Riskienhallinnan tavoitteena on pitää yritys toimintakykyisenä. Se edellyttää, että riskienhallinnassa otetaan huomioon paljon muitakin seikkoja kuin vahinkoriskien torjuminen. Hallituspartnerit Helsingin Uskalla kasvaa – kriisi -tapahtumassa keskusteltiin riskienhallinnasta KPMG:n asiantuntijoiden Suvi Viljarannan ja Markku Otonkorven kanssa. He ottivat esille kolme riskienhallinnan näkökulmaa, joita ei yrityksissä välttämättä ymmärretä ottaa huomioon.
Riskienhallintaa ajatellaan usein kovin kapeasta ja negatiivisesta näkökulmasta. Siihen suhtaudutaan vahinkojen välttämisenä ja vakuuttamisena mahdollisten haavereiden varalta. Riskienhallinnan pitäisi kuitenkin olla elimellinen osa yrityksen liiketoimintaa, jolloin on syytä ottaa huomioon aineettomaan pääomaan sekä positiivisiin muutoksiin liittyvät riskit. Lisäksi on hyvä muistaa, että on riskipitoista yrittää tehdä kaikki itse, sen sijaan että turvautuisi asiantuntija-apuun.
1. Riski on myös mahdollisuus
Riskienhallinnan tulisi olla kaikkien päätöksentekoa haastavien tai vaikeuttavien asioiden huomioon ottamista. Usein kuitenkin unohdetaan riskienhallinnan toinen ulottuvuus: riski voi olla myös tavoitteisiin positiivisesti vaikuttava tapahtuma tai prosessi ja riskienhallinta on myös sen varmistamista, ettei positiivisia mahdollisuuksia jätetä käyttämättä.
Yrityksen on esimerkiksi ennakoitua huonomman tuloksen lisäksi varauduttava siihen, että tulos onkin arvioitua suurempi. Jos yrityksellä ei ole suunnitelmaa, miten voitot investoidaan, parhaat tuottomahdollisuudet jäävät hyödyntämättä tai omistajat nostavat rahat muuhun käyttöön.
2. Aineeton pääoma, yrityskulttuuri ja riskienhallinta
Moniin muutoksiin on suhteellisen yksinkertaista varautua. Tilanteen tekee mutkikkaasi se, että kaikkiin muutoksiin liittyy aina tietopääoman katoamisen riski, oli sitten kyse muuttuneesta kilpailutilanteesta, organisaatiouudistuksesta tai yrityskaupasta.
Viisas yritys ottaakin riskienhallinnassaan huomioon myös pehmeämmät arvot kuten yrityskulttuurin. Yhtäältä on oleellista luoda olosuhteet, jotka saavat avainhenkilöt sitoutumaan myös muutostilanteissa.
Toisaalta yrityksen on huolehdittava siitä, että yrityksen kulttuuri ja toimintamallit kannustavat osaamisen jakamiseen. Tiedon henkilöityminen on todellinen uhka muissakin kuin perheyrityksissä.
3. On riskipitoista tehdä kaikki itse
Yrittäjän pitäisi keskittyä täysipainoisesti yrityksen liiketoimintaan ja ennen kaikkea sen kehittämiseen. Valitettavan usein yrittäjät ovat tottuneet tekemään kaiken itse, jolloin aika tuhraantuu perustehtävän asemesta perusprosessien pyörittämiseen tai muihin toisarvoisiin töihin. Se on erittäin suuri riski yrityksen tulevaisuuden kannalta.
Itsetekemiseen liittyy toinenkin konkreettinen riski. Yrittäjä on oman liiketoimintansa ammattilainen, mutta ei välttämättä juridiikan, taloushallinnon tai verotuksen, mikä voi johtaa kohtalokkaisiin virheisiin. Asiantuntijoiden apuun turvautuminen on hyvää riskienhallintaa. Väärin tai puutteellisesti tehty asia voi johtaa vahingollisempaan lopputulokseen kuin se, että asia olisi jätetty kokonaan tekemättä.
Onkin tärkeää, että hallitus saa yrityksen johdon ymmärtämään, että siltä odotetaan nimenomaan toiminnan johtamista. Asiaan liittyy myös hallituksen jäsenten huolellisuusvelvollisuus, sillä he ovat jopa henkilökohtaisessa vastuussa mahdollisista vahingoista.
Kaiken kaikkiaan riskienhallinta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista suunnittelua, jonka tulisi kuulua koko organisaatiolle ja jonka tavoitteena on, että yritys voi määrätietoisesti toteuttaa strategiaansa. Parhaassa tapauksessa ennakoiva ja määrätietoinen riskienhallinnan toteuttaminen voi peräti olla kilpailuetua tuottava tekijä.
Lisätietoja
Suvi Viljaranta, manager, Risk Consulting (CIA, CRMA), KPMG
[email protected], puh. +358 430 5855
Markku Otonkorpi, manager, financial management, KPMG
[email protected], +358 828 8477
Minna Lenander, toiminnanjohtaja, Hallituspartnerit Helsinki
[email protected], +358 40 732 3385
Hallituspartnerit Helsinki kehittää pienten ja keskisuurten yritysten hallitustyöskentelyä. Yhdistys välittää hallitusammattilaisia pk-yritysten hallituksiin. Jäsenillä on pitkän linjan kokemusta johtamisesta ja liiketoiminnasta eri toimialoilta. Hallituspartnerit Helsinki järjestää jäsenilleen erilaisia koulutus- ja verkostoitumistapaamisia. helsinki.hallituspartnerit.fi
Kimmo Jyllilä on ollut mukana palkitun perheyrityksen, terveysteknologiaan keskittyvän Serres Groupin toiminnassa alusta asti niin hallituksessa kuin vuodesta 2003 lähtien sen puheenjohtajana. Taustalla on myös vuosikymmen pääomasijoittajana sekä rahoituskonsulttina. Perheyrityksen aktiivisen omistajuuden ja hallitustyön lisäksi Kimmo on mukana muun muassa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n hallituksessa. www.serresgroup.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1