Suomalaiset uskovat talouden positiiviseen käänteeseen nyt hieman enemmän kuin syksyllä 2015. LähiTapiolan Arjen katsauksen tutkimuksessa kysyttiin, uskovatko vastaajat Suomen talouden lähtevän nousuun seuraavien 12 kuukauden aikana. Täysin ja jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa oli 29 prosenttia suomalaisista, kun vastaava luku viime syksyltä oli 24 prosenttia. Silti edelleen selkeä enemmistö, 59 prosenttia, ei usko Suomen talouden lähtevän nousuun seuraavan vuoden aikana.
- Tulos on hyvin linjassa sen kanssa, että Suomen kansantuotteen supistuminen näyttäisi todella pysähtyneen ja talouskasvu, joskin vielä kovin heiveröinen, olisi vihdoin alkanut. Muualla Euroopassa kasvu piristyi viime vuonna jo melko merkittävästikin, mikä saattaa heijastua parempiin tulevaisuuden odotuksiin myös täällä Suomessa. Tiedot asuntokaupan piristymisestä kertovat myös tunnelmien paranemisesta, vaikka siinä on kyse myös patoutuneen kysynnän purkautumisesta. Asunnonosto- ja vaihtoaikeita ei voi loputtomiin lykätä, vaikka talouden tilanne olisikin epävarma, kommentoi ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.
Miehet olivat selvästi naisia optimistisempia suhteessa Suomen talouden nousuun. Samoin vanhemmat ikäryhmät uskoivat talouden nousuun enemmän kuin nuoremmat vastaajat. Vastaava ero naisten ja miesten sekä eri ikäluokkien välillä oli nähtävissä myös viime syksynä.
Joka toinen vastaajista oli sitä mieltä, ettei omassa taloudellisessa tilanteessa ole tapahtunut muutosta viimeisen vuoden aikana. Niitä, jotka kokivat, että oma taloudellinen tilanne oli heikentynyt, oli kolmasosa, kun taas 13 prosenttia katsoi, että henkilökohtainen taloudellinen tilanne oli parantunut.
Taloudellisen tilanteen heikkenemistä selittää eniten asumiskulujen kasvu, joka oli niukasti merkittävämpi syy kuin palkkatulojen pieneneminen tai loppuminen. Niistä, jotka kertoivat taloudellisen tilanteensa heikentyneen, peräti 44 prosenttia ilmoitti päällimmäiseksi syyksi asumiskulujen nousun. Myös muiden kustannusten nousu esimerkiksi liikkumisessa, harrastamisessa ja lasten tukemisessa vaikutti taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.
- Kun vertaillaan asuntojen hintojen ja vuokrien kasvua, vuokrat ovat kasvaneet hieman enemmän suhteessa asuntojen hintoihin. Vuokrat ovat kohonneet kasvukeskuksissa tasaisesti, hieman tulojen kasvua enemmän. Asumismenot kohoavat tutkimusten mukaan keskimäärin 3-4 prosenttia vuodessa. Erot ovat hyvin alueellisia ja kasvukeskuksissa asumisen kustannukset ovat huomattavasti suuremmat muualla Suomessa. Silloin on tehtävä valintoja asumisalueen, kulkuvälineiden - oma auto vs. julkinen liikenne - ja esimerkiksi vapaa-ajan harrastusten osalta, sanoo LähiTapiola-kiinteistöpääomarahastojen salkunhoitaja Vesa Viita.
Sen sijaan työllä on merkittävä vaikutus taloustilanteen kohenemiseen: 42 prosenttia niistä, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa parantuneen, olivat saaneet töitä tai uuden parempipalkkaisen työn. Lisäksi muiden tulojen, kuten pääomatulojen, omaisuuden myyntitulojen tai sosiaalietuuksien kasvu, vaikutti taloudellisen tilanteen parantumiseen enemmän kuin kustannusten vähentyminen.
Nuorimman ikäluokan eli 18–34-vuotiaiden taloudellinen tilanne oli parantunut useammin kuin muilla: 20 prosenttia heistä ilmoitti taloudellisen tilanteensa parantuneen. Silti heidänkin ryhmässään oli enemmän niitä, jotka kokivat oman taloudellisen tilanteensa heikentyneen (32 %).
Nuorten muita ikäryhmiä parempaa tulosta selittää se, että osa nuorista on siirtynyt opiskeluista työelämään. Nuorista 60 prosenttia kertoi työn saannin tai parempipalkkaisen uuden työn vaikuttaneen oman taloudellisen tilanteen parantumiseen. Nuoret olivat kuitenkin kaikista ikäryhmistä eniten huolissaan taloudellisesta tilanteestaan.
LähiTapiola selvitti suomalaisten tuntemuksia muun muassa taloudesta maaliskuussa 2016 toteutetulla Arjen katsauksen kyselyllä. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland LähiTapiolan toimeksiannosta. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä 1.3.–4.3.2016 YouGovinkuluttajapaneelissa. Kokonaisvastaajamäärä oli 1006. Otos edustaa suomalaista väestöä iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Edellisen kerran tutkimus tehtiin syyskuussa 2015.
Lisätiedot:
Timo Vesala, ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito Oy, puh. 050 532 0702
Vesa Viita, kiinteistöpääomarahastojen salkunhoitaja, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy, puh. 040 777 6361
LähiTapiola_raportti_arjen_katsaus_talous_maaliskuu_2016.pdf
Koko: 0,13 MB Tyyppi: pdfLähiTapiola_raportti_arjen_katsaus_talous_maaliskuu_2016.pdf
Koko: 0,13 MB Tyyppi: pdf
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1