Etelä-Karjalan ensimmäinen maakuntapäivä valoi uskoa paremmasta tulevaisuudesta
Perjantaina 7.10. järjestettiin Lappeenranta-salissa Etelä-Karjalan ensimmäinen maakuntapäivä, johon Etelä-Karjalan liitto oli kutsunut alueen kuntien luottamushenkilöitä ja muita maakunnan uudistamisesta kiinnostuneita tahoja. Geopolitiikka ja taloushaasteet ovat asettaneet Etelä-Karjalan uuden eteen. Tilaisuudessa keskusteltiin, miltä Etelä-Karjalan tulevaisuus näyttää, miten vahva rajaseutu turvataan ja mitä keinoja on käytettävissä Etelä-Karjalan elinvoiman vahvistamiseksi ja suunnan muuttamiseksi.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra painotti avaussanoissaan, että Etelä-Karjalan aluekehitys ei ole enää vain pelkkää aluepolitiikkaa, vaan se on geopolitiikkaa. Koko Suomen kannalta on erittäin tärkeää pitää maan itäiset raja-alueet vahvoina ja elinvoimaisina.
OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen käsitteli Suomen taloudellista tilaa ja käsillä olevia haasteita. Suomen, kuten monen muunkin länsimaan, talous on painumassa taantumaan. Varsinkin vuodet 2023–24 näyttäytyvät heikkona ajanjaksona, mutta myös keskipitkällä aikajänteellä kasvunäkymä on vaisu. Suomen vientimarkkinoiden kasvu on lähiaikoina heikkoa, ja Venäjän osuus tavaraviennistä on laskemassa lähes olemattomaksi.
Näköpiirissä ei kuitenkaan Heiskasen mukaan ole varsinaista talouskriisiä, vaan tämänhetkinen tilanne vertautuu enemmänkin viime vuosikymmenen puoliväliin. Suomella on hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet selättää haasteet, ja erityisesti energiasektori on tällä hetkellä luontainen investointien kohde. Päästöt ovat laskeneet viime aikoina voimakkaasti, mikä kannustaa edelleen energia-alan investointeihin.
Samaa teemaa painotti myös Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Arto Nikkanen. Vihreä siirtymä eli muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua tuo Etelä-Karjalalle uusia mahdollisuuksia, ja teknologista osaamista voidaan viedä täältä muihin maihin. Etelä-Karjalan energiaomavaraisuuden kannalta merkittävimpinä fossiilittomina vaihtoehtoina Nikkanen pitää vetyenergiaa sekä pienydinvoimalatoimintaa.
Myös tilaisuuden osallistujat pääsivät tuomaan esiin omia huoliaan Etelä-Karjalan maakunnan taloudesta. Eniten huolta aiheuttavat huoltosuhteen kehitys, osaavan työvoiman saatavuus, investointien vähyys ja poismuutto. Pääekonomisti Heiskanen tosin haastoi hiukan huoltosuhteen nostamista suurimmaksi huoleksi. Ikääntymiskeskustelu koskee koko Suomea, ja Heiskasen mukaan alueen talouden kehitys pohjautuu kuitenkin siihen, mitä olemassa olevista resursseista saadaan irti. Etelä-Karjalassakin pitää siis hänen mukaansa miettiä, miten tuottavuutta ja osaamista voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen toimitusjohtaja Sally Leskinen on julkisesti asettanut tavoitteeksi, että Etelä-Karjalassa on tulevaisuudessa Suomen hyvinvoivin väestö ja onnellisimmat työtekijät. Maakuntajohtaja Satu Sikanen toi maakuntapäivän aikana tämän rinnalle tavoitteen, että Etelä-Karjalasta tulee lisäksi yritysmyönteisin maakunta. Myös isoilla tapahtumilla on suuri merkitys maakunnan näkyvyydelle. Sikanen mainitsi esimerkkeinä Kotkaniemi-foorumin sekä Lappeenrannan kaupungin taannoin isännöimän Itämeri-strategian vuosifoorumin. Huolta taas aiheuttaa hänen mielessään maakunnan alhainen syntyvyys.
Useissa puheenvuoroissa sekä paneelikeskustelussa pureuduttiin siihen, miten Etelä-Karjalan tarinan suunta muutetaan myönteiseksi. Yhteistyö ja yhteinen suunta nähtiin erittäin tärkeänä. Pienistäkin teoista tulee suuria, kun niitä on yhteensä paljon. Aina kun liikutaan maailmalla, kutsutaan ihmisiä tutustumaan Etelä-Karjalaan. Olemme yhteistyöhaluisia ja tutkitustikin tunnettuja vieraanvaraisuudestamme. Paneelikeskustelussa syntyi myös idea kokonaisten perheiden rekrytoinnista maakuntaan, jolloin voitaisiin yhdessä tuoda esiin, mitä kaikkea maakunnassa on tarjolla hyvään elämään. Etelä-Saimaan päätoimittaja Pekka Lakka kiteytti maakunnan vahvuudet päätöspuheenvuorossaan sanoihin ”energia, sijainti, luonto ja osaaminen”.
Osallistujilta kysyttiin tilaisuuden päätteeksi, minkä ajatuksen he vievät mukanaan tapahtumasta. Erityisesti korostuivat innostus, ilo ja toiveikkuus. Etelä-Karjalan kunnat tekevät paljon yhteistyötä, mutta kuntien luottamushenkilöt eivät välttämättä tavallisessa arjessa usein tapaa toisiaan ja pääse keskustelemaan maakunnan yhteisistä asioista. Sen vuoksi maakuntapäivän kaltainen tapahtuma koettiin tarpeellisena, ja siitä suunnitellaan vuosittain toistuvaa tilaisuutta.
