Silminnäkijälle annetaan liian suuri näyttöarvo
Tuomioistuimessa rikoksen silminnäkijän tekemälle tunnistamiselle annetaan tutkimusten mukaan usein liian suuri näyttöarvo.
– Tuomioistuimet luottavat silminnäkijän varmuuteen useimmiten liikaa. Tutkimusten mukaan silminnäkijän subjektiiviselle varmuudelle ei pitäisi antaa merkittävää arvoa, toteaa aiheesta väitöskirjan tehnyt Teija Stanikić Advokaatin haastattelussa.
Silminnäkijän havaintojen luotettavuutta heikentävät lukuisat tekijät, jotka Stanikićin mukaan tulisi huomioida nykyistä paremmin. Esimerkiksi samaan etniseen ryhmään kuuluvan tunnistaminen on helpompaa kuin eri etniseen ryhmään kuuluvan.
Silminnäkijän tekemä rikollisen tunnistaminen ryhmätunnistuksessa on poliisisarjojen peruskuvastoa. Todellisuudessa ryhmätunnistamista käytetään Suomessa vain harvoin, vaikka se olisi yksittäistunnistamista luotettavampaa.
Oikeusturvavakuutukset ongelmallisia
Asianajajat joutuvat usein oikomaan asiakkaiden virheellisiä käsityksiä oikeusturvavakuutuksista: ihmisille tulee yllätyksenä, että esimerkiksi avioeroriidat tai huoltajuuskiistat ovat tyypillisesti rajattu pois vakuutuksesta korvattavista asioista. Vakuutusyhtiöt myyvät oikeusturvavakuutuksen yleensä muiden vakuutusten kylkiäisinä. Kattavat oikeusturvavakuutukset eivät selvästikään ole yhtiöille kilpailuvaltti, Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä kirjoittaa pääkirjoituksessaan.
Suojaamattoman muistitikun tiedot avautuvat ulkopuolisille
Kolumnisti Harri Kontturi tekee tikusta asiaa. Käräjäoikeuden parkkipaikalta löytynyt toisen juristin salaamaton muistitikku herätti pohtimaan tietoturva-asioita. Asianajajan suojaamaton muistitikku on väärissä käsissä varsinainen Pandoran lipas.
Lue näköislehteä: Advokaatti 3/2015
Lisätietoja: Janne Laukkanen, Advokaatin päätoimittaja, puh. 040 588 1925, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1