Kunnissa odotellaan eläköitymisen parantavia aaltoja. Henkilöstöjohtamisen kipukohdat julkishallinnossa ovat nousseet koko Suomen laajuudelta kuntien strategiapuheisiin ja jopa lööppiotsikoihin asti. Epäonnistuneimmissa tapauksissa pahoinvointi on kiristynyt samaan tahtiin talousvaatimusten kanssa ja räjähtää nyt soten valmisteluiden kiihtyessä. Selvää on, että monessa kunnassa ja kaupungissa henkilöstöjohtamisessa on epäonnistuttu pahasti. Syynä tähän ei usein ole raha vaan suunnitelmallisuuden puute sekä pelko irtisanoa ihmisiä.
”Suurin ongelma on osaamattomuus ja näkymättömyys. Henkilöstöjohtaminen on etenemässä kovaa vauhtia kohti kuntajohtamisen ydintä. Isoissa kunnissa ja kaupungeissa tämä tietenkin jo tiedetään, mutta pikkukunnissa henkilöstöjohtaminen on edelleen aika näkymätöntä. Ei ole ihmistä, joka sitä osaa tai hoitaa, ei ole tavoitteita tai esimerkiksi budjetti on olematon”, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Provincia Oy:n henkilöstöjohtamisen liiketoimintajohtaja Merja Ylipaavalniemi sanoo.
Ylipaavalniemi tietää mistä puhuu. Julkisen sektorin henkilöstöhallinnon haasteiden kanssa jo yli 21 vuotta tekemisissä ollut johtaja on kivuliaan tietoinen siitä, mihin epärealistiset odotukset monesti johtavat ja mistä ne kumpuavat.
”Julkisella sektorilla on keskitytty elämään kädestä suuhun talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Tämä nykyinen meno sai alkunsa jo aikoja sitten laman lonkeroiden kiertyessä kuntahallintojen ympärille. Nyt, kuntien köyhyyden jatkuttua jo kauan, kysytään yhtäkkiä, miten saadaan rationalisoitua toimintaa – ja aletaan vaatia HR-johtamiselta enemmän”, Ylipaavalniemi sanoo.
Siihen organisaatiot eivät yksinkertaisesti ole valmiita.
”Suunnitelmallisuus on puuttunut läpi linjan. Kipupiste on siinä, missä ihminen lähestyy ihmistä, ja esimerkiksi esimiehen olisi tarve vaikuttaa tai muuttaa jonkun ihmisen työtä. Puuttumisesta mahdollisesti seuraavaa härdelliä pelätään kaupunginjohtajatasolla. Lisäksi kuvitellaan, että kuntatalous paranee luonnollisen poistumisen kautta. Että tuloksellinen henkilöstöjohtaminen on yhtä kuin eläköityminen tai määräaikaisten työsuhteiden päättyminen, ja että toiminnan tiivistäminen tapahtuukin pelkästään näiden prosessien kautta.”
”Kunnat ovat palveluorganisaatioita, joiden palvelut tuottavat ihmiset. Ihmisiä ei voi johtaa kuin palvelinkeskuksen koneita. Toisaalta, kunnissa velloo syvä irtisanomisprosessien kaihtaminen. Osaamattomuus yhdessä irtisanomattomuuden kanssa tarkoittaa sitä, että organisaatio jähmettyy”, Ylipaavalniemi toteaa.
Ylipaavalniemen mukaan tällainen jäätyminen on henkilöstöjohtamiselle todella hankala tila.
”Jähmettyminen passivoi. Varsinkin nyt, kun soten myötä osaamistehokkuutta ja kustannuksia täytyy peilata laajemminkin, monen henkilön tehtävänkuvia pitäisi kehittää. Jos heitä ei saada tähän mukaan ja muutosvastarinnasta aiheutuvat ihmisten möksähtelyt luovat johtamiselle pattitilanteita, ollaan hyvin nopeasti kutsumassa luottamusmiehiä ja jopa kunnallispoliitikkoja apuun. Usein käy niin, että hyvin alkanut henkilöstöjohtamisen kehittäminen tyssääkin siihen, että operatiivinen johto ei tue HR-johtamista tarpeeksi ja henkilöstöpäällikkö hakeutuu muualle. Tai pahimmassa tapauksessa jäätyy itsekin paikoilleen. Tuo pahin skenaario on valitettavasti myös tavallisin tällä hetkellä.”
Kustannustietoisuus on jo olemassa. Saako pienillä budjeteilla ihmeitä aikaan?
”Joka puolella peilataan ahkerasti tietenkin sitä, mitä mikäkin maksaa. Jos osaamistehokkuutta arvioitaessa päädytään ulkoistamiseen, kannattaa kunnan ostaa perusjärjestelmänsä tarpeeksi innovatiiviselta ja osaavalta palvelukeskukselta yksityisen toimijan sijaan. Palvelukeskuksen kautta kustannukset todellakin pysyvät kurissa eli pienilläkin budjeteilla voi alkaa rakentamaan kokonaiskuvaan niitä ihmeitä”, Ylipaavalniemi sanoo.
”Maakuntien uusimuotoisen toiminnan on tarkoitus alkaa 2020 mennessä. Tuolloin kuntien käytössä pitäisi jo olla toimivat perusjärjestelmät. Henkilöstöjohtaminen on vain yksi niistä, mutta yksi keskeisimmistä”, Provincian toimitusjohtaja ja palvelukeskusasiantuntija Ulla Kukkonen toteaa.
”Muutosprosessiin lähtiessä kuntajohdon täytyy sitoutua itsekin muutokseen, vaatimuksia ei voi osoittaa pelkästään henkilöstön suuntaan. Prosessin aloittaminen tarvitsee kuntajohdon aikaa suunnittelulle ja alkumäärittelyille. Johdon on haluttava tarkastella kunnan kehittämisen kokonaiskuvaa”, Kukkonen muistuttaa.
Lisätietoja:
Ulla Kukkonen, 044 435 6113, [email protected]
Merja Ylipaavalniemi, 044 435 6115, [email protected]
Kuva: Juha Tuomi / Kuvatoimisto Rodeo
Koko: 0,60 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1836x2632Kuva: Juha Tuomi / Kuvatoimisto Rodeo
Koko: 0,60 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1836x2632Provincia Oy on päijäthämäläinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Olemme kuuden Päijät-Hämeen kaupungin ja kunnan, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän, Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän sekä Päijät-Hämeen liiton omistama yhtiö. Provincia Oy on osa Lahti-konsernia.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1