Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Lappeenrannan kaupungin vuoden 2015 tulos 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen, lainamäärä kääntyi laskuun

Lappeenrannan kaupunki

Lappeenrannan kaupungin vuoden 2015 tulos 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen, lainamäärä kääntyi laskuun

Tiedote.
Julkaistu: 24.03.2016 klo 08:22
Julkaisija: Lappeenrannan kaupunki

Lappeenrannan kaupungin vuoden 2015 tulos on 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen eli huomattavasti budjetoitua parempi. Vuosikatetta kertyi 26,7 miljoonaa euroa, mikä riitti hyvin kattamaan nettoinvestoinnit. Verotulojen talousarviota parempi kertymä kattoi tulovajeen, joka syntyi odotettua vähäisemmistä kiinteistöjen myyntituloista. Toimialat pysyivät hyvin talousarviokehyksissään. 

Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna tulos oli 4,6 miljoonaa euroa parempi ja kiinteistöjen myyntitulotavoitteen pienennyksellä korjattua talousarviota 10 miljoonaa euroa parempi. Hyvä tulos selittyy verotulojen odotettua suuremmalla kertymällä. 

Lappeenranta-konsernin tulos oli 14,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuosikatteen ja poistojen suhde oli 136,4 prosenttia ja investointien tulorahoitusprosentti 93,2 prosenttia. 

Kaupungin lainamäärä kääntyi laskuun ja on nyt 203,8 miljoonaa euroa, mikä on 2796 euroa asukasta kohti.

Konsernin lainamäärä on 6,2 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi ja laski ensimmäisen kerran sinä aikana, kun kaupunki on tehnyt liikekirjanpidon mukaisia konsernitilinpäätöksiä. Ilman asuntotuotantoa konsernilainamäärä laski toista vuotta peräkkäin. 

Tilinpäätös ennakoi hyvää tasapainotusohjelman toteutumiselle 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan viime vuoden tilinpäätös ennakoi, että syksyllä 2013 laadittu Lappeenrannan kaupungin käyttötalouden tasapainotusohjelma vuosille 2014‒16 pystytään toteuttamaan. 

Kaupungin kaikki toimialat pysyivät hyvin käyttötalouden budjettikehyksessään. Hallinnon säästötavoitteessa on edetty suunnitelman mukaisesti ja tavoite saavutetaan valtuustokaudella. Edellisen vuoden tapaan toimialat saavat määräraha-alitukset käyttöönsä vuodelle 2016. 

Kaupunkikonsernin organisaatiorakenteen uudistaminen jatkuu tänä vuonna muunkin kuin hallinnon osalta. 

Valtakunnallisiin sote- ja itsehallintoalueuudistuksiin odotetaan ratkaisuja kuluvan kevään aikana, joten Jarvan mielestä seuraava suunnittelukausi olisi rajattava vuosiin 2017–18, jolloin kuntien tehtävät lienevät vielä nykyisen kaltaisia. 

Kimmo Jarva muistuttaa, että vaikka vuoden 2015 tilinpäätös on hyvä, verotuloennusteet tuleville vuosille eivät osoita viime vuosien kaltaista verotulokasvua. 

– Katsomme Lappeenrannassa kauas ja kartoitamme tulevalle taloussuunnittelukaudelle toimenpiteitä, joilla talous pysyy tasapainossa. Kuntapalvelut järjestetään tulokehyksen puitteissa, joten mikäli verotulot kehittyvät suunniteltua paremmin, sopeuttamistoimenpiteitä ei välttämättä tarvitse toteuttaa, Jarva sanoo. 

Vuonna 2015 nettoinvestointeja toteutui 24,2 miljoonaa euroa, mikä alittaa vuosikatteen määrän jonkin verran, eli talous on tasapainossa. Investointitaso oli hiukan edellisvuotta korkeampi. 

Suurimpia investointeja olivat:

länsialueen paloasema, 2,0 miljoonaa euroa,
Myllymäen päiväkoti, 2,8 miljoonaa euroa,
Kesämäen koulu (rakennus 3), 0,7 miljoonaa euroa,
Lauritsalan alakoulu, 1,3 miljoonaa euroa ja
yhdyskuntatekniikka 7,3 miljoonaa euroa.

Kahden alhaisemman investointitasovuoden jälkeen investointipaineet lähivuosille ovat kuitenkin suuret länsialueen palveluverkon ja jätevesiratkaisun tullessa ajankohtaisiksi. 

Talous tasapainossa jo kolmatta vuotta 

Lappeenrannan kaupungin strategia -ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen kertoo, että sekä ansiotulojen että yhteisöverotulojen kasvu hiipui viime vuonna odotettua hitaammin. 

– Positiivinen yllätys, mutta valitettavasti lähivuosien ennusteet eivät lupaa kasvua vaan edelleenkin hiipumista. Olemme kuitenkin sopeutuneet tilanteeseen ja pystyneet reagoimaan ajoissa. Tämän seurauksena talous on hienosti tasapainossa jo kolmatta vuotta. Pystymme varmasti tekemään saman uudelleen, se ei vaadi kuin ajoissa tehtyjä päätöksiä, Naukkarinen sanoo. 

Hän korostaa, että konsernin tuloksesta kuuluu kiitos yhtiöiden ja kuntayhtymien henkilöstölle ja johdolle. 

– Eksoten alijäämää katetaan etuajassa, tukipalveluyhtiömme ovat pystyneet toimimaan ilman hinnankorotuksia, Lappeenrannan Asuntopalvelu ja Energia ovat kyenneet muokkaamaan kulurakenteitaan ja tekemään hienot tulokset. Pari hyvää tulosvuotta on nostanut konsernin talouden tasolle, jossa kattamatonta alijäämää ei enää ole. Koska investointipaineet ovat valtavat, tarvitsemme ainakin tämän tulorahoituskunnon jatkossakin, Naukkarinen painottaa. 

