INFRA ry:n suhdannetiedustelu: Edessä alavireinen kesä

INFRA ry

Infra-alan työllisyystilanne jatkui vuonna 2012 ounasteltua parempana. Vasta vuoden lopussa yritysten liikevaihto kääntyi laskuun. Vuosi 2013 on alavireinen. Tilanne vaihtelee kuitenkin paljon alueittain. Nyt yritysten väliset erot kasvavat myös alueiden sisällä.

Perinteisen maarakentamisen (väylät ja kunnallistekniikka) määrä päätyi viime vuonna prosentin verran plussalle, vaikka kustannusten nousu oli kaksinkertainen inflaatioon nähden. Työllisten määrä kasvoi viisi prosenttia ja tehdyt työtunnit seitsemän prosenttia.

Koko inframarkkina (väylät, kunnallistekniikka + muu infra kuten talonrakentamisen pohjatyöt) supistui kaksi prosenttia, sillä talonrakentamisen vähennyttyä pohjarakennustyöt supistuivat seitsemän prosenttia.

Taakse jäävä talvi oli koko maassa edeltäjäänsä selvästi huonompi. Keskimääräinen saldoluku painui huomattavasti miinukselle. Yritysten työkanta supistui selvästi ja saldoluku oli -33. Kapasiteetin käyttöaste putosi 65 prosenttiyksikköön (ennen 69). Hajonta yritysten välillä kasvaa alueiden sisällä.

Infra-alan yritysten toimintaa haittaa eniten alhainen hintataso. Yhdistettynä korkeaan kustannustasoon se aiheuttaa kannattavuusongelmia. Sen sijaan rahoitusongelmia yrityksillä ei merkittävämmin ole. Vähäinen työkanta huolettaa joka neljättä alan yritystä, kireät aikataulut vaivaavat joka viidettä. Pula ammattihenkilöstöstä on helpottunut mutta se on edelleen joka neljännen yrityksen huolena etelässä, Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.

Tiedot selviävät INFRA ry:n maalis–huhtikuussa jäsenilleen tekemästä suhdannekyselystä. Kyselyyn vastasi kultakin alueelta 10–15 paikallisesti merkittävää INFRAn jäsenyritystä. Vastaajien yhteenlaskettu työkanta oli maalis–huhtikuun vaihteessa noin 360 miljoonaa euroa.

SUHDANNEKUVA ALUEITTAIN

Uusimaa. Talven suhdannetilanne painui koko maan keskimääräistä tasoa huonommaksi. Puolet yrityksistä katsoi talvikauden olleen edeltäjäänsä heikompi. Töiden määrä laski. Maaliskuussa 2013 kapasiteetin käyttöaste oli kuitenkin jo nousussa ja selvästi muuta maata korkeampi. Kevään ja kesän työmäärien odotetaan supistuvan erityisesti rakentamisessa.

Lounais-Suomi. Talven suhdannetilanteen ja työmäärän näki pysyneen ennallaan kolme yritystä viidestä. Loput arvioivat tilanteen heikentyneen. Maaliskuussa kapasiteetin käyttöaste oli laskenut viisi prosenttiyksikköä vuodentakaiseen nähden ja oli nyt 67 prosenttiyksikköä. Puolet yrityksistä arvioi kesäkauden rakentamisen supistuvan ja vain harva uskoi kasvuun. Kunnossapidon ja hoidon tehtävien arvioidaan pysyvän lähes ennallaan.

Häme ja Keski-Suomi. Hämeessä suhdannetilanne oli talvikautena maan keskimääräistä tasoa jonkin verran parempi. Keski-Suomen tilannetta voi luonnehtia heikoksi. Hämeessä käyttöaste oli maaliskuussa 68 prosenttia, Keski-Suomessa selvästi alle 50 prosenttia. Rakentamisen määrän kasvua odotti Hämeessä lähes puolet yrityksistä ja supistumista viidesosa. Keski-Suomessa viidesosa yrityksistä arvioi rakentamisen kasvavan vuodentakaiseen nähden, mutta yli puolet ennakoi supistumista. Kunnossapidon työmäärä laskee selvästi molemmilla alueilla. Alueiden erot näkyvät toimintaa haittaavien tekijöiden arvioinneissa. Keski-Suomessa merkittävimmiksi haitoiksi koetaan työkannan niukkuus ja tarjouspyyntöjen vähyys. Hämeessä suurimmat haitat ovat alhaiset urakkahinnat ja kustannustason nousu.

