten koulujen paikoista sekä saksankielisen päiväkodin syntymisestä pitää tehdä päätökset vuoden 2018 aikana, kaupunginjohtaja Randell sanoo.
Valmisteilla olevalla sote- ja maakuntauudistuksella ei ole vaikutusta kaupungin vuoden 2018 talousarvioon. Jatkossa sen valmistelu vaatii merkittäviä resursseja kaupungilta, ja se tullaan huomioimaan talousarviosuunnittelukaudella.
- Tällä hetkellä selvittämistyöhön on varattu henkilöresursseja. Varsinaiset reagoinnit ja muutokset tehdään vasta kun lakimuutokset on tehty, Randell sanoo.
Kaupungin taloussuunnittelua ovat ohjanneet kaupunginvaltuuston syksyllä 2011 päättämät linjaukset, joiden mukaan kaupungin talous tasapainotetaan vuoteen 2018 mennessä, vuosikate kattaa investointien poistot ja nettovelka kasvaa maltillisesti.
Turku on onnistunut käyttömenojensa hallinnassa hyvin. Toimintamalliuudistus vuodelta 2013 oli tälle alkua ja toimintamallia on kehitetty edelleen voimakkaasti.
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell kiittää sitä, että kaupungin henkilöstö on tehnyt uutterasti töitä talouden tasapainottamiseksi. Viime vuosina saavutettu toimintamenojen maltillinen kehitys on mahdollistanut taloudellisen tilanteen parantumisen.
Tasapaino saavutettiin etuajassa vuonna 2016 ja myös vuosi 2017 ennustetaan tasapainoiseksi. Kilpailukykysopimus söi vuoden 2017 tulorahoitusta, mutta tasapaino saavutetaan vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä kirjatulla kertatulolla. Kuluvan vuoden verotulojen ennustettua parempi kehitys kohdennetaan ensi vuonna palvelutarpeen kasvuun.
- Vuoden 2018 aikana palvelujen kysyntä kasvaa edelleen, mutta vuoden 2017 kaltaiset kertatulot eivät enää auta tulorahoitusta. Tästä syystä talouden tasapaino karkaa vuosien 2018 - 2020 osalta, kaupunginjohtaja Randell sanoo.
Valtio teki kuluvalle vuodelle kuntien verorahoitukseen leikkauksia, joiden perusteena oli laskennallisia säästöjä, kuten työajan lisääminen 6 minuuttia päivässä. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan valtionosuusleikkausten perusteet eivät ole realisoituneet kustannussäästöinä. Kuntien rahoitusvastuu palvelujen tuottamisessa on kasvanut merkittävästi ja nyt vastaavia päätöksiä on tehty lisää
- Kaupungin taloutta on hoidettu viimeiset vuodet kaikkien toimialojen osalta erityisen vastuullisesti, mikä on heijastunut kansallisestikin verraten maltillisena menojen kasvuna. Valtion päätösten edessä kaupunki on kuitenkin pakotettu luomaan uusia tuottavuutta lisääviä toimintatapoja, toteaa kaupunginjohtaja Randell.
Valmistellun taloussuunnitelman ensimmäiset vuodet ovat yhteensä 46,4 miljoonaa euroa alijäämäisiä. Kaupungin talouden tasapainon suunnitellaan palautuvan vuonna 2021. Talousarvioesitykseen sisältyvä henkilöstösuunnitelma kasvattaa kaupungin henkilötyövuosien määrää 46,4:llä vuonna 2018.
- Palvelutarpeen kasvuun perustuvat kustannusylitykset ovat ymmärrettäviä, mutta tulevina vuosina kasvavaan tarpeeseen tulee vastata lisäämällä toiminnan tuottavuutta. Tuottavuusmittarien mukaan olemme muita kaupunkeja jäljessä ainakin varhaiskasvatuksessa, Randell sanoo.
Turun kehitystä raamittaa kolme mittavaa kärkihanketta, jotka ovat Keskustan kehittäminen, Turun kampus ja tiedepuisto sekä Smart and Wise Turku. Kärkihankkeiden kautta panostetaan strategian ja kaupungin toimintamalliuudistuksen kannalta kaikkein keskeisimpien tavoitteiden toteuttamiseen.
- Turku panostaa tulevaisuuteen investoimalla kärkihankkeisiin. Lisäämme itse niihin resursseja ja teemme voimakasta yhteistyötä lukuisten kumppaneiden kanssa, kaupunginjohtaja Randell sanoo.
Keskustan kehittämisen kärkihankkeessa valmistui syksyllä 2017 erinomaisen vastaanoton saanut Keskustavisio 2050, jonka tavoitteena on nostaa Turku vetovoimaiseksi eurooppalaiseksi kaupunkikeskustaksi. Kampus ja tiedepuiston tarkempi suunnitelma valmistuu loppuvuodesta 2017 ja Smart and Wise Turun alkuvuoden 2018 aikana.
- Kaupungilla on kärkihankkeissa hyvin kunnianhimoiset tavoitteet ja jokaiseen sisältyy useita erillisiä hankkeita. Pääpaino on uusien investointien saamisessa Turkuun sekä digitalisaation ja älyratkaisujen hyödyntämisessä yhdessä kaupunkilaisten ja lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa, Randell kuvaa.
Turun kaupungin bruttoinvestoinnit ovat talousarvioesityksen mukaisesti taloussuunnitelmakaudella 99,4 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 91,2 miljoonaa euroa vuonna 2019.
Merkittävimmät investointihankkeet taloussuunnitelmakaudella ovat Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimitalot, tehostetun palveluasumisen yksiköt ja Viinamäen päiväkodin uudisrakennuskohteet sekä Puolalan koulun ja Ruiskatu 8:n peruskorjaukset.
Varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 70 miljoonaa euroa alijäämäinen. Antolainoja myönnetään 45 miljoonalla eurolla. Kaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamiseen otetaan uutta pitkäaikaista nettovelkaa 80 miljoonaa euroa.
Taloussuunnitelmavuosien 2018 - 2021 velan lisäykseksi on merkitty 40-100 miljoonaa euroa per vuosi. Vuonna 2018 nettovelka nousee 60 miljoonaa euroa.
Talousarviokäsittelyn eteneminen:
Turun kaupunginvaltuuston seminaari 16.10.2017
Turun kaupunginhallitus 23.10.2017
Turun kaupunginhallitus 6.11.2017
Turun kaupunginvaltuusto 13.11.2017
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018 (pdf)
Kuvia merkittävistä investointikohteista: Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimitalot
bit.ly/syvalahti
bit.ly/ylimaaria
Talousarviotiedusteluihin vastaavat:
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, puh. 02 262 7224
Talous- ja strategiaryhmän johtaja Jukka Laiho, puh. 040 760 3999
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1