Henkilöstömenoissa ei kasvua 

Kaupungin oman toiminnan henkilöstö- ja muut menot Eksoten maksuosuutta lukuun ottamatta eivät kasvaneet viime vuonna edellisvuoteen verrattuna yhtään. Eksoten maksuosuus kasvoi kaksi prosenttia vuodesta 2014. Kokonaismenokasvu oli hiukan alle prosentin.

Vuonna 2015 palkkamenoja kertyi 78,3 miljoonaa euroa. Kaikkiaan henkilöstömenoja sosiaaliturva- ja eläkemaksuineen sekä muine vakuutusmaksuineen kertyi 103,1 miljoonaa euroa. 

Henkilöstömenot laskivat edelliseen kertomusvuoteen verrattuna 1,5 prosentilla, mutta käytännössä vertailukelpoinen prosentti on nolla, koska tilakeskuksen henkilöstö siirtyi toukokuun alussa 2015 Saimaan Tukipalveluihin ja Lappeen Rakennuttajiin. 

Vuoden 2015 lopussa Lappeenrannan kaupungin palveluksessa oli yhteensä 2255 henkilöä. Heistä 1664 oli vakinaisessa ja 503 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Työllistettyjä oli 88. 

Edellisen vuoden loppuun verrattuna kaupungin henkilöstön kokonaismäärä väheni 31 henkilöllä ja 59 henkilötyövuodella. Henkilöstöjohtaja Päivi Savilammen mukaan pääasiallisena syynä vähennykseen olivat koko organisaatiota koskeneet sopeuttamistoimet. 

Sairauspoissaolojen määrä laski poikkeuksellisen paljon 

Lappeenrannan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on laskenut useana vuonna peräkkäin. 

Vuonna 2015 terveysperusteisia sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 10,6 kalenteripäivää henkilöä kohden. Vuonna 2014 vastaava luku oli 11,3. Sairauspoissaolokustannukset vähenivät 11,5 prosenttia eli 1,99 miljoonasta 1,75 miljoonaan euroon. Tarkastelussa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt. 

Päivi Savilampi korostaa, että koska henkilöstöön luotetaan, vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön uusi sairauslomien byrokratiaa vähentävä ilmoituskäytäntö, jossa oma ilmoitus sairastumisesta riittää viiden kalenteripäivän ajaksi. Kuluvan vuoden alusta voi omalla ilmoituksella olla pois seitsemän kalenteripäivää. Tälle ajalle ei siis tarvita terveydenhuollon ammattihenkilöiden todistuksia. 

Savilampi pitää sairauspoissaolojen määrää poikkeuksellisen alhaisena verrattuna Kevan tilastoihin, joiden mukaan kunta-alalla sairauspoissaolot henkilöä kohden ovat 16–17 kalenteripäivän luokkaa. 

– On kuitenkin muistettava, että Lappeenrannassa asiaan vaikuttaa merkittävästi muista kunnista poikkeava organisaatiorakenne. Meillä useat ammattiryhmät, joilla on yleisesti muita runsaammin sairauspoissaoloja, ovat siirtyneet Eksoten ja yhtiöiden palvelukseen, Savilampi selvittää. 

Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 44 vuotta. Lappeenrannan kaupungilta on tähän saakka siirrytty vanhuuseläkkeelle hieman aikaisemmin kuin valtakunnassa keskimäärin, mutta viime vuonna ero kurottiin kiinni. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna lähes vuodella: eläkkeelle jäätiin viime vuonna keskimäärin 64-vuotiaana ja sitä edeltävänä vuonna 63,2-vuotiaana. 

Kevan tilastojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 2015 keskimäärin 63,6-vuotiaana. 

Hyvä fiilis siivittää työntekoa 

Vuodenvaihteessa 2015–2016 toteutetun henkilöstökyselyn mukaan tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Lappeenrannan kaupunkiin työnantajana oli 85 prosenttia vastaajista. Aiemmassa kyselyssä vastaava luku oli 82 prosenttia. 

Ensimmäistä kertaa kysyttiin, millainen työfiilis henkilöstöllä on. Suurin osa vastaajista katsoi, että heidän työfiilistään voi kuvailla energiseksi, tarmokkaaksi, inspiroivaksi ja iloiseksi. Omaan työhönsä vastaajat suhtautuvat innostuneesti ja vastuuntuntoisesti. Myös työyhteisön ilmapiiri koettiin kannustavaksi.

Toisaalta vastauksista tuli ilmi, että henkilöstö kokee myös väsymystä ja stressaantuneisuutta. Negatiivista palautetta annettiin entiseen tapaan urakehityksen ja työkierron puutteesta. Myös palkkaan oltiin tyytymättömiä. 

Kaupunki tuki henkilöstön omaehtoista hyvinvoinnista huolehtimista muun muassa TykyOnline setelillä, jonka arvo oli viime vuonna 75 euroa henkilöä kohti. 

Tilinpäätös kaupunginvaltuustoon kesäkuussa 

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä tiistaina 29. maaliskuuta. Valtuustoon tilinpäätös etenee tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen 6. kesäkuuta. 

LISÄTIETOJA 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
kimmo.jarva@lappeenranta.fi

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen
puh.  040 512 1580
olli.naukkarinen@lappeenranta.fi 

Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi
puh. 040 577 9235
paivi.savilampi@lappeenranta.fi

Liitetiedostot

 

Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs