Vaikka henkilöstön kokonaismäärä EK:n jäsenyrityksissä tänä vuonna supistuu, monet yritykset palkkaavat yhä lisähenkilöstöä sekä uusia työntekijöitä eläkkeelle siirtyvien tilalle. Henkilöstöään lisääviä yrityksiä on mm. kiinteistöpalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä vähittäiskaupassa.
– Rekrytoinnit eivät ole seis, vaikka työllisten määrä kokonaisuutena supistuu. Tämä on hyvä muistaa synkkien talousuutisten keskellä, korostaa asiantuntija Satu Ågren Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta.
Ågrenin mukaan viime vuoden lopulla tehty EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu osoittaa, että määräaikaisten työsuhteiden määrä supistuu tänä vuonna merkittävästi. Tämä kertoo, että henkilöstön supistukset alkavat yleensä tästä henkilöstöryhmästä, Ågren arvioi.
Työsuhdetyypit pysyivät vielä viime vuonna EK:n jäsenyrityksissä suurin piirtein ennallaan. Vakituisten työsuhteiden osuus oli vuoden lopulla 91 % kaikista työsuhteista. Näistä kokoaikaisia oli 78 % ja osa-aikaisia 14 %. Määräaikaisten osuus oli 9 %.
EK:n jäsenyrityksistä lähes joka viidennellä oli viime vuoden lopulla vuokratyövoimaa. Vuokratyövoiman käyttö oli yleisintä rakentamisessa (34 % yrityksistä) ja teollisuudessa (32 % yrityksistä). Palvelualan yrityksistä 17 % käytti vuorattuja työntekijöitä.
Vuokratyövoiman osuus suhteutettuna yritysten omaan henkilöstöön oli 3 %. Vuokratyövoiman käyttöä aiotaan lisätä teollisuudessa ja palvelualoilla. Rakennusalalla vuokratyövoima pysyy ennallaan.
– Rekrytointivaikeudet ovat monilta osin poistuneet talouden nopean käänteen takia, mutta tilanne voi muuttua taas yhtä nopeasti. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen huippu ajoittuu vuosikymmenen vaihteeseen, ja eläkkeelle siirtyy jo nyt enemmän väkeä kuin nuoria tulee työmarkkinoille, Ågren muistuttaa.
Lomautetut rinnastettava myös koulutuksessa irtisanottuihin
EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen toivoo, että työntekijät ja työnantajat käyttävät hyväkseen kaikki yhteiskunnan tarjoamat koulutusmahdollisuudet lomautusten ja irtisanomisten aikana. Kun talouden nousu alkaa, meidän on syytä olla entistä paremmassa iskussa.
Koponen on kuitenkin huolissaan siitä, että koulutuksesta aiheutuvat kustannukset rajoittavat monien, erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää koulutusta tässä taloudellisessa tilanteessa. Yrityksen osuus kustannuksista on 25–75 prosenttia yrityksen koosta riippuen. Näin korkeita kustannusosuuksia on perusteltu EU-säännöksillä.
– Lomautetut tulisi myös koulutuksessa rinnastaa irtisanottuihin tai irtisanomisuhan alaisiin työntekijöihin, kuten on jo tehty päivärahojen ja esimerkiksi muutosturvan suhteen. Tällöin koulutus voisi olla normaalia työvoimakoulutusta, jossa yrityksen osuus kustannuksista on pienempi tai sitä ei ole lainkaan, esittää Koponen.
– Samoin on lisättävä työttömien ja opintovapaalla olevien mahdollisuuksia ja kannusteita koulutukseen. On tärkeää, että oppilaitokset uudistavat ja joustavoittavat koulutustarjontaansa niin, että työelämän tarpeista lähteviä koulutusohjelmia, tutkintoja ja tutkinnon osia on saatavilla heti lomautuksen tai työttömyyden alkaessa.
Koposen mukaan koulutus onnistuu parhaiten, kun se suunnitellaan jo yt-menettelyn aikana yhteistyössä työvoimahallinnon ja oppilaitoksen kanssa. Koulutusta voidaan tarjota jo nyt yrityksen tiloissa, yrityksen välineistöllä ja yrityksen edustajat voivat toimia kouluttajina, Koponen muistuttaa.
EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu toteutettiin loka–marraskuussa 2008. Vastanneissa yrityksissä työskenteli lähes 490 000 työntekijää.
Lisätietoja:
Koulutusjohtaja Markku Koponen, puh. 040 551 8554
Asiantuntija Satu Ågren, puh. 040 772 3234
Kuva suurempana (pdf)
Kuva suurempana (pdf)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1