Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Kivirakentajat: Puurakentamisen tuki perustuu harhakuviin

Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Betoni ja muuratut rakenteet

Kivirakentajat: Puurakentamisen tuki perustuu harhakuviin

Julkaistu: 09.02.2015 klo 09:37
Julkaisija: Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Betoni ja muuratut rakenteet

Terve kilpailu on hyväksi koettu ja laajasti tuettu tavoite niin EU:ssa, Suomen hallituksessa ja eduskunnassa kuin kunnallisten toimijoidenkin keskuudessa. Tästä syystä on harmillista huomata päätöksentekijöiden toimivan omia oppejaan vastaan erityisesti rakentamisessa.

Valtiovalta on katsonut perustelluksi kanavoida yhteiskunnan varoja puukerrostalorakentamisen tukemiseen jo kahden vuosikymmenen ajan. Tuen perusteiksi on esitetty vuoroin ympäristösyitä, kotimaisuutta, työllistävyyttä, aluetalouden tukemista ja parempaa laatua. Me haluamme haastaa nämä perustelut paikkansa pitämättöminä.

Ympäristövaikutusten erot marginaalisia

Ympäristönäkökulmaan voi pureutua helposti tarkastelemalla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä, joista sementin valmistus tuottaa noin 1,5 %. Tästä kerrostalojen betonirakenteiden osuus on hieman yli kymmenesosa eli noin 0,2 %. Koska myös puurakentamisessa käytettävillä tuotteilla on omat hiilipäästönsä, valtiovallan tavoite puun markkinaosuuden kohottamisesta 20 %:iin kerrostalorakentamisessa tarkoittaa Suomen kasvihuonekaasupäästöjen alentumista suuruusluokaltaan 0,01 %. Tällä marginaalisella vähennystasolla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa, varsinkaan kun tuo rakentamisvaiheessa saavutettu äärimmäisen vähäinenkin päästövähennys menetetään rakennusten käytön aikana.

Rakennusmateriaalin vaihto ei lisää työpaikkoja

Mitä tulee työllisyyteen, Pellervon taloustutkimus PTT on todennut, että rakentamisen määrän pysyessä ennallaan rakennusmateriaalivalinnoilla ei ole käytännössä nettovaikutusta työpaikkojen määrään.  Vaihdettaessa kotimainen rakennusmateriaali toiseen työpaikat vain siirtyisivät rakennusalan sisällä. Todennäköisesti tarvittavan uudelleenkoulutuksen kuluista vastaisi yhteiskunta.

Väitetyt aluetaloudelliset vaikutuksetkin ovat mielikuvituksen tuotetta, koska juuri kiviainespohjaisen teollisuuden tuotantolaitokset sijaitsevat maakunnissa, aina Lappia myöden. Kivirakentajat työllistävät maakunnissa – ilman julkisia tukia – tuhansia suomalaisia valmistaen korkean jalostusarvon rakennustuotteita kotimaisista ja vieläpä paikallisista raaka-aineista. Lukeudumme useiden pienten paikkakuntien merkittävimpien työnantajien joukkoon. Lisäksi raaka-ainehuolto ja kuljetukset tuovat työtä ja toimeentuloa maakuntiin.

Kivipohjaiset materiaalit ovat turvallisia ja kestäviä

Rakentamisen laadun ja asukkaiden turvallisuuden näkökulmasta on vaikea uskoa, että vaihtamalla kivipohjaiset rakennusmateriaalit materiaaliin, joka kestää huonommin säätä ja kosteutta, eristää huonommin ääntä, suojaa huonommin palolta ja vaatii enemmän huoltoa ja kunnossapitoa rakennuksen käytön aikana, voisimme saada aikaan nykyistä laadukkaampaa, turvallisempaa ja kestävämpää rakentamista. Kerrostaloissa markkinat ovat valinneet kivirakentamisen laadukkaimmaksi ja siksi käytetyimmäksi rakennustavaksi.

Vetoamme vahvasti päättäjiin, että julkinen valta ei jatkossa vääristäisi kilpailua tukemalla yhtä rakennusalan sektoria. Jos julkista tukea halutaan antaa rakentamiseen, sen tulee kohdistua kaikkiin tasapuolisesti, olipa tuki taloudellista tai alan toimijoiden ohjaamista säädöksillä tai ohjeilla. Tämä tulee huomioida tulevan hallituskauden linjauksia valmisteltaessa.

Lauri Kivekäs, toimitusjohtaja, Rudus Oy        

Hannu Tuukkala, toimitusjohtaja, Parma Oy    

Mikko Isotalo, toimitusjohtaja, Lujabetoni Oy        

Kalervo Matikainen, toimitusjohtaja, Finnsementti Oy             

Jaakko Raikkonen, puheenjohtaja, Tiiliteollisuus Oy                

Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus Oy

Lisätietoja antavat: Jussi Mattila, Betoniteollisuus ry, puh. 0400 637 224 sekä Jaakko Raikkonen, Tiiliteollisuus ry, puh. 050 557 1103

Rakennusteollisuus RT ry on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen toimien talonrakennus-, infra- ja erikoisurakoitsijoiden sekä rakennustuoteteollisuuden yhteinen edunvalvontajärjestönä, joka aloitti toimintansa nykymuotoisena 1.1.2007. RT on EK:n neljänneksi suurin jäsenliitto. Rakennustuoteteollisuus RTT ry on Rakennusteollisuus RT:n jäsen ja Betoniteollisuus ry on puolestaan RTT:n jäsen.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs