Kuntien taloudellinen tilanne on
edelleen kireä kaikilla alueilla. Kuntapäättäjät arvioivat tilanteen kuitenkin
myönteisemmäksi kuin 1990-luvun alun lamajaksolla erityisesti verotulojen,
investointihalukkuuden ja asuntorakentamisen suhteen. Sen sijaan työttömyyden
ja velanoton osalta ongelmat koetaan edeltävää lamaa suurempina. Tiedot käyvät
ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta uusimmasta
Aluebarometri -tutkimuksesta. Tutkimuksen on tehnyt Tilastokeskus.
Barometrin mukaan positiiviset kehitysnäkymät
ovat hieman vahvistuneet kevään 2009 kyselyyn nähden niin maakuntien
keskusseuduilla kuin niiden ulkopuolella.
Alueiden väliset erot supistuvat
laskukausina ja kasvavat nousukausina
Alueelliset erot maakuntien
keskusalueiden ja reuna-alueiden välillä ovat kaventuneet talous- ja
työllisyysnäkymien osalta. Erot ovat olleet suurimmillaan vuosien 1995–2000
sekä 2005–2006 nopean talouskasvun aikana. Pienimmät erot ovat olleet vuosien
1991–1994 lamajakson sekä nykyisen taantuman 2008–2009 aikana. Kuntapäättäjien
näkemyksen mukaan alueiden väliset erot kasvavat nousukausina ja supistuvat
laskukausina.
Kehitysnäkymät myönteisimpiä Pohjois-Suomessa
ja Varsinais-Suomessa
Kevään 2009 aluebarometrin
mukaan laskusuhdanne koettiin ensimmäisenä Helsingin metropolialueella. Tulevien
vuosien kehitykseen suhtaudutaan alueella varovaisemmin kuin muualla. Tähän
vaikuttavat kuntien verotulojen supistuminen, lisääntyvä velanotto, teollisuuden
investointihaluttomuus sekä työttömyyden kasvu. Myös teollisilla
kaupunkiseuduilla, maakuntien reuna-alueilla ja pienissä kunnissa verotulot
ovat vähentymässä.
Parhaimmiksi yleiset
kehitysnäkymät arvioidaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja
Varsinais-Suomen maakunnissa. Nyt Helsingin metropolialueen odotukset
asuntorakentamisen suhteen ovat selvästi myönteisemmät ja saldoluku vuodelle
2010 nousi positiiviseksi. Myös kaupan ja palvelujen investointiodotukset ovat
kohentuneet, vaikka investointien arvioidaan edelleen laskevan.
Työllisyyden kehitysarviot negatiivisia
kaikilla alueilla
Arviot työllisyyden kehityksestä
ovat useimmilla alueilla negatiivisia. Ne ovat jopa vuosien 1991 ja 2001 arvioita
heikommat Helsingin metropolialueella, maakuntakeskuksissa ja muilla
kaupunkiseuduilla.
Maakunnista Uudenmaalla,
Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Pirkanmaalla nähdään työllisyyskehitys
keskimääräistä heikompana. Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja
Pohjois-Pohjanmaalla työllisyyden arvioidaan kehittyvän myönteisemmin kuin
muualla Suomessa.
Työvoiman saatavuus kuntasektorilla
on jossain määrän helpottunut työttömyyden kasvun myötä. Kuitenkin terveydenhuollon
ja erityisesti vanhustenhoidon toimintaedellytykset huolestuttavat kuntien
päättäjiä varsinkin Helsingin metropolialueella ja myös muilla kaupunkiseuduilla.
Kuntien välisen yhteistyön koetaan
kiristyvän
Taantuman aiheuttamat ongelmat
ja ilmeisesti myös kuntaliitokset kiristävät kuntien välistä yhteistyötä, joka
koetaan aikaisempaa ongelmallisemmaksi. Kriittisimmin kuntayhteistyötä arvioidaan
maakuntien reuna-alueilla ja teollisilla kaupunkiseuduilla, mutta myös Helsingin
metropolialueella. Kuntien päättäjät näkevät nuorten syrjäytymisen edelleen
suurena ongelmana. Maaseutualueilla arvioidaan toimet nuorten syrjäytymisen
ennaltaehkäisemiseksi riittäviksi, mutta suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla
niitä pidetään liian vähäisinä.
Aluebarometriä on tehty vuodesta
1991 lähtien 2 kertaa vuodessa (yhteensä 37 kertaa). Kyselyn perusjoukkoon
kuuluu 9 päättäjää jokaisesta Suomen kunnasta. Päättäjät edustavat joko
virkamiesjohtoa tai luottamuselinten puheenjohtajia.
Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Ilkka Mella, TEM, puh. 010 606 4910 ja 040 569 5329, [email protected]
kehittämispäällikkö Vesa
Virtanen, Tilastokeskus, puh. (09) 1734 2554, [email protected]
Aluebarometri 2009 (työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2/2010) löytyy osoitteesta: www.tem.fi/julkaisut
Kuntien taloudellinen tilanne on
edelleen kireä kaikilla alueilla. Kuntapäättäjät arvioivat tilanteen kuitenkin
myönteisemmäksi kuin 1990-luvun alun lamajaksolla erityisesti verotulojen,
investointihalukkuuden ja asuntorakentamisen suhteen. Sen sijaan työttömyyden
ja velanoton osalta ongelmat koetaan edeltävää lamaa suurempina. Tiedot käyvät
ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta uusimmasta
Aluebarometri -tutkimuksesta. Tutkimuksen on tehnyt Tilastokeskus.
Barometrin mukaan positiiviset kehitysnäkymät
ovat hieman vahvistuneet kevään 2009 kyselyyn nähden niin maakuntien
keskusseuduilla kuin niiden ulkopuolella.
Alueiden väliset erot supistuvat
laskukausina ja kasvavat nousukausina
Alueelliset erot maakuntien
keskusalueiden ja reuna-alueiden välillä ovat kaventuneet talous- ja
työllisyysnäkymien osalta. Erot ovat olleet suurimmillaan vuosien 1995–2000
sekä 2005–2006 nopean talouskasvun aikana. Pienimmät erot ovat olleet vuosien
1991–1994 lamajakson sekä nykyisen taantuman 2008–2009 aikana. Kuntapäättäjien
näkemyksen mukaan alueiden väliset erot kasvavat nousukausina ja supistuvat
laskukausina.
Kehitysnäkymät myönteisimpiä Pohjois-Suomessa
ja Varsinais-Suomessa
Kevään 2009 aluebarometrin
mukaan laskusuhdanne koettiin ensimmäisenä Helsingin metropolialueella. Tulevien
vuosien kehitykseen suhtaudutaan alueella varovaisemmin kuin muualla. Tähän
vaikuttavat kuntien verotulojen supistuminen, lisääntyvä velanotto, teollisuuden
investointihaluttomuus sekä työttömyyden kasvu. Myös teollisilla
kaupunkiseuduilla, maakuntien reuna-alueilla ja pienissä kunnissa verotulot
ovat vähentymässä.
Parhaimmiksi yleiset
kehitysnäkymät arvioidaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja
Varsinais-Suomen maakunnissa. Nyt Helsingin metropolialueen odotukset
asuntorakentamisen suhteen ovat selvästi myönteisemmät ja saldoluku vuodelle
2010 nousi positiiviseksi. Myös kaupan ja palvelujen investointiodotukset ovat
kohentuneet, vaikka investointien arvioidaan edelleen laskevan.
Työllisyyden kehitysarviot negatiivisia
kaikilla alueilla
Arviot työllisyyden kehityksestä
ovat useimmilla alueilla negatiivisia. Ne ovat jopa vuosien 1991 ja 2001 arvioita
heikommat Helsingin metropolialueella, maakuntakeskuksissa ja muilla
kaupunkiseuduilla.
Maakunnista Uudenmaalla,
Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Pirkanmaalla nähdään työllisyyskehitys
keskimääräistä heikompana. Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja
Pohjois-Pohjanmaalla työllisyyden arvioidaan kehittyvän myönteisemmin kuin
muualla Suomessa.
Työvoiman saatavuus kuntasektorilla
on jossain määrän helpottunut työttömyyden kasvun myötä. Kuitenkin terveydenhuollon
ja erityisesti vanhustenhoidon toimintaedellytykset huolestuttavat kuntien
päättäjiä varsinkin Helsingin metropolialueella ja myös muilla kaupunkiseuduilla.
Kuntien välisen yhteistyön koetaan
kiristyvän
Taantuman aiheuttamat ongelmat
ja ilmeisesti myös kuntaliitokset kiristävät kuntien välistä yhteistyötä, joka
koetaan aikaisempaa ongelmallisemmaksi. Kriittisimmin kuntayhteistyötä arvioidaan
maakuntien reuna-alueilla ja teollisilla kaupunkiseuduilla, mutta myös Helsingin
metropolialueella. Kuntien päättäjät näkevät nuorten syrjäytymisen edelleen
suurena ongelmana. Maaseutualueilla arvioidaan toimet nuorten syrjäytymisen
ennaltaehkäisemiseksi riittäviksi, mutta suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla
niitä pidetään liian vähäisinä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1