Teknologiateollisuus tyrmää selvitysmies Markus Leikolan esityksen uudeksi yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmäksi. Ehdotus ei sovi tämän päivän digitaaliseen maailmaan, eikä se tue tekijöiden toimeentuloa tai paranna kuluttajien mahdollisuuksia hyödyntää luovaa sisältöä laillisesti. Ehdotettu malli ei korjaisi nykyjärjestelmän ongelmia, vaan laajentaisi ja pahentaisi niitä. Lisäksi se olisi erittäin kallis ja nostaisi suomalaisen kuluttajan hyvitysmaksurasituksen yhdeksi Euroopan korkeimmista.
Teknologiateollisuus korostaa opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden avaamisen tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Hallitusohjelmassakin todetaan, että Suomi tukee digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä ja työllisyyden edellytysten vahvistamista.
Markkinoiden toiminnan parantaminen edistää tekijöiden toimeentuloa, kannustaa liiketoiminnan lisäämiseen sekä parantaa kuluttajien mahdollisuuksia hyödyntää laillista sisältöä eri muodoissa. Arvioiden mukaan EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuus toisi jopa neljän prosentin lisäyksen bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä.
Kasettimaksu kannustaa piratismiin
Sisällön jakaminen käyttäjille tulee tehdä mahdollisimman helpoksi, jotteivät kalliit väliportaat syö tekijöiden toimeentuloa.
”Tekijänoikeudella suojatun sisällön korvaamisessa tulee käyttää ensisijaisesti suoraa lisensointia. Järjestelmän tulee olla laite- ja palveluneutraali sekä yksinkertainen. Muunlainen toimintatapa ohjaa kuluttajat hankkimaan sisältöä laittomista lähteistä”, painottaa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt. "Suoralisensointi helpottaa sisällön jakamista tekijältä kuluttajalle, ja se tulee siten nostamaan merkittävästi kuluttajien halua maksaa digitaalisesta sisällöstä sekä tekijöiden saamia tuloja."
Nykyinen laitepohjainen hyvitysmaksujärjestelmä tulee korvata yksinkertaisella keräysmallilla, kuten budjettirahoituksella, veikkausvoittovaroilla tai esimerkiksi YLE-maksun yhteydessä kerättävällä mediamaksulla. "Meillä ei ole varaa tuhlata yhteiskunnan rahoja tai inhimillisiä resursseja nykymallin mukaisella tai sitä vastaavalla raskaalla ja järjenvastaisella keräystavalla, varsinkin, kun näin kasaan saatava summa, 6–7 miljoonaa euroa nykytasolla, on vähäinen verrattuna lisensoinnilla saataviin tuloihin", Ramm-Schmidt korostaa.
Suoralisensointi turvaa taiteilijoiden tulot
Taiteilijoiden ja sisällöntuottajien merkitys yhteiskunnalle on erittäin merkittävä, eikä heille kuuluvaa tuloa saa leikata. Yksinkertaistamalla hyvitysmaksujärjestelmää merkittävästi helpotettaisiin lisensointia digitaalisilla markkinoilla. "Jo pienellä lisäyksellä lisenssituloihin tekijät ansaitsevat kokonaisuutena nykytilannetta enemmän ja yhteiskunta säästää vanhentuneen ja byrokraattisen järjestelmän kulut", korostaa Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikkö Juha Saarnio.
Suoran lisensoinnin tuleekin olla tulevaisuudessa ensisijainen tapa huolehtia korvauksesta tekijälle. Hyvitysmaksu tulee keinotekoisena ja markkinoiden toimintaa haittaavana järjestelmänä ajaa asteittain alas sitä mukaa kun yksityinen kopiointi vähenee ja siitä aiheutuva haitta muuttuu merkityksettömäksi.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt, puh. 040 525 0509
Ryhmäpäällikkö Juha Saarnio, puh. 045 135 2688
Teknologiateollisuus on Suomen tärkein elinkeino, sen edustamat toimialat vastaavat 60 % maan viennistä ja 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Teknologiateollisuus työllistää Suomessa suoraan 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuteen kuuluu viisi päätoimialaa, jotka ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu- ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1