Etelä-Karjala on jatkossa paljon vartijana

Maakuntavaltuusto keskusteli liiton roolista muuttuneessa toimintaympäristössä

Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto sai päätettäväkseen kovin erilaisen toimintasuunnitelman verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Naapuri Venäjän käymä sota on muutanut suuresti Etelä-Karjalan toimintaympäristöä. Se näkyy selvästi liiton toiminnan suunnittelussa. Itsenäisyyspäivän aattona kokoontunut maakuntavaltuusto päätti toimintamenoista vuodelle 2023 sekä toimintasuunnitelmasta vuosille 2023-2025. Kokouksessa kuultiin myös maakuntajohtajan katsaus maan hallituksen paketista, jonka se on laatinut itäisen Suomen elinvoiman elvyttämiseksi.

Maakuntajohtaja Satu Sikanen tiivistää maakunnan toimintaympäristön muutoksen näin: ”Uudessa geopoliittisessa tilanteessa Etelä-Karjala on paljon vartijana EU:n ja tulevan NATO:n itärajalla. Rajaseudun kehittäminen ei ole vain aluepolitiikkaa, vaan koko Suomen ja läntisen maailman turvallisuuskysymys. Tarvitaan, paitsi vahva raja, niin myös
vahva rajaseutu.”

Jotta Etelä-Karjalan rajamaakunnan asema nähtäisiin, on tärkeää tulla kuulluksi. Maakunnan ääntä ja yhteistyötä on vahvistettu erilaisilla tapahtumilla ja yhteistyörakenteilla. Näistä esimerkkejä ovat vuonna 2022 ensimmäistä kertaa järjestetty maakuntapäivä ja Luumäen kanssa toteutettava Kotkaniemi-foorumi. Molemmat tapahtumat saavat jatkoa ensi vuonna, maakuntajohtaja kertoi valtuustossa.

Muuttunut toimintaympäristö huomioidaan myös mm. käynnissä olevassa maakuntakaavoituksessa ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Rajalle johtavien väylien kehittämisen sijaan edunvalvonnan painopiste on maan sisäisen raideliikenteen kehittämisessä ja yhteyksien varmistamisessa läntiseen Eurooppaan.

EU-rahoituksen välittäjänä vuosi 2023 tulee olemaan Etelä-Karjalan liitossa aktiivinen, kun oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimeenpano on viimein alkamassa. Rahastosta saatava tuki maakuntaan on suuruudeltaan 25 M€. Ensimmäinen haku avautunee vuonna 2023. Myös Euroopan aluekehitysrahaston ja kansallisten varojen välittäminen jatkuu maakuntaohjelman tavoitteita tukevaan toimintaan.

Kaakkois-Suomi – Venäjä -rajaohjelma 2014-2020 viedään loppuun Suomen puolella vuoden 2024 aikana. Uutta Venäjä-ohjelmaa ei muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa tulla toteuttamaan. Ohjelmakaudelle 2021-2027 alunperin varattu rajaohjelmarahoitus ja sen uudelleenkanavointi alueelle on yksi liiton tärkeistä edunvalvontakysymyksistä, maakuntajohtaja totesi.

Hyvinvointialueiden aloitus vuoden 2023 alussa ei vaikuta aluekehitystehtäväänsä hoitavan Etelä-Karjalan liiton tehtäväkenttään. Etelä-Karjalan liiton tehtävät pysyvät ennallaan myös TE-palvelu-uudistuksen jälkeen.

Maakuntavaltuutetut kiittelivät toimintasuunnitelmaa; kiinnostusta herättivät mm. edunvalvonnan painopisteet. Useassa puheenvuorossa esille nousivat junavuorojen säilyttäminen ja raideverkon parantaminen. Myös Saimaan alueen matkailun edistäminen ja hyvinvointialueen rahoitus herättivät kiinnostusta. Monissa puheenvuoroissa korostettiin energiahuoltoon liittyviä kysymyksiä: Kantaverkon parantaminen, vetylaakso, tuulivoiman saaminen maakuntaan, biopolttoaineet ja korkeakoulujen merkitys mainittiin tärkeinä edunvalvonta-asioina.

Etelä-Karjalan liiton avaintehtävät 2023

1. Edistetään maakunnan elinvoimaa toteuttamalla Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2022–2025 rahoituksen sekä asiantuntija- ja verkostotyön avulla
2. Etelä-Karjalan maakuntakaava 2040:n valmistelu
3. Edunvalvonnassa vaikutetaan erityisesti hallitusohjelmaan ja sen toimeenpanoon sekä kaakkoisen rajaseudun kehittämisrahoitukseen.
4. Organisaation toiminnan ja osaamisen kehittäminen työhyvinvoinnin huomioivalla tavalla sekä hyvä työnantajakuva säilyttäen

Edunvalvonnan kärjessä hallitusohjelmaan vaikuttaminen

Vuosi 2023 on vaalivuosi. Etelä-Karjalan liiton ja maakunnan edunvalvonnassa painottuukin seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen ja itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavien toimien jatkuminen, ns. Itä-Suomi-paketin toimeenpano. Tavoitteena on, että seuraava hallitus jatkaa paitsi rajaturvallisuuteen niin myös rajaseudun elinvoiman kehittämiseen liittyviä toimia, joista valtiosihteerityöryhmä linjasi alkusyksystä 2022.

Maakunnan kannalta keskeisiä edistettäviä asioita ovat

• Laadukkaan, houkuttelevan ja monipuolisen korkeakoulukeskittymän sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimintaedellytysten vahvistaminen maakunnassa
• Vetylaakson rakentuminen ja vihreän energian sekä bio- ja kiertotalouden investoinnit
• Sähkönsiirtoverkon kapasiteetin kehittäminen vastaamaan uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia
• Luumäki–Joutseno-kaksoisraiteen eteneminen (ratasuunnitelma valmistuu 2024, jonka jälkeen toteutus)
• Nopean itäradan suunnittelun eteneminen
• Imatran erä- ja luontokulttuurimuseon suunnittelu, investointirahoitus ja toteutus vuoteen 2027 mennessä
• Kutilan kanavahankkeen suunnittelun eteneminen
• Nopeiden tietoliikenneyhteyksien kehittäminen
• Hyvinvointialueen rahoituksen riittävyys
• EU-rahoituskauden 2028–2034 ratkaisuihin vaikuttaminen siten, että Venäjän rajaseudut nostettaisiin kaikissa EU- ja kansallisissa tukivälineissä samaan tukikategoriaan harvan asutuksen alueiden rinnalla

Liiton talous tasapainottuu

Etelä-Karjalan liiton varsinaisen toiminnan tuotot (2 305 717 €) koostuvat pääosin jäsenkuntien maksuosuuksista. Toimintakuluista valtaosa on henkilöstökuluja (osuus kuluista 65,1 %). Vuonna 2024 päättyvän rajaohjelman henkilöstökuluja ja muuta ohjelmatoimintaa rahoitetaan ohjelmarahoituksen teknisellä tuella.

Vuoden 2023 toimintatuotot on arvioitu talousarviossa 3 452 310 euron suuruisiksi. Talousarvio on laadittu 50 000 euroa alijäämäiseksi.(talousarvion s. 18). Alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämästä.

Jäsenkuntien maksuosuudet

Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin määräytyvät edellisenä kalenterivuonna toimitetussa kunnallisverotuksessa kertyneiden verotulojen suhteessa. Liiton maksuosuus on noin 18,39 €/asukas.

Jäsenkunnista suurin maksuosuus on Lappeenrannan kaupungilla, jonka maksuosuus vuonna 2023 on yli 1,37 miljoonaa euroa. Imatran maksuosuus on vajaa puoli miljoonaa euroa. Muiden jäsenkuntien osuudet jäävät selvästi alle 100 000 euron.

Lisätietoja Etelä-Karjalan liiton talousarviosta: Hallinto- ja kehittämisjohtaja Olli Seppänen, [email protected] puh: +358 40 139 0175

Lisätietoja Etelä-Karjalan liiton toiminnasta ja edunvalvonnan kärjistä: Maakuntajohtaja Satu Sikanen, [email protected], puh: +358 400 661 318