Hyvä johtajuus liitetään yleensä aina yksilöön. Kuitenkaan yrityksen menestystä ei voi selittää pelkästään
johtajan erinomaisuudella. Yhä useammin selitys löytyy koko organisaation ominaisuuksista, sen kyvystä toimia.
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Perttu Salovaara ottaa esimerkin jääkiekosta. Kun suomalaiset voittivat MM-kultaa 2011, haluttiin pelaajilta kuulla, kuka oikein oli se pukuhuoneen pomo, jota voitaisiin mitalista viimekädessä kiittää. Tällaista ei löytynyt, vaan pelaajat korostivat jokaisen kentällä olijan paikanneen toistensa virheitä ja näin toisiaan tukeva tiimi päihitti kaikki muut joukkueet.
– Jokainen pelaaja vuorollaan johti ja näin voidaan toimia myös yrityksissä. Johtajuus voidaan jakaa osiin eikä näin se kiinnity tiettyyn yksilöön. Johtajuuteen voidaan soveltaa John F. Kennedyn kuuluisaa puhetta: Älä kysy, mitä yrityksesi tekee sinun hyväksesi, vaan kysy mitä sinä voit tehdä yrityksesi hyväksi, selventää Salovaara jaetun johtajuuden käsitettä. Hän toimii tutkijan työnsä ohella osakkaana konsulttiyhtiö Innotiimi Oy:ssä, johtajuutta on jaettu työntekijöille. He mm. päättävät, ketä otetaan töihin, miten palkkiot jaetaan ja myös toimitusjohtajan rooli on kiertävä.
Inhimillisyys on eettinen valinta
Jotta johtamisesta ylipäänsä voidaan siirtyä jaettuun johtajuuteen, pitää yritysjohdon ymmärtää, ettei tulos, esimerkiksi myyntitavoitteen saavuttaminen, ole olemassa sinällään vaan se on aina jonkinlaisen tekemisen seurausta. Tämän erilaisista inhimillisistä tekijöistä koostuvan prosessin ymmärtäminen on Perttu Salovaaran mukaan ensiarvoisen tärkeää.
– Muutos perinteisestä hierarkisesta johtamisesta pomottomaan kulttuuriin ei ole helppo. Jos yritysjohto odottaa alaisten ottavan lisää vastuuta, mutta sillä on sisäänrakennettuna edelleen ajatus, että vastuun kantamiseen tarvittavaa tietoa – ja sitä kautta siis valtaa, ei alaisille voi jakaa, ei vastuun ottaminen toimi.
– Pelkkä hyvä halu toimia toisin ei riitä, vaan tarvitaan lisäksi uudenlaista toimintaa tukevat menetelmät sekä seurantajärjestelmä, jotta johtamisesta voidaan siirtyä johtajuuteen. Yritysjohdon on tehtävä siis tietoinen päätös käyttää aikaa ja voimavaroja totuttujen toimintatapojen muuttamiseksi, korostaa Salovaara. Hän muistuttaa, että läheskään kaikki työntekijät eivät halua lisää vastuuta, vaan odottavat mieluummin ohjeita ylhäältä päin. Tähän on totuttu, mutta se vaikuttaa paitsi yrityksen toimintaan, myös koko kansantalouteen.
– Mitä enemmän nykypäivän tietotyöntekijä Suomessa joutuu kysymään ja odottamaan ohjeita ylhäältä, sitä tehottomampaa hänen toimintansa on. Työkustannuksiltaan kalliissa Suomessa tämä heikentää kilpailukykyä, pohtii Salovaara.
Useita erilaisia pomottomia tai vähähierarkisia yrityksiä on esitelty julkisuudessa taloudellisina menestystarinoina. Perttu Salovaaran mukaan ei ole kuitenkaan tutkimuksellisesti todistettu, että vähäinen hierarkia korreloisi suoraan yrityksen taloudellisen menestyksen kanssa saati, että se poistaisi ongelmat.
– Mittaaminen on vaikeaa, sillä yritys voi menestyä välillä hyvin tai huonosti johtamiskulttuurin pysyessä samana. Ongelmat yrityksessä, jossa vastuut on jaettu, ovat erilaisia, aikuismaisempia. Tällaisessa yrityksessä ihminen ymmärtää paremmin oman työnsä merkityksen ja tämä tekee työelämästä inhimillisempää. Kun yrityksessä on toimiva johtajuus, syntyy yhteisö, jossa kaikki ottavat vastuuta. On yritysjohdon eettinen valinta, halutaanko tähän panostaa, korostaa Salovaara.
Yhteydenotot: http://bit.ly/1aDswgk
Editori Helsinki Oy - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat. www.editori.fi
Lisätiedot: Valtteri Rantalainen | p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi | www.editorhelsinki.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1