Oikein tehty pisteytys takaa tasapuolisen luottopäätöksen

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta antoi maaliskuussa päätöksen koskien syrjintää luottopäätöksen teossa. Seuranneesta keskustelusta voisi luulla, että luottopisteytysmallien käyttö on nyt kokonaan kielletty. Todellisuudessa kyse oli kuitenkin siitä, ettei mallin käyttäminen saa johtaa syrjintään ja että päätösmalleissa on käytettävä riittävästi myös hakijan henkilökohtaiseen maksukykyyn liittyvää tietoa. Itse päätöskin julkaistiin otsikolla ”Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi luottoyhtiötä käyttämästä tilastollista menetelmää luotonhakijaa syrjivästi kuluttajaluotonannossa”. 

Lautakunta ei siis kieltänyt tilastollisten menetelmien hyödyntämistä ja lausuu päätöksessään, että kuluttajan luottokelpoisuus on selvitettävä ja arvioitava riittävien tietojen perusteella. Edelleen luottokelpoisuuden selvittämisellä on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaeissa hyväksyttävä ja oikeutettu tavoite, eikä se sinällään ole syrjintää.

Vaikka päätöksessä ja erityisesti sitä koskevassa uutisoinnissa korostuukin pisteytysmallien käyttäminen, päätös koskee kaikkea luotonmyöntämistä. Siinä painotetaan, että osana luottokelpoisuuden arviointia tulee selvittää hakijan tuloja ja hänen taloudelliseen tilanteeseensa liittyviä seikkoja. Sen vuoksi pisteytysmalleja käyttävien luotottajien tuleekin tarkastella koko luotonmyöntöprosessiaan: Kysytäänkö hakijalta tuloja ja työsuhteen pituutta? Tarkistetaanko hakijan velkaantuneisuutta muista lähteistä? Pyydetäänkö toimittamaan palkkakuittia tai verotodistusta? Lautakunta painottaa, että pisteytysmallien rinnalla tulee kiinnittää huomiota mainittuihin seikkoihin – erityisesti, kun tehdään päätöksiä suuremmista luotoista. Taloudellisen tilanteen selvitysvelvollisuus kasvaa myös luottoriskin kasvaessa, minkä vastuullinen luotonantaja toki hyvin ymmärtää jo omankin riskienhallintansa näkökulmasta.

Mitä sitten oli pisteytysmallin syrjivä käyttö?

Päätösselosteen perusteella luottopäätös oli kielteinen, vaikka henkilöllä ei ollut maksuhäiriöitä ja luotottajan omista järjestelmistä ei hakijasta myöskään löytynyt negatiivista tietoa hänen maksutavastaan. Tässä kohtaa lautakunnan päätöksestä voi ymmärtää ajatuksen, että ns. puhtaat luottotiedot olisi hyvin positiivinen seikka, kun todellisuudessa luotottajan kannalta maksuhäiriöttömyys on vasta neutraali asia.

Kyseinen luottopäätös oli tehty yksinkertaisen pisteytysmallin perusteella, jossa vaikuttavia tekijöitä olivat henkilön lähinaapuruston asukkaiden keskimääräiset tilastolliset ominaisuudet sekä hänen ikänsä, sukupuolensa ja äidinkielensä. Kun osoite sijaitsi karttaruudussa, jossa ei ilmeisesti asunut tarpeeksi väkeä tilastollisen datan muodostamista varten, pisteytysmallissa pääosaan ovat nousseet ikä, sukupuoli ja äidinkieli, joiden kombinaatiolla hakijalle ei ollut kertynyt tarpeeksi pisteitä luoton saamiseen. Siihen lautakunta on päätöksessään tarttunut. Luottokelpoisuuden arviointi on perustunut pisteytykseen ja pisteytys taas on ”olennaisin osin” perustunut ominaisuuksiin, joiden perusteella ei saa syrjiä.

Mitä siis pisteytysmalleja hyödyntävän luotonantajan tulisi tehdä varmistuakseen, että päätösmalli ei ole syrjivä? 

• huolehtia, että luottopäätösprosessissa selvitetään henkilön taloudellista tilannetta – mitä suurempi luotto, sen tarkempi selvitys.
• annetaan hakijalle mahdollisuus hylkäystapauksissa - edes jälkikäteen - toimittaa olennaisia tietoja itsestään
• pitää huoli, että pisteytysmalli käyttää arvioinnissaan sellaisia seikkoja, joilla on merkitystä henkilön taloudellisen aseman kannalta ja että pisteytys ei voi koskaan syntyä pelkästään tai pääasiassa sellaisten ominaisuuksien perusteella, joita voidaan pitää syrjivinä.
• katsoa prosessi kokonaisuutena, jotta kokonaisselvitys todella tarkoittaa kokonaisselvityksen tekemistä

Pasi Asikainen

Liiketoiminnan kehityspäällikkö
Suomen Asiakastieto Oy