Syksyn työmarkkinaneuvottelujen avaajina toimivat vientiliitot. Valtakunnansovittelija Minna Helle pitää Teknologiateollisuuden verkkolehden Vision haastattelussa keskeisenä, että niiden sopimuksissa työvoimakustannusten muutos olisi samalla tasolla.
– Siitä muodostuu pohja yleiselle linjalle työmarkkinoilla. Siksi on tärkeää, että vientiliittojen yhteistyö toimii, vaikka yhteinen neuvotteluprosessi nyt katkesikin.
Ja jos jotkut liitot eivät pääse omissa neuvotteluissaan keskenään sopimukseen vaan joutuvat turvautumaan valtakunnansovittelijan apuun, irtautumista muiden tasosta ei ole luvassa. Sovittelijan täytyy toimia tavalla, etteivät ratkaisut heikennä kilpailukykyä tai työllisyyttä tai aiheuta ongelmia talouskasvulle.
Helle painottaa, että vaikka vientialat määrittelevät työvoimakustannusten muutoksen yleisen linjan, sopimusten ei tarvitse olla jäykkiä. Hän käyttää esimerkkinä jälleen Ruotsia, jossa sopimusten palkankorotustasot vaihtelevat, vaikka työvoimakustannusten nousun raami on tiukka.
– Siellä sovittelija on jopa juridisesti sidottu siihen, ettei raamia saa ylittää. Käytännössä kuitenkin sopimusten palkankorotusten taso on vaihdellut, kun tekstimuutoksilla on saatu lisää palkankorotusvaraa. Luupin alla ovat nimenomaan työvoimakustannukset ja niiden muutos. Tällä tavalla ajattelemalla meilläkin saataisiin väljyyttä ratkaisuihin.
Syksyyn ja liittokierrokseen on vielä aikaa, mutta niihin voi jo valmistautua. Helle kannustaa liittoja käymään jo hyvissä ajoin keskinäisiä keskusteluja omista tarpeistaan ja haasteistaan.
– Jos osapuolet käyvät keskustelua taustakysymyksistä jo ennen neuvottelujen alkua, silloin edellytykset onnistua neuvotteluissa on huomattavasti paremmat. Niissä tapauksissa, kun joudutaan turvautumaan sovittelijan apuun, osapuolten keskinäinen kommunikaatio ja vuoropuhelu ovat aina epäonnistuneet.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton puheenjohtaja Marko Piirainen kuvailee Vision haastattelussa maailman muutosta niin, että nykyisin suomalaisen kuljetusalan ”vihollinen” on monessa asiassa maan rajojen ulkopuolella. Siksi AKT on ajanut kuljetussektorin elinkeinopoliittisia asioita viime vuosina yhteistyössä kuljetusalan työnantajapuolen ja kuljetusyrittäjien kanssa – se on uutta.
”Katsomme yhdessä alan lainsäädäntökysymyksiä, elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Sektorin elinkeinopoliittisista asioista pitää pystyä muodostamaan alan yhteinen näkemys Suomessa, jotta on mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Muuten ala kuihtuu ja taloudellinen hyöty valuu muualle. Suljetun talouden aikaan tilanne oli toinen, kun ei oltu EU:ssa eikä ollut euroa, mutta oli Neuvostoliitto. Silloin ei tarvinnut olla vahvaa yhteistä elinkeinopoliittista edunvalvontaa. Silloin myös omaa voimavaraa käytettiin usein neuvottelupöydän toiselle puolelle ja koeteltiin sopimuskumppanin hermoja.”
Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Risto Siilasmaa on puhunut Suomen edusta, joka eri intressiryhmien pitäisi ottaa huomioon pelkän oman lyhytaikaisen edun ajamisen sijaan. Piirainen on valmis hyväksymään laajassa mittakaavassa tällaisen ajattelun. Hän toteaa, että toisin toimimalla voisi kenties olla mahdollista saavuttaa suurempia lyhytaikaisia voittoja, jotka pidemmän päälle johtaisivat kuitenkin huonompaan yleiskehitykseen.
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 70 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 270 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1