Ohjelmistotulojen kaksinkertainen verotus iskee yhä laajemmin yrityksiin

Suomalaiset yritykset kärsivät kasvavassa määrin siitä, että ohjelmistoihin liittyviä tuloja verotetaan kahteen kertaan, Suomessa sekä asiakkaan sijaintimaassa. Ongelman mittaluokkaa kuvaa tuore selvitys, jonka mukaan kaksinkertaisen verotuksen yhteismäärä oli lähes 300 miljoonaa euroa vuosina 2012–2016. Tieto perustuu kyselyyn, johon vastasi 62 Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä.

– Yritykset ovat kärsineet pitkään tuplaverotuksesta, ja ongelma kasvaa nopeasti. Ohjelmistotulojen kaksinkertainen verotus koski aiemmin lähinnä it-yrityksiä, mutta nykyisin ohjelmistot ovat keskeinen osa myös monien perinteisten teollisuusyritysten liiketoimintaa, tähdentää verotuksen johtava asiantuntia Maria Volanen Teknologiateollisuus ry:stä.

Kaksinkertaisen verotuksen riski liittyy siihen, että ohjelmistotuloista pidätetään usein vero jo asiakkaan sijaintimaassa. Suomi yrityksen asuinvaltiona ei aina ota huomioon tätä ulkomaille maksettua veroa. Valtioilla voi olla eri näkemys verotusoikeudesta eli siitä, onko kyse rojaltista (tuloa voidaan verottaa asiakkaan sijaintimaassa) vai liiketulosta (asiakkaan sijaintimaalla ei ole oikeutta verottaa).

– Kaksinkertainen verotus on raskas taakka yrityksille ja vastoin kansainvälisen verotuksen periaatteita. Verotuksen korjaaminen vie yleensä vuosia, ja monta kertaa yrityksen menetys jää pysyväksi. Suomi on useilla mittareilla teknologian kärkimaita. Kasvavaa bisnestä ei pidä vaikeuttaa, kun ongelma on tiedossa ja siihen on ratkaisuja, Volanen painottaa.

Volasen mukaan tilannetta voidaan helpottaa sekä kansainvälisin että kotimaisin keinoin. Lisäksi on tärkeää lisätä yritysten osaamista ja tietoa ohjelmistojen verotuksesta. Asia koskettaa niin suuria kuin pieniäkin yrityksiä. Esimerkiksi Business Finland voisi olla yksi luontainen informaatiopaikka kansainvälisille markkinoille lähteville yrityksille.

Kansainväliset ratkaisut

• Tietokoneohjelmistoista saatu tulo määritellään verosopimuksissa niin yksiselitteisesti, että lähdevaltion (asiakkaan sijaintipaikan) ja Suomen veroviranomaisella ei ole erilaisia tulkintoja saadusta tulosta.
• Suomi neuvottelee uudelleen solmimiaan verosopimuksia. Tavoitteena tulee olla, että ulkomaille jäävän veron osuus on mahdollisimman pieni. Tämä lisäisi samalla Suomeen kertyvää verotuloa.
• Mahdollisimman moneen verosopimukseen kirjataan oikeus välimiesmenettelyyn, jolla ratkaistaan sitovasti valtioiden mahdolliset tulkintaerimielisyydet.
• Suomen verosopimusverkostoa laajennetaan. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset pitävät tärkeänä verosopimuksia mm. mm. Taiwanin, Kolumbian, Chilen, Ecuadorin, Perun ja Kenian kanssa.

 Kansalliset ratkaisut

• Muutetaan verolainsäädäntöä niin, että yritykset voivat halutessaan vähentää verosopimusvaltiossa pidätetyn veron kuluna, jos se ei muuten tule hyvitetyksi.
• Vaihtoehtoisesti pidennetään aikaa, jolloin yritys voi saada verohyvitystä ulkomaille maksamastaan lähdeverosta.

Deloitte selvitti ohjelmistotulojen kaksinkertaisen verotuksen ongelmia Teknologiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Kysely ja selvitys tehtiin maalis–huhtikuussa, ja siihen vastasi 62 Teknologiateollisuuden jäsenyritystä.

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Maria Volanen, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 532 3744