Kaakkois-Suomi. Alueen yritykset näkivät talven 2013 olleen selvästi edeltäjäänsä heikompi. Sekä suhdannetilannetta että työmäärää kuvaavat luvut olivat alle maan keskiarvon. Kapasiteetin käyttöaste painui huomattavasti alle 60 prosentin. Tulevana kesäkautena rakentamisen supistumista ennakoi kolme yritystä neljästä. Myös kunnossapidon ja hoidon määrän arvioidaan supistuvan, mutta maltillisemmin.

Itä-Suomi. Itä-Suomessakin kulunut talvi oli miinuksella, vaikka suhdannetilanne ja töiden määrän kehitys olivat muun maan keskimääräistä tasoa parempia. Pohjois-Savon tilanne oli Pohjois-Karjalaa heikompi. Kapasiteetin käyttöaste aleni maaliskuussa muutaman prosenttiyksikön ja oli Pohjois-Karjalassa 72 ja Pohjois-Savossa hieman alle 60 prosenttia. Tulevana kesäkautena rakentamisen määrän uskotaan supistuvan maltillisesti. Kunnossapidon ja konepalvelun määrän arvioidaan vähenevän rakentamista enemmän. Tulevan kesäkauden lukemat ovat kuitenkin maan keskimääräistä tasoa paremmat.

Pohjanmaa. Pohjanmaan yritysten tilanne poikkeaa huomattavasti muusta maasta. Talven suhdannetilanne oli normaali, jopa hienoisesti positiivisella puolella. Sama tilanne jatkui talvikauden työmäärän kehityksessä. Kapasiteetin käyttöaste oli maaliskuussa 78 prosenttia; vuoden takaisesta oli parannettu muutama prosenttiyksikkö. Kesän 2013 työmäärien arvioidaan supistuvan vuoden takaiseen verrattuna vähemmän kuin muualla maassa.

Pohjois-Suomi. Menneen talvikauden suhdanne oli voimakkaasti laskusuuntainen. Kahdella yrityksellä kolmesta työmäärät supistuivat eivätkä kasvaneet yhdelläkään. Kapasiteetin käyttöaste painui kymmenen prosenttiyksikköä 53 prosenttiin. Tuleva kesäkausi ei yritysten arvioiden mukaan paljon lupaa; sekä rakentamisessa, kunnossapidossa että konepalvelussa odotukset ovat vahvasti miinuksella ja jonkin verran maan keskimääräistä tasoa huonommat.

LIITE Suhdannekyselyn tulokset kuvina löytyy verkosta
http://www.infrary.fi/files/4666_INFRA_suhdanteet_4_2013_KUVAAJAT.pdf

LISÄTIETOJA Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA ry; puh. 040 560 1803
ASIANTUNTIJAT ALUEITTAIN www.infra.fi/yhteys

Saldoluku välillä +100:n ja -100 saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus (kasvanut/parempi) - (supistunut/huonompi). Positiivinen luku tarkoittaa optimistista näkemystä taloudesta, negatiivinen luku negatiivista näkemystä.
INFRA ry on infra-alan palveleva asiantuntija. Jäsenyrityksemme rakentavat ja pitävät kunnossa mm. väyliä, tunneleita, ja viheralueita. Jäsenemme rakentavat ja hoitavat myös teknisiä verkostoja, joissa kulkee energia, vesi ja tieto sekä tuottavat kaikessa rakentamisessa välttämättömän kiviaineksen.
Tehtävämme on parantaa jäsentemme edellytyksiä tehdä tärkeää työtään tuottavasti, taitavasti ja eettisesti. INFRA ry on Rakennusteollisuus RT:n ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.