Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » POP Pankki: asumisen kulut haukkaavat yhä suuremman loven kukkaroon

POP Pankki: asumisen kulut haukkaavat yhä suuremman loven kukkaroon

Tiedote.
Julkaistu: 08.06.2016 klo 10:00
Julkaisija: POP Pankki

Tiedote julkaistavissa 8.6.2016  klo 10.00

POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan asuminen on yhä kalliimpaa ensi vuonna. Omistusasuntojen hinnat ja vuokrat nousevat koko maassa. Velallisen taloutta tukee kuitenkin alhainen korkotaso.

Suomen talouden heikko kasvu jatkuu tänä vuonna. Bruttokansantuote kasvaa vain 0,9 prosenttia. Ensi vuonnakin kasvu jää prosenttiin.

- Heikko kasvu johtuu siitä, että suomalaiset tuotteet käyvät edelleen heikosti kaupaksi maailmalla. Tavaravienti laski viime vuonna ja koko vienti oli vain vaivoin plussalla, POP Pankin johtaja Timo Hulkko kertoo.

Vaikka vienti vetikin heikosti, kulutus nosti Suomen talouden kasvuun viime vuonna.

- Tänä ja ensi vuonna kuluttajien asema on tukalampi. Vientiongelma yritetään ratkaista kohentamalla yritysten hintakilpailukykyä, mutta se käy ensin kuluttajien kukkarolle, Hulkko arvioi.

Työllisyys kohentuu hitaasti  

POP Pankin arvion mukaan työllisyys kasvaa tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 15 000 henkilöllä. Erityisesti rakentamisen työllisyyskehityksessä on positiivisia merkkejä.

- Työllisyys kohentuu hitaasti, koska talouskasvu on vähäistä ja tehdyissä työtunneissa on myös nousun varaa, Hulkko sanoo.

POP Pankki arvioi, että vuonna 2016 työttömyysaste laskee 9,2 prosenttiin ja vuonna 2017 tasan 9 prosenttiin.

Hintojen lasku on ohi

Kuluttajahinnat laskivat vuonna 2015, mutta lasku ei jatku enää tänä vuonna. Ruoan hintaan ei ole odotettavissa tänä ja ensi vuonna suuria muutoksia.

Bensiinin hinta laski alkuvuodesta alimmillaan alle 1,30 euron, kun raakaöljyn hinta romahti. Hinta on kuitenkin kääntynyt jälleen nousuun. Yhdysvalloissa tuotanto kasvaa uudelleen, mikä kääntänee hinnan taas hienoiseen laskuun. POP Pankki arvioi, että bensiinin keskihinta asettuu tänä vuonna 1,38 €/l ja ensi vuonna 1,40 €/l.

- Kuluttajahintojen nousua pitävät Suomessa kurissa pienet palkankorotukset. Kallistuvat raaka-aineet ja nousevat hinnat ja palkat maailmalla lisäävät kuitenkin hintojen korotuspainetta myös Suomessa ensi vuonna. Kokonaisuudessaan kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia, Hulkko ennakoi.

Asumiskulut kasvavat

Asuminen käy ensi vuonna yhä enemmän kuluttajan kukkarolle. Asumisen kustannuksia nostavat muun muassa kiinteistö-, ja energiaverkon korotukset.

Omistusasuntojen hinnat nousevat koko maassa. EKP:n rahapolitiikka takaa kuitenkin sen, että korot pysyvät nollan tuntumassa, mikä tukee asuntovelallisen taloutta.

- Keskuspankin inflaatiotavoite ja euron kurssin vahvistuminen voivat luoda paineita jopa keventää rahapolitiikkaa lisää lähitulevaisuudessa, Hulkko väläyttää.

Vuokrat nousevat vuonna 2016 koko maassa noin 3 prosenttia. Kotitalouksien pienentynyt keskikoko ja epävarma taloustilanne kasvattavat pienten asuntojen kysyntää, mikä lisää paineita vuokramarkkinoilla.

Ostovoima pienenee

Viime vuonna kotitalouksien ostovoima kehittyi poikkeuksellisen hyvin, mikä johtui muun muassa alhaisesta bensiinin hinnasta ja pankkien tarjoamista lyhennysvapaista.

- Reaaliansiot kasvavat vielä tänä vuonna olemassa olevien palkkaratkaisujen ja hintojen maltillisen nousun myötä. Sen sijaan ensi vuonna reaalitulot eivät enää kasva, vaan palkansaajien ostovoima kääntyy negatiiviseksi. Suurin syy tähän on hintojen nousun kiihtyminen ja nollatason palkkaratkaisut, Hulkko arvioi

Yksityinen kulutus kasvaa vuonna 2016 tasan prosentin ja vuonna 2017 enää 0,6 prosenttia. Palkansaajien ansiot nousevat vuonna 2016 ja 2017 noin prosentin verran.

Eläkeläisten ostovoima heikkenee tänä ja ensi vuonna.  Sen sijaan yrittäjien tuloja kasvattaa tuotannon kasvun hienoinen piristyminen. Nimelliset yrittäjätulot kasvavat vuonna 2017 vajaat kolme prosenttia. Yrittäjät hyötyvät kilpailukykysopimuksesta, kun palkkamenot eivät juuri kasva ja työnantajamaksuja siirretään työnantajilta työntekijöille.

Maatalouden yrittäjätulo kasvaa tänä vuonna hintojen nousun ja tuotantokustannusten laskun seurauksena noin kolmanneksella. Suuresta suhteellisesta noususta huolimatta maatiloilla ei kylvetä rahassa, sillä noussut taso on ainoastaan kolmannes vuoden 2012 tasosta. Ensi vuonna tulot pysyvät suunnilleen tämän vuoden tasolla.

Moni kaihtaa ahtaasti asumalla riskiä

Asuntokauppa on hidastunut kriisiä edeltäneistä ajoista, mutta kauppa käy kuitenkin koko maassa. Asuntokauppojen määrät ovat tippuneet finanssikriisin edeltävältä tasolta koko maassa lähes yhtä paljon. Vain ajoituksessa on eroa. Alussa lasku oli nopeinta ja suurinta pääkaupunkiseudulla. Nyt vastaavasti pääkaupunkiseudun kauppamäärät ovat alkaneet piristyä muuta maata aikaisemmin.

- Finanssikriisin myötä ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt huomattavasti. Tutkimustiedon valossa omakotiasuminen on edelleen suosittua, mutta heikko taloustilanne on johtanut siihen, että omakotitalojen rakentamiseen liittyviä riskejä pyritään välttämään, Hulkko sanoo.

Muuttoliike kohti kaupunkialueita ja -keskustoja hallitsee tällä hetkellä keskustelua asuntomarkkinoista. Pelkkä asumismieltymysten muutos tai työpaikat eivät kuitenkaan saa ihmisiä hakeutumaan kaupunkikeskustojen pieniin asuntoihin.

- Heikon taloustilanteen seurauksena asunnonostajat saattavat kaihtaa riskiä. He lykkäävät asunnon vaihtoa tai hankkivat pienemmän kerrostaloasunnon, jonka jälleenmyyntiarvo näyttää turvatummalta. Finanssikriisin jälkeen ahtaasti asuvien kotitalouksien osuus pääkaupunkiseudulla on kääntynyt jälkeen uudelleen kasvuun, Hulkko sanoo.

Hulkko muistuttaa, että vaikka keskustojen pienet asunnot menevät nopeammin kaupaksi, ne ovat myös huomattavasti kalliimpia.

- Asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat keskustoissa ja varsinkin Helsingissä selvästi korkeammat kuin muualla maassa. Maakuntien kaupungeissa ja keskustojen ulkopuolella asuntomarkkinat ovatkin tässä mielessä vakaammalla pohjalla. Asuntovelallisten riskit ovat alhaisempien hintojen ansiosta usein kohtuullisempia.

Lisätietoja:

johtaja Timo Hulkko, puh. 0500 894 008, timo.hulkko@poppankki.fi

toimitusjohtaja Heikki Suutala, puh. 0500 661 431, heikki.suutala@poppankki.fi 

Liitetiedostot

POP Pankit ovat asiakkaitaan varten perustettuja osuuskuntamuotoisia pankkeja, joilla tutkimusten mukaan on Suomen tyytyväisimmät asiakkaat ja paras asiakaspalvelu. POP Pankki -ryhmään kuuluu 26 POP Pankkia, verkossa toimiva vahinkovakuutusyhtiö POP Vakuutus, POP Pankkien keskusluottolaitos Bonum Pankki Oy ja POP Pankkiliitto osk.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs