Euroopan unionin tuomioistuin on antanut merkittävän päätöksen yksityisen ihmisen asemasta tuoteväärennösten kaupassa. Päätökseen johtanut tapaus sai alkunsa Suomesta ja se ohjaa oikeuskäytäntöä koko EU:n alueella.
Tapaus liittyy Suomen kautta kulkeneeseen väärennöskauppaan, jossa välikätenä toimi yksityinen ihminen savuke- ja alkoholipalkalla.
Saksalainen kuulalaakerivalmistaja Schaeffler Technologies nosti vaatimuksen tavaramerkkiloukkauksesta jo vuonna 2011. Välikätenä toiminut henkilö sai palkkiona vain alkoholia ja tupakkaa, mutta rikkoi EUT:n ennakkopäätöksen mukaan silti tavaramerkkioikeuksia.
Oikeustapausta ja sen voittoa voi pitää historiallisina, sillä tapaus on ensimmäinen tuoteväärennöksiä koskeva tavaramerkkiriita Suomessa, joka on saanut valitusluvan korkeimpaan oikeuteen asti – ja edennyt EU-tuomioistuimeen. Korkein oikeus halusi EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisun EU-tavaramerkkidirektiivin tulkinnasta.
”Päätöksen mukaan myös yksityishenkilö, joka ei harjoita kaupallista toimintaa ammattimaisesti, syyllistyy tavaramerkin loukkaukseen vastaanottaessaan, säilyttäessään tai luovuttaessaan jäsenvaltiossa vapaaseen liikkeeseen sellaisia tuoteväärennöksiä, joita ei selvästikään ole tarkoitettu yksityiskäyttöön”, Schaeffler Technologiesia edustanut Kolsterin partneri Jani Kaulo sanoo.
EUT:n tehtävänä onvarmistaa, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa ja että EU-maat ja sen oikeuslaitokset noudattavat EU:n lainsäädäntöä. Vappuaattona tehty ennakkoratkaisu ohjaa paitsi lopullista korkeimman oikeuden tuomiota myöhemmin tänä vuonna, myös oikeuskäytäntöä kaikissa EU-maissa. Sen merkitys on siis erittäin laaja.
”Jatkossa myös kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen tuoteväärennösten kuljettajina, välikäsinä tai varastoijina käytetyt yksityishenkilöt eli bulvaanit ovat hyvitys- ja vahingonkorvausvastuussa tavaramerkin loukkauksesta. Ennakkoratkaisua voi pitää merkittävänä voittona alkuperäistuotteiden valmistajille ja tavaramerkkien haltijoille niin Suomessa kuin koko EU:ssakin”, IPR-lakimies Maria Ojala kertoo käytännön vaikutuksista.
Tuoteväärennöskauppa on yksi terroristi- ja rikollisjärjestöjen pääasiallisista keinoista rahoittaa toimintaansa, ja Suomi on yksi tuoteväärennösten kauttakulkumaa Venäjälle.
Elinkeinotoiminnalla ei ollut merkitystä
EUT:n ennakkoratkaisu (C-772/18) ottaa kantaa siihen, minkälainen toiminta katsotaan vanhan EU-tavaramerkkidirektiivin 5. artiklan 1. kohdan (uuden direktiivin 10. artiklan 2. kohdan) tarkoittamaksi tavaramerkin käyttämiseksi elinkeinotoiminnassa niin, että toiminnan voidaan katsoa loukkaavan toisen oikeutta tavaramerkkiin.
Tapaus koskee 150 kappaleen erää esimerkiksi moottoreissa, silloissa ja raitiovaunuissa käytettäviä INA-kuulalaakereita. Kaulon ja Ojalan mukaan ratkaisevaa EUT:n päätöksessä oli se, että näitä tuoteväärennöksiä ei mitä ilmeisimmin ollut tarkoitettu yksityiseen käyttöön.
”Jos kyseessä olisi ollut esimerkiksi pieni erä t-paitoja, ratkaisu olisi voinut olla toisenlainen.
Lopputuloksen kannalta ratkaisevaa ei ollut yksityishenkilön saaman hyödyn määrä. Toiminta olisi voinut olla täysin vastikkeetonta, ja silti tuoteväärennöksiä välittäneen yksityishenkilön olisi katsottu käyttäneen tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassa”, Kaulo analysoi.
Tavaramerkin haltija voi siis vedota tavaramerkin tuottamiin yksinoikeuksiin silloinkin, kun loukkaukseen syyllistyy yksityishenkilö, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa. Aiemmin direktiivin sanamuodon mukaan tavaramerkkioikeuksia loukkaava toiminta on ollut yksiselitteisen selvästi kiellettyä vain, jos loukkaaja on elinkeinoharjoittaja tai kaupallista toimintaa harjoittava yksityishenkilö.
Palkkioksi savukkeita ja alkoholia
Tapaus sai alkunsa, kun Suomen lentotulli pysäytti 150 kappaleen erän väärennettyjä INA-kuulalaakereita vuonna 2011.
Saksalainen INA-kuulalaakereiden valmistaja ja tavaramerkinhaltija halusi tullin pysäyttämät tuoteväärennökset tuhottaviksi, jotta ne eivät pääse vapaille markkinoille. Huonolaatuiset tuoteväärennökset voivat hajotessaan aiheuttaa vakavia omaisuus- ja henkilövahinkoja.
Tulli vapautti kiellosta huolimatta tuoteväärennökset vastaanottajaksi merkitylle yksityishenkilölle, joka varastoi laakerit kotiinsa. Sieltä ne oli noudettu pienissä erissä ja kuljetettu edelleen Venäjälle. Välikätenä toiminut yksityishenkilö sai palkkioksi tupakkaa ja alkoholia.
Schaeffler Technologies vaati toimitusketjussa välikätenä toimineelle yksityishenkilölle rangaistusta teollisoikeusrikoksesta sekä tuomiota tavaramerkinloukkauksesta.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi rikossyytteen tahallisuuden puuttumiseen vedoten, mutta tuomitsi vastaajan tavaramerkinloukkauksesta huolimattomuuteen vedoten. Vastaaja valitti tavaramerkinloukkaustuomiosta hovioikeuteen, joka kumosi käräjäoikeuden päätöksen.
Kolster haki asiakkaansa edustajana Helsingin hovioikeuden ratkaisusta toukokuussa 2016 valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Joulukuussa 2017 korkein oikeus myönsi valitusluvan. Asian käsittely jatkui korkeimmassa oikeudessa, kunnes vuoden 2018 lopulla korkein oikeus teki harvinaisen ennakkoratkaisupyynnön Euroopan unionin tuomioistuimelle.
Ennakkoratkaisun saatuaan korkein oikeus antaa seuraavaksi tuomionsa hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimuksiin.
Lisätietoja
Jani Kaulo, partneri | Kolster
p. 040 637 5442
[email protected]
Maria Ojala, IPR-lakimies | Kolster
p. 040 669 0527
[email protected]
Kolster
Kolster on Suomen vanhin ja Euroopan vanhimpia immateriaalialan palveluyrityksiä. Kolsterin yli sata IPR- ja lakiasiantuntijaa työskentelevät Suomessa, Saksassa ja Kiinassa. Kolsterin yli 1 700 asiakkaasta 65 prosenttia on ulkomailta. Maailman sadasta suurimmasta brändistä 31 prosenttia on Kolsterin asiakkaita.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1