Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Hallituksen esitys: omistajat ja sijoittajat mukaan turvaamaan pankkitoiminnan vakautta

Valtiovarainministeriö

Hallituksen esitys: omistajat ja sijoittajat mukaan turvaamaan pankkitoiminnan vakautta

Tiedote.
Julkaistu: 25.09.2014 klo 13:41
Julkaisija: Valtiovarainministeriö

Valtioneuvosto on antanut tänään 25.9.2014 eduskunnalle ehdotuksen uudeksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskevaksi lainsäädännöksi. Ehdotettavilla uudistuksilla pyritään suojaamaan veronmaksajien varoja ja siirtämään vastuu kriisinratkaisun kustannuksista  pankkien omistajille ja sijoittajille. Suomeen perustettaisiin uusi rahoitusvakausviranomainen hoitamaan kriisinratkaisutehtäviä.

Hallitus esittää uuden Rahoitusvakausviraston perustamista Suomeen. Virasto toimisi valtiovarainministeriön hallinnonalalla itsenäisenä ja riippumattomana viranomaisena. Virasto olisi kokonaisuudessaan toimialan rahoittama.

Rahoitusvakausviraston keskeisimpiin tehtäviin kuuluisi laatia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten (laitos) kriisinratkaisusuunnitelmat, päättää kriisiytyneen laitoksen asettamisesta kriisihallintoon sekä käyttää kriisihallinnossa olevaan laitokseen tarvittavia kriisinratkaisuvälineitä. Lisäksi talletussuojaan liittyvien tehtävien hoito siirrettäisiin pankkitoimialalta Rahoitusvakausvirastolle. 

Virasto osallistuisi EU:n kriisinratkaisumekanismin toimintaan kriisinratkaisuneuvostossa ja mahdollisissa kriisinratkaisukollegioissa.  Kriisinratkaisuneuvoston ja Rahoitusvakausviraston toimivalta olisi jaettu siten, että päätösvalta suurten laitosten osalta olisi kriisinratkaisuneuvostolla.

Ehdotuksen mukaan viraston tehtävänä olisi lisäksi hallinnoida uutta rahoitusvakausrahastoa. Se muodostuisi vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta talletussuojarahastosta. Rahoitusvakausrahasto olisi valtiontalouden ulkopuolinen rahasto.

Finanssivalvonnalle lisää ennakollisia valtuuksia

Laitosten olisi laadittava jatkossa elvytyssuunnitelmia. Elvytyssuunnitelmissa esitettäisiin toimet toiminnan jatkumisen turvaamiseen tilanteessa, jossa laitoksen taloudellinen asema on merkittävästi heikentynyt.

Finanssivalvonta voisi velvoittaa laitoksen ryhtymään elvytyssuunnitelman mukaisiin toimiin tai muihin erityistoimiin sen taloudellisen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Finanssivalvonta voisi tarvittaessa vaatia laitosta esimerkiksi laatimaan suunnitelman sen velkojen uudelleenjärjestelyyn, muuttamaan laitoksen oikeudellista tai hallinnollista rakennetta tai strategiaa, tai asettaa laitoksen erityishallintoon.

Uudet työkalut kriisinratkaisuun

Esityksen pääasiallisena tavoitteena on pyrkiä estämään tilanteita, joissa olisi välttämätöntä turvautua julkiseen rahoitustukeen vaikeuksiin ajautuneen laitoksen pelastamiseksi.  Rahoitusvakausvirastolle säädettäisiin tehokkaat keinot ongelmalaitosten hallittuun purkamiseen ja uudelleenjärjestelyyn.

Kun Rahoitusvakausvirasto päättäisi laitoksen asettamisesta kriisihallintoon, sen olisi toteutettava omistajanvastuu kattamalla tappioita joko alentamalla pankin osakkeiden arvoa tai mitätöimällä niitä.

Tämän jälkeen pankkiin voisi tarvittaessa kohdistaa seuraavia kriisinratkaisuvälineitä: velkojen arvon alentaminen tai niiden muuntaminen osakepääomaksi (bail-in), liiketoiminnan luovutus, väliaikaisen laitoksen perustaminen sekä omaisuudenhoitoyhtiön perustaminen.

Julkista tukea koskeva laki Valtion vakuusrahastosta kumottaisiin.

Talletussuojaan parannuksia

Rahoitusvakausvirasto päättäisi korvausten maksamisesta ja vastaisi korvausten maksatuksesta tallettajille, jos tallettajien suojaamiseksi olisi tarpeen maksaa korvauksia talletussuojarahastosta. Talletukset tulisi tulevaisuudessa maksaa tallettajille nykyisten 20 työpäivän sijaan seitsemässä työpäivässä siitä, kun Rahoitusvakausvirasto päättää talletussuojan laukeamisesta. Käynnissä on vuoteen 2020 ulottuva siirtymäaika, jonka aikana vähimmäisaika laskee asteittain 20 työpäivästä seitsemään työpäivään.

Uusi rahoitusvakausviraston alle perustettava talletussuojarahasto kartutettaisiin EU-sääntelyn edellyttämälle vähimmäistasolle 10 vuodessa. Toimiala hallinnoisi nykyisen talletussuojarahaston varallisuutta. Molemmat rahastot toimisivat vain tallettajien saamisten turvaamiseksi, ja tallettajien suojaksi ennakkoon kerätyt varat pysyisivät vähintään nykytasolla.

Talletuspankit maksaisivat jatkossa vakausmaksuja pankkiveron sijaan

Hallitus esittää väliaikaisesta pankkiverosta annetun lain kumoamista. Pankkiveron sijaan talletuspankit ja muut laitokset maksaisivat jatkossa vakausmaksuja rahoitusvakausrahastoon. Rahoitusvakausvirasto siirtäisi luottolaitosten vakausmaksut edelleen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Yhteisen kriisinratkaisurahaston varoja käytettäisiin silloin, kun omistajan- ja sijoittajanvastuu ei riittäisi kattamaan laitoksen tappioita.  Sijoituspalveluyritysten vakausmaksut jäisivät kansalliseen kriisinratkaisurahastoon.

Vuosina 2013 ja 2014 kerätystä pankkiverosta siirrettäisiin rahoitusvakausrahastoon 166 miljoonaa euroa.

Verolainsäädännön muutosehdotukset

Samaan aikaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten uutta kriisinratkaisulainsäädäntöä koskevien ehdotusten kanssa valtioneuvosto on antanut hallituksen esityksen eduskunnalle tuloverolain 20 §:n ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta.

Hallitus ehdottaa, että luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten suorittamat vakausmaksut olisivat verovähennyskelpoisia. Samoin talletuspankkien suorittamia talletussuojamaksuja ehdotetaan vähennyskelpoisiksi. Rahoitusvakausrahasto ehdotetaan tuloverosta vapaaksi yhteisöksi.

Taustalla EU-lainsäädäntö

Ehdotetuilla laeilla pantaisiin täytäntöön EU:n kriisinratkaisudirektiivi ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus sekä talletussuojadirektiivin muutosdirektiivi.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että eduskunta hyväksyy vakausmaksujen siirrosta ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn kansainvälisen sopimuksen ja sen voimaansaattamiseen liittyvän lain. 

Lisätietoja:

Laitosten kriisinratkaisua koskevat ehdotukset: neuvotteleva virkamies Armi Taipale, p. 029 55 30399

Verolainsäädännön muutosehdotukset: erityisasiantuntija Tarja Järvinen, p. 029 55 30089

Valtiovarainministeriö (VM) on osa valtioneuvostoa. Ministeriö valmistelee hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion sekä toimii veropolitiikan asiantuntijana. Se vastaa myös rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta ja valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta sekä julkishallinnon kehittämisestä. Lisäksi VM vastaa kuntahallinnon lainsäädännön sekä kuntatalouden kehittämisestä. Ministeriö osallistuu Euroopan unionin ja monien kansainvälisten järjestöjen toimintaan.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs