Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Odotukset alueilla jo varovaisen toiveikkaita

Työ- ja elinkeinoministeriö

Odotukset alueilla jo varovaisen toiveikkaita

Julkaistu: 03.02.2010 klo 10:29
Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö

Kuntien taloudellinen tilanne on edelleen kireä kaikilla alueilla. Kuntapäättäjät arvioivat tilanteen kuitenkin myönteisemmäksi kuin 1990-luvun alun lamajaksolla erityisesti verotulojen, investointihalukkuuden ja asuntorakentamisen suhteen. Sen sijaan työttömyyden ja velanoton osalta ongelmat koetaan edeltävää lamaa suurempina. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta uusimmasta Aluebarometri -tutkimuksesta. Tutkimuksen on tehnyt Tilastokeskus.

Kuntien taloudellinen tilanne on edelleen kireä kaikilla alueilla. Kuntapäättäjät arvioivat tilanteen kuitenkin myönteisemmäksi kuin 1990-luvun alun lamajaksolla erityisesti verotulojen, investointihalukkuuden ja asuntorakentamisen suhteen. Sen sijaan työttömyyden ja velanoton osalta ongelmat koetaan edeltävää lamaa suurempina. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta uusimmasta Aluebarometri -tutkimuksesta. Tutkimuksen on tehnyt Tilastokeskus.

Barometrin mukaan positiiviset kehitysnäkymät ovat hieman vahvistuneet kevään 2009 kyselyyn nähden niin maakuntien keskusseuduilla kuin niiden ulkopuolella.

Alueiden väliset erot supistuvat laskukausina ja kasvavat nousukausina

Alueelliset erot maakuntien keskusalueiden ja reuna-alueiden välillä ovat kaventuneet talous- ja työllisyysnäkymien osalta. Erot ovat olleet suurimmillaan vuosien 1995–2000 sekä 2005–2006 nopean talouskasvun aikana. Pienimmät erot ovat olleet vuosien 1991–1994 lamajakson sekä nykyisen taantuman 2008–2009 aikana. Kuntapäättäjien näkemyksen mukaan alueiden väliset erot kasvavat nousukausina ja supistuvat laskukausina.

Kehitysnäkymät myönteisimpiä Pohjois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Kevään 2009 aluebarometrin mukaan laskusuhdanne koettiin ensimmäisenä Helsingin metropolialueella. Tulevien vuosien kehitykseen suhtaudutaan alueella varovaisemmin kuin muualla. Tähän vaikuttavat kuntien verotulojen supistuminen, lisääntyvä velanotto, teollisuuden investointihaluttomuus sekä työttömyyden kasvu. Myös teollisilla kaupunkiseuduilla, maakuntien reuna-alueilla ja pienissä kunnissa verotulot ovat vähentymässä.

Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioidaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Nyt Helsingin metropolialueen odotukset asuntorakentamisen suhteen ovat selvästi myönteisemmät ja saldoluku vuodelle 2010 nousi positiiviseksi. Myös kaupan ja palvelujen investointiodotukset ovat kohentuneet, vaikka investointien arvioidaan edelleen laskevan.

Työllisyyden kehitysarviot negatiivisia kaikilla alueilla

Arviot työllisyyden kehityksestä ovat useimmilla alueilla negatiivisia. Ne ovat jopa vuosien 1991 ja 2001 arvioita heikommat Helsingin metropolialueella, maakuntakeskuksissa ja muilla kaupunkiseuduilla.

Maakunnista Uudenmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Pirkanmaalla nähdään työllisyyskehitys keskimääräistä heikompana. Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla työllisyyden arvioidaan kehittyvän myönteisemmin kuin muualla Suomessa.

Työvoiman saatavuus kuntasektorilla on jossain määrän helpottunut työttömyyden kasvun myötä. Kuitenkin terveydenhuollon ja erityisesti vanhustenhoidon toimintaedellytykset huolestuttavat kuntien päättäjiä varsinkin Helsingin metropolialueella ja myös muilla kaupunkiseuduilla.

Kuntien välisen yhteistyön koetaan kiristyvän

Taantuman aiheuttamat ongelmat ja ilmeisesti myös kuntaliitokset kiristävät kuntien välistä yhteistyötä, joka koetaan aikaisempaa ongelmallisemmaksi. Kriittisimmin kuntayhteistyötä arvioidaan maakuntien reuna-alueilla ja teollisilla kaupunkiseuduilla, mutta myös Helsingin metropolialueella. Kuntien päättäjät näkevät nuorten syrjäytymisen edelleen suurena ongelmana. Maaseutualueilla arvioidaan toimet nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi riittäviksi, mutta suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla niitä pidetään liian vähäisinä.

Aluebarometriä on tehty vuodesta 1991 lähtien 2 kertaa vuodessa (yhteensä 37 kertaa). Kyselyn perusjoukkoon kuuluu 9 päättäjää jokaisesta Suomen kunnasta. Päättäjät edustavat joko virkamiesjohtoa tai luottamuselinten puheenjohtajia.

