Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Digitalisaation tutkimusyhteistyöhön haussa 200 miljoonan lisärahoitus

Teknologiateollisuus ry

Digitalisaation tutkimusyhteistyöhön haussa 200 miljoonan lisärahoitus

Tiedote.
Julkaistu: 18.05.2016 klo 12:18
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Strategisen huippuosaamisen keskittymissä saavutetut tulokset, kyvykkyydet ja hyväksi todetut toimintamallit tulee hyödyntää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla yrityksissä ja hallituksen kasvustrategian toteutuksessa. Kansainvälisesti houkuttelevat innovaatio- ja osaamisverkostot ovat keskeinen osa keinovalikoimaa, joilla kilpailukykyä rakennetaan myös tulevaisuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön nimeämä SHOK-johtoryhmä on tarkastellut strategisen huippuosaamisen keskittymien nykytilaa ja niiden toiminnasta saatuja kokemuksia. Se ehdottaa raportissaan joukon toimenpiteitä yksityisen ja julkisen sektorin strategisen osaamis- ja innovaatioyhteistyön edistämiseksi.

Strateginen yhteistyö sitoo yrityksiä Suomeen

Suomessa tarvitaan yrityslähtöistä, liiketoiminnan tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevää soveltavaa tutkimusta kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. SHOK-johtoryhmä katsoo, että SHOK-toiminta on onnistunut nimenomaan tutkimuksen ohjaamisessa yritysvetoiseksi. Tätä kautta on luotu kyvykkyydet korkeatasoiseen ja kustannustehokkaaseen ohjelmavalmisteluun ja -johtamiseen sekä uuden osaamisen luomiseen yhdessä tekemällä.

- Yrityslähtöistä, uudistuvien liiketoimintaekosysteemien varaan rakentuvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tulee jatkaa ja entisestään vahvistaa. Julkisen SHOK-tutkimusohjelmille varatun tutkimusrahoituksen päättyminen ei saa johtaa yhteistyön päättymiseen, johtoryhmän puheenjohtajana toiminut ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinola korostaa.

Johtoryhmä haastaa eri toimijoita nostamaan yhteistyön ambitiotasoa. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan yhtenä tavoitteena tulisi olla, että Suomessa toimii vuoteen 2020 mennessä ainakin 2–3 kansainvälisesti kilpailukykyistä, vetovoimaista ja merkittävän liiketoimintapotentiaalin omaavaa keskittymää biotalouden, cleantechin, digitalisaation ja terveysalan kaltaisilla kasvun painopistealueilla (BCDH-strategia).

- Vahvan osaamisperustan luomisen lisäksi on tarpeen keskittyä aiempaa enemmän osaamisen kaupallistamiseen ja uuden liiketoiminnan edistämiseen. Nykyisessä taloustilanteessa myös yhteistyön rahoituspohjaa on laajennettava, alivaltiosihteeri Petri Peltonen TEMistä jatkaa.  

- Puhumme nyt yli toimialojen tapahtuvasta strategisesta yhteistyöstä; yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen strategisen johdon vahvasta sitoutumisesta yhteistyöhön; rohkeammasta kansainvälistymisestä ja uusien ansaintamallien hakemisesta; kokeilukulttuurista; immateriaalioikeuksia koskevasta päätöksenteosta; kilpaillun tutkimus- ja innovaatiorahoituksen sujuvoittamisesta; suurten yritysten ja veturien roolin tunnistamisesta ja tunnustamisesta, Tauno Heinola luettelee.    

Digitalisaation hyödyt täysmääräisesti käyttöön

Strategisen huippuosaamisen keskittymiä ja SHOK-toimintaa orkestroineita yhtiöitä oli alun perin kuusi. Näistä ollaan siirtymässä kolmeen toimialarajat ylittävään keskittymään ja yhtiöön. CLIC Innovation Oy keskittyy cleantechiin ja biotalouteen. FIMECC Oy ja DIGILE Oy ovat yhdistymässä keskittyen teollisen internetin ja digitalisaation ohjelmiin ja yhteistyöhön. Terveys- ja hyvinvointialan yhteistyötä fasilitoivan SalWe Oy jatkaa toimintaansa ja selvittää verkostoitumismahdollisuuksia terveysalan digitalisaation edistämiseksi.

- Näillä keskittymillä ja niitä orkestroivilla yhtiöillä on hyvät edellytykset luoda nopeasti kiinnostavia liiketoimintaekosysteemejä, hakea rahoitusta hankkeilleen ja uudistaa omaa toimintaansa. Laaja joukko vientiteollisuuden yrityksiä on vahvasti sitoutunut keskittymien toimintaan. Myös hallitusohjelman tavoitteiden näkökulmasta on tärkeää, että BCDH-strategian toteutuksessa hyödynnetään tehokkaimpia mahdollisia keskittymiä ja yhteistyöalustoja, Tauno Heinola toteaa.  

Digitalisaatio tarjoaa kaikille aloille merkittäviä mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Yrityksille ja koko Suomelle on elintärkeää saada digitalisaation hyödyt täysmääräisesti käyttöön nopealla aikavälillä.

Johtoryhmä esittääkin, että hallitus tukee biotalouden tavoin digitalisaatiota hyödyntävän liiketoiminnan syntyä uudella kärkihankerahoituksella. Se ehdottaa, että hallitus kohdistaa vuosina 2016–2018 digitalisaatioon perustuvaan innovaatio- ja tutkimusyhteistyöhön 200 miljoonan euron lisämäärärahan.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa kirkastettava

Kansainvälisesti houkuttelevat innovaatio- ja osaamisverkostot ovat keskeinen osa keinovalikoimaa, joilla Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä rakennetaan. SHOK-johtoryhmän mielestä hallitusohjelmakauden kärkihankkeiden rinnalle tarvitaan pidemmän aikavälin visioita sekä sitoutumista tavoitteisiin, uudistuksiin ja investointeihin, joiden toteutus voi vaatia useampia hallitusohjelmakausia.

- On perusteltua odottaa, että pääministerin johtama Tutkimus- ja innovaationeuvosto kirkastaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita ja vahvistaa poikkihallinnollista ohjausta. Neuvoston tulisi keskittyä Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kysymyksiin ja strategisiin aloitteisiin. Globaali näkökulma ja myös aiempaa vahvempi kytkentä talouspoliittiseen päätöksentekoon ovat tärkeitä, Petri Peltonen kiteyttää. 

Lisätietoja:
Tauno Heinola, toimitusjohtaja, ABB Oy, 050 332 7889, etunimi.sukunimi@fi.abb.com
Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, TEM, 050 626 63, etunimi.sukunimi@tem.fi
Mervi Karikorpi, apulaisjohtaja, Teknologiateollisuus ry, 040 7419801,
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Liitetiedostot

Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs