Kaukolämpövuosi 2016: Uusiutuvuus monipuolista kaukolämmössä

– Kaukolämpö pitää pintansa lämmitysmarkkinoilla
– Suomi pärjää hintavertailussa

Kaukolämpöön ja siihen liittyvään sähkön tuotantoon käytettiin polttoaineita 55,5 TWh:n edestä vuonna 2016. Siitä uusiutuvien osuus oli 32 prosenttia, mikä on yksi prosenttiyksikkö vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uusiutuvien polttoaineiden absoluuttinen määrä kuitenkin kasvoi 3,8 prosenttia.                                                         

- Merkille pantavaa viime vuoden kaukolämmöntuotannon polttoainepaletissa on jätteiden määrän kasvu 14 prosentilla ja pääasiassa lämpöpumpuilla saatavan lämmön talteenoton määrän kasvu peräti 20 prosentilla, johtaja Jari Kostama sanoo.

Valtakunnallisesti kaukolämpö on nyt 37-prosenttisesti hiilineutraalia ja 54-prosenttisesti kotimaisilla polttoaineilla tuotettua.                                                                       

Perinteisistä polttoaineista turpeen osuus putosi runsaasta 15 prosentista 13 prosenttiin. Sen sijaan kivihiilen osuus kasvoi 21 prosentista 26 prosenttiin. Maakaasun osuus putosi reilusta 20 prosentista vajaaseen 18 prosenttiin.              

- Kivihiilen käytön kasvu johtuu yksinkertaisesti hintasuhteista. Hiiltä on saanut edullisesti markkinoilta ja kun samaan aikaan maakaasu on veroratkaisuilla tehty entistä kalliimmaksi polttoaineeksi, vaakakuppi on luonnollisesti kallistunut hiilen hyväksi, Kostama toteaa.

Kostaman mukaan lähivuosien aikana energiayhtiöiden käynnistämät investoinnit johtavat kivihiilen käytön merkittävään vähenemiseen myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.  

Uudisrakennuksissa kaukolämpö selvästi suosituin lämmitystapa

Vuonna 2016 kaukolämpöenergiaa myytiin 33,6 TWh ja myynnin arvo veroineen oli 2,5 miljardia euroa. Kaukolämmön keskihinta oli viime vuonna 7,5 snt/kWh. Kaukolämpötaloissa on asukkaita 2,7 miljoonaa.

Kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitystapa. Sen osuus lämmitysmarkkinoista (asuin- ja palvelurakennukset) on 46,1 prosenttia. Selvästi jäljessä ovat toisena ja kolmantena tulevat sähkö (18,2 %) ja lämpöpumput (13,4 %).

- Paljon puhutun maalämmön suosio näyttää hiipuneen viime vuosina, kun taas kaukolämmön suosio on kasvanut varsinkin uudisrakennuksissa. Kaukolämpöön liittyi 1850 uudisrakennusta vuonna 2016, missä oli kasvua lähes 11 prosenttia edellisvuodesta, Kostama korostaa.

Muista lämmitystavoista kaukolämpöön siirtyjiä oli viime vuonna 650, kun vuotta aiemmin luku oli 630. Siirtymisiä kaukolämmöstä maalämpöön oli niitäkin, mutta vain 130, ja vuonna 2015 vastaava luku oli 115.

Kaukolämmön suosion jatkumista tukee taannoinen VTT:n selvitys, jonka mukaan uudisrakennusten lämmitysenergian kysynnästä kaukolämmön arvioidaan kattavan 50 - 75 prosenttia.

Ostovoimaan suhteutetulta hinnaltaan EU:n edullisimpia

Ruotsissa tehtiin viime vuonna selvitys kaukolämmön hinnoista Euroopan maissa (District Heating Price Series, Sven Werner Energiforsk). Selvityksen mukaan absoluuttisin hinnoin Suomi on yhdeksänneksi edullisin ja pohjoismaista Islantia lukuun ottamatta edullisin kaukolämpömaa.

Ostovoimaan suhteutetussa vertailussa Suomi pärjää vielä paremmin ollen viidenneksi edullisin. Tässä tosin pohjoismaista Norjakin menee euron marginaalilla edelle.

Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi 10 prosenttia                                         

Kaukojäähdytyksen kysyntä lisääntyi edellisvuodesta 10 prosenttia ja myynti nousi 204 GWh:iin. Näinkin suurta kasvua vauhditti se, että vuonna 2015 kaukojäähdytyksen kysyntä oli laskenut viisi prosenttia kylmän kesän vuoksi.

Kasvua syntyi kuitenkin myös edelliseen ennätysvuoteen 2014 nähden ja nyt kaukojäähdytyksen kysyntä nousi ensimmäisen kerran yli 200 GWh:n. Lisääntynyttä asiakkaiden määrää kuvaa asiakkaiden sopimustehon kasvu, joka on vuosittain ollut yli 10 prosenttia. Kasvua selittää sekä olemassa olevien järjestelmien laajeneminen että myös uusien kaupunkien mukaan tulo. Viime vuonna kaukojäähdytystoiminta käynnistyi Jyväskylässä. Myös Kuopiossa kaukojäähdytyksen toimitukset ovat alkamassa.

Tästä esittelykalvoihin
 

Lisätietoja:
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870
Asiantuntija Mirja Tiitinen, puh. 050 434 6994
Asiantuntija Taina Wilhelms, puh. 040 548 7145