Ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen on monelle yritykselle tarpeellinen, mutta pelottava askel. Moni ala Suomessa on julistanut tänä vuonna tarvitsevansa lisää osaajia, jotta pääsisi kunnolla kasvuun. Ohjelmoijia, mallintajia, työnjohtajia, lääkäreitä ja muita tarvitaan enemmän kuin kotimarkkinoilta on mahdollista löytää. Vaihtoehtoja on tasan kolme: olla tekemättä tärkeää rekrytointia ja jättää kasvu haaveeksi, yrittää kaapata tekijä toiselta yritykseltä kotimaasta, mikä johtaa alan seisahtuneisuuteen, tai palkata sopiva osaaja ulkomailta. Moni työnantaja on kuitenkin varovainen tämän viimeisen vaihtoehdon suhteen, eikä aina syyttä.
Ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisella on kiistämättömiä hyötyjä: Pääsy uusiin verkostoihin, markkinatuntemuksen kasvattaminen, uudet ajatusmallit, kansainvälisen yrityksen maine, ja ennen kaikkea tarvitun osaamisen saaminen. Nämä tekevät ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisen mielekkääksi. Lisäksi potentiaalinen osaajapooli kasvaa merkittävästi, ja kokeneempiakin tekijöitä on mahdollista houkutella Suomeen. Kyllä, näin on tapahtunut aiemminkin, tapahtuu edelleenkin, eikä ole mitään syytä olettaa, että se loppuisi juuri nyt!
On kuitenkin tosiasia, että ulkomailta palkatessa tulee miettiä useampia seikkoja kuin kotimaasta palkattaessa. Kieli nyt tietenkin, mutta se on suomalaisten hyvän kielitaidon ansiosta lopulta kuitenkin pikku seikka (hyvä me!). Oikeasti yrityksiä mietityttää enemmän esimerkiksi lupa-asiat, rekrytointiin kuluva aika, sekä hakijan todellinen osaaminen. Näistä viimeisin on kuitenkin rekrytoitaessa aina edessä, ja tietyn pisteen jälkeen on luotettava, että hakijalla on ne taidot, mitä yritys hakee ja mitä hän lupaa omaavansa. Tätä varten on olemassa koeaika. Lupa-asiat ja rekrytointiin kuluva aika taas ovat merkittävämpiä haasteita. Aloitetaan käsittelemällä ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisen vaatimia lupa-asioita.
Suomen byrokratiaviidakkoa pidetään vaikeaselkoisena, eikä aina syyttä. Ulkomaalaisen työntekijän lupa-asioita selvitellessä menee monelle nopeasti sormi suuhun. Millaista lupaa kannattaisi hakea? Mitä liitedokumentteja tulisi hankkia? Mitä jos hän omaa useampia kansalaisuuksia? Mitä jos tulijalla on koira tai rakas palkokasvi jonka on tultava mukaan? Nämä ovat oikeita esimerkkejä tilanteista, joihin ulkomaalaista palkattaessa törmää. Ei siis ihme, että yritykset eivät koe selviävänsä näistä tilanteista omin voimin. Tällaisten asioiden selvittämiseenkin kuluu jo rutkasti aikaa, eikö?
Usein kuulee, että ulkomailta rekrytoitaessa aikaa kuluu tuhottoman paljon, ja siksi sitä ei haluta tehdä. Etsitäänkin mieluummin Suomesta tekijä, vaikka sopivia ei ”juuri nyt ole paljoa saatavilla”. Tämä epälogiikka tuntuu minusta oudolta: ei ole aikaa ulkomaalaisen palkkaamiseen, mutta on aikaa odottaa sopivaa suomalaista hakijaa. Uponneiden kustannusten (tai ajan) harhaan uskotaan edelleen. Tosiasia on, että asiantuntijan saaminen Suomeen töihin ei ole puolen vuoden prosessi, ei lähellekään. Mikäli hakemukset ovat oikein täytetyt ja kaikki liitteet mukana, aikaa saattaa kulua parista viikosta pariin kuukauteen, todella harvoin tätä pidempään.
Ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisessa on paljon saavutettavissa olevia etuja, mutta myös kiistämättömiä haasteita. Oikein toteutettuna ja hallittuna se on kuitenkin yrityksen kasvun ja kansainvälistymisen kannalta todella harkitsemisen arvoinen idea.
------------------------------------------------------------------------------
Finland Relocation Services on Suomen ensimmäinen ja kokenein asiantuntija kansainvälisen työvoiman liikkuvuuden alalla. Meillä on yli 20 vuotta kokemusta ja yli 20 000 onnistunutta siirtoa kaiken kokoisten yritysten kanssa aina dynaamisimmista startupeista alojensa suurimpiin toimijoihin. Toimimme jatkuvasti yritysten, työntekijöiden, sekä viranomaisten saumakohdassa ja tapahtumien keskipisteessä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1