Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Kesäaikainen harvennus onnistuu huolellisella työllä

Metsäkeskukset

Kesäaikainen harvennus onnistuu huolellisella työllä

Tiedote.
Julkaistu: 13.07.2011 klo 15:03
Julkaisija: Metsäkeskukset

Perinteinen ja paras aika tehdä harvennushakkuu on luminen pakkastalvi. Jäätynyt maa kantaa hyvin koneita, lumi suojaa juuristoja eikä juurikääpä leviä talvella kantopintoihin. Metsiä voidaan huolellisesti toimien kuitenkin harventaa myös kesäaikaan. Tarkinta työtä vaaditaan kuusikoissa, joissa onnistuneen kesäharvennuksen edellytyksenä on kuiva korjuukeli ja ajourien kantavuuden vahvistaminen kaadettujen puiden oksilla. Myös juurikäävän leviämisen estämisessä on oltava tarkkana.

Metsäkoneet ovat kalliita ja kannattavuus edellyttää, että koneita käytetään mahdollisimman paljon. Monitoimikone ei ole leikkuupuimuri, joka voi seisoa tallissa 11 kuukautta ja olla töissä kuukauden. Myös konekuskien työllistäminen edellyttää, että töitä riittää koko vuodelle. Vaikka erilaisten leimikoiden korjuuta ajoitetaan parhaaseen vuodenaikaan, ei kaikkia harvennuksia välttämättä ehditä tehdä talvella.

Kuusikoidenkin harvennus onnistuu kesäaikaan

Metsiä voidaan huolellisesti toimien harventaa myös kesäaikaan. Kaikkien tarkin tulee olla kuusikoissa, joissa riskit puuston vaurioitumiseen ovat männikköä suuremmat. Onnistuneen kuusikon kesäharvennuksen edellytyksenä on kuiva korjuukeli. Kuiva korjuukeli tarkoittaa, että kantavalla maalla on olosuhteet, jotka kestävät koneiden painon, etenkin ajokoneen painon puukuorma päällä.

Kesähakkuussa on tärkeää puida rungot niin, että ajouralle tulee mahdollisimman paljon kantavuutta lisäävää ja puiden juuria suojaavaa oksamassaa. Maaston kantavuus voi kuitenkin muuttua jopa kesken korjuun niin, että urapainumia alkaa syntyä. Tällöin on tärkeää, että puun korjaajalla on selkeät toimintaohjeet. Jos urapainumia syntyy liikaa, tulee työmaa keskeyttää ja jatkaa vasta olosuhteiden parannuttua.

Juurikääpä ei ole leikin asia

Hakkuiden yhteydessä on entistäkin tärkeämpää käsitellä kannot juurikäävän leviämistä estävällä torjunta-aineella. Juurikääpä leviää itiöinä, kun lämpötila on nollan yläpuolella, ja tarttuu tuoreisiin kantoihin.

Juurikääpää on kahta lajia. Kuusen juurikääpä aiheuttaa kuusen tyvilahoa, joka pahimmillaan tekee arvokkaasta tyvitukista energiapuuta. Männyn juurikääpä aiheuttaa männylle tyvitervastaudin ja kuuselle tyvilahon. Tyvitervaustauti tappaa kaiken ikäisiä mäntyjä pystyyn ja tekee metsästä aukkoisen. Kuusen juurikääpää esiintyy lähes koko Suomessa ja yleinen se on Oulun eteläpuolella. Männyn tyvitervastauti on yleinen Itä- ja Kaakkois-Suomessa, mutta sitä esiintyy muuallakin Vaasa-Kajaani linjan eteläpuolella. 

Juurikääpä on pohjoisen pallonpuoliskon havumetsien pahin tuhonaiheuttaja. Jos juurikääpä iskeytyy metsään, on sitä sieltä vaikea hävittää. Edes kantojen täydellinen nostaminen ei välttämättä auta. Tyvitervastaudin saastuttamassa männikössä ainoa varma keino on kasvattaa yksi kiertoaika puhdasta lehtimetsää. Kuusen juurikäävän saastuttaman metsän voi uudistaa koivun lisäksi myös männylle, jos on varmaa, että metsässä ei ole myös männyn juurikääpää.

Kesäharvennus vaatii voimakkaan koneen

Hakkuukoneen tulee kesäharvennuksilla olla riittävän tehokas ja riittävän pitkällä puomilla varustettu. Tehokkaalla koneella puut voidaan kaataa ja siirtää hallitusti haluttuun suuntaan ilman, että pystypuita vaurioitetaan. Tehokkaalla koneella ei myöskään tarvitse puikkelehtia haamu-urilla lähemmäs kaadettavia puita. Puikkelehtiminen lisää aina korjuuvaurioiden riskiä.

 Onnistuneen kesäharvennuksen edellytyksenä on myös kunnollinen tieverkosto. Tien kunto ja kantavuus on syytä tarkistaa ennen hakkuuta, jotta puut eivät jää tienvarteen seisomaan ja odottamaan kuljetusta tehtaalle.

Haitat linnustolle vähäisiä

Kevät ja alkukesä ovat lintujen kiireisintä pesimäaikaa. Vaikka hakkuita ei tällöin täysin lopetetakaan, niin ne keskitetään kohteisiin, joissa pesivälle linnustolle aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa. Alkukesän hakkuupinta-ala on vain prosentin kymmenyksiä koko metsäalasta eikä linnuille aiheutuva vahinko näin ollen ole suuri.   

Lisätietoja:     Viestintäpäällikkö Ari Nikkola, Keski-Suomen metsäkeskus, 020 772 7810

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs