Korkotaso euroalueella on pysynyt hyvin alahaisena finanssikriisin jälkeiset vuodet. Iso osa suomalaisista ei usko, että korot nousisivat merkittävästi lähivuosinakaan.
LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyyn vastanneesta yli 500 suomalaisesta puolet sanoi, ettei korkojen nousu huoleta heitä juurikaan. Vain viisi prosenttia oli erittäin huolestunut korkojen noususta.
- Euroopan keskuspankki lopettaa tänä vuonna arvopapereiden osto-ohjelman ja ensimmäiseen koron nostoon on vielä ainakin vuosi aikaa. Koron nostot tapahtuvat aluksi maltillisesti ja vauhti on sidoksissa talouden kehityksen kanssa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
-Voi myös käydä niin, että globaali suhdanne ehtii jo kääntyä ennen kuin euroalueen resurssit ehtyvät ja inflaatio kiihtyy. Tällöin korot jäävät nollaan. Kotitalouksien kannattaa kuitenkin varautua kahden prosentin korkotasoon.
Suomalaisten velkamäärä on kasvanut viime vuosina. Velkaa on uskallettu ottaa alhaisten korkojen ansiosta. Palkansaajakotitalouksien velkamäärä ylitti helmikuussa 117 miljardia euroa. Määrä sisältää asuntolainojen lisäksi kulutusluotot ja muut lainat.
Alhaiseen korkotasoon tottuneet valalliset eivät näe tarpeelliseksi edes varautua korkojen nousuun. Arjen katsaus -kyselyyn vastanneista yli puolet sanoi, että he eivät ole varautuneet korkojen nousuun mitenkään.
Tulotaso vaikuttaa varautumiseen. Hyvin toimeen tulevilla on enemmän varautumismahdollisuuksia, kun taas tiukalla budjetilla elävillä mahdollisuuksia on selvästi vähemmän.
Viidennes kyselyyn vastanneista kertoi varautuvansa nousuun säästämällä. Alle kuudenneksella vastanneista oli lainoissaan korkokatto.
Vain seitsemän prosenttia vastanneista ilmoitti maksavansa lainaa nyt pois isompina erinä.
-Korkojen nousu voi vaikuttaa asuntoon ja asuntolainaan kolmella eri tavalla. Ensinnäkin viitekorkojen noustessa lainanhoitokulut haukkaavat suuremman osan kuukausituloista. Toiseksi tasaerälainoilla laina-aika pitenee eli hoitokulut haukkaavat tuloista pidempään. Nämä vaikuttavat oman talouden kassavirtoihin ja kannattaa selvittää, millaisista euromääristä eristä puhutaan, Nummiaro listaa.
-Kolmas mahdollinen vaikutus on asunnon arvo. Asuntomarkkinat ovat saaneet tukea alhaisesta korkotasosta, joka on yhdessä laina-aikojen pidentymisen kanssa lisännyt kotitalouksien ostovoimaa. Korkojen noususykli kääntäisi suotuisia rahoitusolosuhteita vastaisiksi, mikä voi heikentää asuntomarkkinoita enemmän kuin talouskasvu tukee. Lisäksi sijoitusasuntojen ja asuntoyhtiövelkojen kasvu on nouseva riskitekijä.
Kolmannes tuloista lainanhoitoon
Velanhoitokulut syövät enintään kolmanneksen käytettävissä olevista tuloista kuukaudessa. Näin kertoi viidennes kyselyyn vastanneista. Yli kolmanneksella vastanneista lainanhoitokulujen osuus on 20 prosenttia tai vähemmän. Kyselyssä ei eritelty, mitä lainaa vastaajalla on.
Maaliskuussa Finanssivalvonta suitsi pankkien asuntolainoitusta. Fiva määräsi, että pankkien on laskettava enimmäisluottosuhdetta asuntolainoissa eli niin sanottua lainakattoa viidellä prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Määräys astuu voimaan heinäkuussa. Ensiasunnon ostajien lainakatto säilyi ennallaan 95 prosentissa.
-Velkaantumisen hillitseminen on tervettä. Kotitalouksien kulutus ylittää jo tulot, mikä ei voi jatkua ikuisesti. Toisaalta kotitalouksien rahoitusvarallisuus on noussut vielä velkojakin nopeammin. Näin nettorahoitusvarallisuus on tuplaantunut yhdeksässä vuodessa. Säästäminen toimii, Nummiaro sanoo.
-Toivottavasti kotitaloudet näkevät velkaantumisen hyödyt ja riskit tasapainoisesti. Nousukaudella kotitalouksien riskinottohalu voi ylittää huomattavasti laskukaudella realisoituvan riskinkantokyvyn. Velkavivulla nettovarallisuus kasvaa pitkällä ajalla enemmän, mutta taantumassa työpaikka on epävarmempi, asuntojen arvon laskevat ja sijoitukset tuottavat tappioita. Oman talouden puskureiden tulee kestää huonojakin aikoja ja yllättäviä tilanteita.
Lisätietoja:
Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito, 050 577 9368 , [email protected]
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi/uutishuone
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1