Lisätiedot:

neuvotteleva virkamies Ilkka Mella, TEM, puh. 010 606 4910 ja 040 569 5329, ilkka.mella@tem.fi

kehittämispäällikkö Vesa Virtanen, Tilastokeskus, puh. (09) 1734 2554, vesa.virtanen@tilastokeskus.fi

 

Aluebarometri 2009 (työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2/2010) löytyy osoitteesta: www.tem.fi/julkaisut

 

Kuntien taloudellinen tilanne on edelleen kireä kaikilla alueilla. Kuntapäättäjät arvioivat tilanteen kuitenkin myönteisemmäksi kuin 1990-luvun alun lamajaksolla erityisesti verotulojen, investointihalukkuuden ja asuntorakentamisen suhteen. Sen sijaan työttömyyden ja velanoton osalta ongelmat koetaan edeltävää lamaa suurempina. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta uusimmasta Aluebarometri -tutkimuksesta. Tutkimuksen on tehnyt Tilastokeskus.

Barometrin mukaan positiiviset kehitysnäkymät ovat hieman vahvistuneet kevään 2009 kyselyyn nähden niin maakuntien keskusseuduilla kuin niiden ulkopuolella.

Alueiden väliset erot supistuvat laskukausina ja kasvavat nousukausina

Alueelliset erot maakuntien keskusalueiden ja reuna-alueiden välillä ovat kaventuneet talous- ja työllisyysnäkymien osalta. Erot ovat olleet suurimmillaan vuosien 1995–2000 sekä 2005–2006 nopean talouskasvun aikana. Pienimmät erot ovat olleet vuosien 1991–1994 lamajakson sekä nykyisen taantuman 2008–2009 aikana. Kuntapäättäjien näkemyksen mukaan alueiden väliset erot kasvavat nousukausina ja supistuvat laskukausina.

Kehitysnäkymät myönteisimpiä Pohjois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Kevään 2009 aluebarometrin mukaan laskusuhdanne koettiin ensimmäisenä Helsingin metropolialueella. Tulevien vuosien kehitykseen suhtaudutaan alueella varovaisemmin kuin muualla. Tähän vaikuttavat kuntien verotulojen supistuminen, lisääntyvä velanotto, teollisuuden investointihaluttomuus sekä työttömyyden kasvu. Myös teollisilla kaupunkiseuduilla, maakuntien reuna-alueilla ja pienissä kunnissa verotulot ovat vähentymässä.

Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioidaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Nyt Helsingin metropolialueen odotukset asuntorakentamisen suhteen ovat selvästi myönteisemmät ja saldoluku vuodelle 2010 nousi positiiviseksi. Myös kaupan ja palvelujen investointiodotukset ovat kohentuneet, vaikka investointien arvioidaan edelleen laskevan.

Työllisyyden kehitysarviot negatiivisia kaikilla alueilla

Arviot työllisyyden kehityksestä ovat useimmilla alueilla negatiivisia. Ne ovat jopa vuosien 1991 ja 2001 arvioita heikommat Helsingin metropolialueella, maakuntakeskuksissa ja muilla kaupunkiseuduilla.

Maakunnista Uudenmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Pirkanmaalla nähdään työllisyyskehitys keskimääräistä heikompana. Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla työllisyyden arvioidaan kehittyvän myönteisemmin kuin muualla Suomessa.

Työvoiman saatavuus kuntasektorilla on jossain määrän helpottunut työttömyyden kasvun myötä. Kuitenkin terveydenhuollon ja erityisesti vanhustenhoidon toimintaedellytykset huolestuttavat kuntien päättäjiä varsinkin Helsingin metropolialueella ja myös muilla kaupunkiseuduilla.

Kuntien välisen yhteistyön koetaan kiristyvän

Taantuman aiheuttamat ongelmat ja ilmeisesti myös kuntaliitokset kiristävät kuntien välistä yhteistyötä, joka koetaan aikaisempaa ongelmallisemmaksi. Kriittisimmin kuntayhteistyötä arvioidaan maakuntien reuna-alueilla ja teollisilla kaupunkiseuduilla, mutta myös Helsingin metropolialueella. Kuntien päättäjät näkevät nuorten syrjäytymisen edelleen suurena ongelmana. Maaseutualueilla arvioidaan toimet nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi riittäviksi, mutta suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla niitä pidetään liian vähäisinä.

Aluebarometriä on tehty vuodesta 1991 lähtien 2 kertaa vuodessa (yhteensä 37 kertaa). Kyselyn perusjoukkoon kuuluu 9 päättäjää jokaisesta Suomen kunnasta. Päättäjät edustavat joko virkamiesjohtoa tai luottamuselinten puheenjohtajia.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs