Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Lappeenrannan kaupunki etsii omista toiminnoistaan 4,4 miljoonan euron säästöjä

Lappeenrannan kaupunki

Lappeenrannan kaupunki etsii omista toiminnoistaan 4,4 miljoonan euron säästöjä

Tiedote.
Julkaistu: 12.05.2016 klo 15:36
Julkaisija: Lappeenrannan kaupunki

Lappeenrannan kaupunki etsii omista toiminnoistaan 4,4 miljoonan euron säästöjä. 

Tarvittavien säästöjen määrä poikkeaa hieman aiemmin esillä olleesta kuudesta miljoonasta eurosta, koska kaikki maakuntahallinnolle siirtyvät toiminnot (maakuntaliitto, Eksote, maaseututoimi, ympäristötoimi ja pelastuslaitos) käsitellään erikseen syksyllä 2016. Maakunnallisille toiminnoille jää vielä 7,6 miljoonaa euroa tasapainotettavaa.  

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen kertoo, että Lappeenrannan kaupunki ryhtyy laatimaan uutta talousohjelmaa vuosille 2017–2018. Nykyinen talousohjelma päättyy vuoden 2016 lopussa.  

– Nykyisen talousohjelman ansiosta on menestyksekkäästi pidetty kaupungin talous tasapainossa, katettu konsernissa olleet alijäämät ja pidetty kaupungin velka samalla tasolla kuin valtuustokauden alussa.  

Naukkarisen mukaan 4,4 miljoonan vuosisäästö tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosille 2017–2018 etsitään 8,8 miljoonan säästöjä.  

– Viranhaltijat ovat yhteistyössä etsineet säästövaihtoehtoja yhteensä 25,3 miljoonalla eurolla. Tästä 8,8 miljoonaa tulisi toteuttaa. Yksikään listalla oleva säästövaihtoehto ei ole vielä säästöesitys vaan vaihtoehdot on koottu valtuustoa varten kuvaamaan sitä, mitä leikkaukset voisivat olla ja tarkoittaa.  

Säästötarpeen taustalla konsernin voimakkaasti kasvavat investoinnit  

Kaupungin verorahoituspohja (verotulot + valtionosuudet) on tuoreimman ennusteen mukaan hiukan heikentynyt, mutta se ei ole pääsyy säästötarpeeseen. Kaupungilla on edessään massiivinen investointitarve, jota se ei voi rahoittaa kokonaisuudessaan velkarahalla.  

– Meidän pitäisi seuraavan viiden vuoden aikana investoida keskimäärin 46 miljoonaa vuodessa ja vuoteen 2028 mennessä keskimäärin 36 miljoonaa vuodessa. Jos teemme tämän nykyisellä 20 miljoonan tulorahoitustasolla, kaupungin lainamäärä kasvaisi nykyisestä 200 miljoonasta 350 miljoonaan vuoteen 2028 mennessä. Taserakenteemme ei sellaista kestä. Hyvinkin maltillisella korkojen nousulla tämän ohjelman suuruinen euromäärä menisi pelkästään kasvaneen lainamääräosuuden korkoihin, Olli Naukkarinen painottaa.  

Investointitarpeeseen ei ole laskettu maakunnalle siirtyvien kiinteistöjen vaatimia investointeja eikä rakennuksia, jotka eivät ole kaupungin oman palvelutuotannon käytössä.  

– Lainarahalla ja investointeja ajoittamalla saamme toki tasoitettua velkapiikkejä, ja asukasluvun mahdollisesta ennakoitua voimakkaammasta kasvusta aiheutuviin investointeihinkin velkarahoitus sopii. Mutta jo keskipitkällä aikavälillä olisi kestämätöntä, jos käyttäisimme nykyisen palvelurakenteemme ylläpitoinvestointien rahoitukseen yli puolet velkarahaa, Naukkarinen selvittää.  

Merkittävä osuus säästöpaineesta johtuu siitä, että Lappeenrannan Energia -konsernin on tehtävä sähkömarkkinalain mukaiset investoinnit maakaapelointiin sekä uuteen jätevesiratkaisuun. Yhtiön tuloutuskyky kaupungille heikkenee tämän vuoksi ainakin väliaikaisesti.  

Kaupungin tilakeskus on myös mukana laatimassa säästöohjelmaa ja yrittää muun muassa erilaisin energiankulutukseen ja lämmitykseen liittyvin toimenpitein säästää toiminnastaan. Tilakeskuksen säästöjä käytetään rakennusten korjauksiin erityisesti sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.  

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva painottaa, että sisäilmaongelmakierteestä on päästävä eroon.  

– Jotta sisäilmaongelmat saataisiin ratkaistua, tilakeskukseen ei kohdisteta leikkauksia, mutta tilakeskuksen on pystyttävä suuntaamaan määrärahojaan enemmän rakennusten yleiskunnon parantamiseen, Jarva linjaa.  

Toimenpideohjelman jatkovalmistelu alkaa viikolla 20  

Viikolla 20 lautakunnat laittavat säästötoimenpiteet epämieluisuusjärjestykseen. Sen jälkeen kaupunginjohtaja tekee oman esityksensä 20.5.2016. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto niputtaa ehdotuksensa kolmeen koriin: säästöihin, joita toimialat eivät saa käyttää säästötoimenpiteenä, säästöihin, joita ne voivat halutessaan käyttää, ja säästöihin, joita niiden tulee käyttää.  

Lisäksi lautakunnat voivat halutessaan esittää vielä uusia säästökeinoja.  

– On olennaista, että valtuuston leikatessa budjettikehystä, se antaa samalla toimialoille mahdollisuuden pysyä budjettiraameissaan. Tämä periaate on tällä valtuustokaudella toiminut hyvin, koska toimialoilla on ollut reunaehdot ja käytettävissä oleva rahamäärä tiedossaan, kaupunginjohtaja toteaa.  

Jos toimiala talouskaudella alittaa vuosibudjettinsa, se saa säästyneet määrärahat käyttöönsä seuraavana vuonna, ylitykset täytyy vastaavasti kattaa.  

Toimialoilla on talousarvion valmisteluun asti aikaa etsiä selvitettyjen vaihtoehtojen lisäksi myös uusia vaihtoehtoja. Mikäli veropohja kasvaa, voi säästösumma vielä pienentyäkin.  

Kimmo Jarva myöntää, että suurin osa säästövaihtoehdoista on ikäviä toteuttaa.

– Toivon, että talous piristyisi, jotta osa säästöistä voitaisiin jättää toteuttamatta. Kiitän viranhaltijoita säästökohteiden etsimisestä. Osaan kuvitella, kuinka vaikeaa säästökohteiden valitseminen on ollut. Vielä kesän ja syksyn aikana ehtii löytää jotain uuttakin. Toivottavasti toimialat vielä jaksavat yhteistyössä henkilöstön kanssa pohtia toimintaansa. Kekseliäisyydellä ja rohkeudella voisi vielä löytää keinoja, joista aiheutuisi mahdollisimman pientä haittaa.  

Kaupunki on julkaissut nettisivuillaan laskurin, jolla voi kokeilla erilaisia yhdistelmiä säästösumman kokoamiseksi: www.lappeenranta.fi/tasapainotuslaskuri2017-18    

Selvitetyt säästövaihtoehdot diaesityksenä ja kuvaus säästöohjelman taustasyistä liitteenä.
 

LISÄTIETOJA  

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
kimmo.jarva@lappeenranta.fi 

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen
puh.  040 512 1580 (tällä viikolla tavattavissa puhelimitse perjantaihin klo 10 asti)
olli.naukkarinen@lappeenranta.fi

 

 

 

Liitetiedostot

Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi

 

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs