Kasvukauden alku on ollut suuressa osassa Suomea hyvin kuiva. Vähäisten sateiden, korkeiden päivälämpötilojen ja tuulisuuden vuoksi kasvustot kärsivät merkittävästi veden puutteesta. Myös hallaa on esiintynyt eteläistä Suomea myöten.
- Tänä vuonna on todella ollut tavanomaista kuivempi ja kuumempi kevät, esimerkiksi mittaushistorian lämpimin toukokuu. Kevätkylvöjen jälkeen seurasi yli kuukauden mittainen sateeton kausi, joka on jatkunut näihin päiviin asti. Kuivuus yhdistettynä kuumuuteen ja koviin tuuliin kuivatti pellot niin nopeasti kylvöaikaan, että monille lohkoille ei ehditty kylvämään ajoissa. Pitkiä sateettomia jaksoja on keväisin esiintynyt muinakin vuosina, mutta kirjanpitoni mukaan silloinkin on saatu sadetta noin kahden viikon päästä kylvöistä viimeistään, sanoo urjalalainen viljelijä Vesa Westerholm.
Kasvustot ovatkin nyt hyvin kirjavia. Toukokuun alkupuolella kylvetyillä lohkoille on muodostunut kasvusto, mutta myöhemmin kylvetyillä lohkoilla on täysin tyhjiä alueita, koska kylvetyt siemenet eivät ole itäneet. Varsinkin rinnepelloilla on merkittävissä määrin havaittavissa näitä aukkokohtia.
- Jos juhannusviikolle luvatut sateet eivät tuo helpotusta kuivuuteen, on odotettavissa, että kasvustoja kuolee veden puutteeseen. Teknisesti kuivuudella tarkoitetaan kautta, jolloin sateen määrä jää merkittävästi alle pitkäaikaisen keskiarvon, minkä seurauksena kylvetty tai istutettu kasvusto kuolee tai normaalisti kylvetyn siemenen itäminen ja kasvuston orastuminen eivät ole mahdollisia, sanoo LähiTapiolan kehityspäällikkö Jaana Sohlman.
Miten tilanne vaikuttaa satonäkymiin?
Kaikki viljelykset ovat kärsineet kuivuudesta ja kuumuudesta. Jopa syysviljat ja nurmet, jotka yleensä pärjäävät kuivuuskausien yli käyttämällä talven jälkeisen kosteuden hyväkseen paremmin, kärsivät poikkeuksellisista oloista. Nyt niidenkin ja etenkin nurmen kasvu on pysähtynyt.
- Meillä sääolojen vaihteluun on yritetty varautua viljelmällä monipuolisesti eri kasveja, niin syysmuotoisia kuin kevätmuotoisiakin. Viljelykierrossa on eri viljoja ja nurmia. Esimerkiksi timotei on monivuotinen kasvi, jonka siemenviljelyä meillä on ollut yli kolmekymmentä vuotta. Tänä vuonna kasvinvuorottelusta ei kuitenkaan ole poikkeuksellisten olojen takia ollut juurikaan apua, Westerholm toteaa.
Satonäkymät vaihtelevat tilalta ja lohkolta toiselle mutta huippusatoa tuskin saadaan missään. Muutamalla tilalla voi puhua jopa täydellisestä kadosta. Westerholm arvioi, että ainakin puolet tai jopa kaksi kolmasosaa hänen tilansa normaalisadosta on menetetty. Syksymmällä voi tulla lisää ikäviä yllätyksiä.
- Sadon laatu on varmasti kärsinyt. Sateet eivät enää pelasta viljankasvua mutta naapurien karjatiloille siitä olisi apua. Nurmirehua tarvittaisiin eläinten ruokintaan, mutta kesän ensimmäinen nurmisato oli heikko. Kunnon sateet voisivat auttaa siihen, että eläimille riittäisi ruokaa loppukesäksi ja ensi talveksi. Jo tällä hetkellä monet karjatilalliset ovat varautuneet lisäteurastuksiin. Eläimiä ei voi pitää, jos ruokaa ei ole tarpeeksi.
- Mitään neuvoja muille viljelijöille ei pysty antamaan. Jo toinen erittäin huono vuosi peräkkäin pistää varmasti monen tilan talouden ja viljelijän hermojen kestävyyden koville. Toivottavasti näin rajut sääolojen vaihtelut eivät jatku tulevaisuudessa. Voimia jatkoon voisi toivottaa, Westerholm päättää.
Mitä vakuutus korvaa?
LähiTapiolan satovakuutuksen perustaso korvaa 1.4 – 30.6 välisenä aikana kuivuudesta aiheutuneita vahinkoja uudelleenkylvökustannusten osalta. Korvauksen maksaminen ei edellytä, että lohkolle kylvetään uusi kasvi.
Myös hallan aiheuttamia paleltumisvahinkoja korvataan satovakuutuksen perustasolta. Ilman lämpötilan laskiessa niin alas, että kylvetty tai istutettu kasvi kuolee sen vuoksi, korvataan näistäkin vahingoista uudelleenkylvökustannukset. Kuivuudesta ja kylmyydestä aiheutuneista vahingoista Korvausta voidaan maksaa korvausta kevätviljoille ja -öljykasveille, herneelle ja härkäpavulle sekä perunalle.
- Vahingosta on hyvä ilmoittaa mahdollisimman pian, mutta tilannetta seurataan kuitenkin kesäkuun loppuun saakka. Sen jälkeen arvioidaan vahingoittuneet pinta-alat. Selkeissä vahinkotapauksissa kuolleen kasvuston toteamiseen riittää kasvustosta otetut kuvat sekä tieto vahingoittuneesta pinta-alasta. Orastumattomien alojen toteamiseen voidaan käyttää neuvontajärjestön asiantuntija-apua, kertoo LähiTapiolan Sohlman. Vahingon tarkastamisesta päättää kuitenkin aina vakuutuksen myöntänyt LähiTapiolan alueyhtiö.
Lisätietoja:
Jaana Sohlman, kehityspäällikkö, LähiTapiola -ryhmä, 040 356 3094
Niklas Mannfolk, viestintäasiantuntija, LähiTapiola -ryhmä, 044 371 4176
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi/uutishuone
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1