Avoliittolaki toi tasapuolisuutta avopuolisoiden talouteen erotilanteissa. Asianajotoimisto Susiluodon asianajajan Mari Lampeniuksen mukaan pesänjakajaan turvaudutaan myös avoeroissa.
Perinteisesti on mielletty, että vasta vihkiminen virallistaa parisuhteen ja antaa juridisin aseman puolisoille. Kahdeksan vuotta sitten tuli voimaan laki, joka toi pelisääntöjä myös avoerojen purkamiseen.
Asianajotoimisto Susiluodon asianajaja Mari Lampenius sanoo niin sanotun avoliittolain kasvattaneen töitä asianajotoimistoissa. Laki antaa mahdollisuuden käyttää pesänjakajaa myös avoliiton purkautumisessa ja pesänjakajaprosessiin moni jo osaa turvautuakin.
- Laki avoerojen purkamisesta yhdenmukaisti avoeron prosessia avioeron prosessin kanssa. Avopuolisoillakin on mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Me asianajajat avustamme toki edelleen riitatilanteissa, mutta voimme toimia myös riitojen ratkaisijana eli pesänjakajina, Lampenius sanoo.
-Pesänjakajaprosessi on usein oikeudenkäyntiä käyttökelpoisempi prosessi, sillä se on vapaampi ja keskustelevampi, eikä osapuolilla ole kuluriskiä toisen oikeudenkäyntikuluista.
Viime kymmenen vuoden aikana solmittujen avioliittojen määrä Suomessa on laskenut lähes joka vuosi. Yhä useampi parisuhteessa elävä suomalainen elää avoliitossa.
Avoliiton purkautuessa lakia voidaan soveltaa sellaisiin liittoihin, jotka ovat kestäneet vähintään viisi vuotta tai puolisoilla on yhteinen lapsi.
Lampeniuksen mukaan parisuhteen keston viiden vuoden määritelmä on tuonut jonkin verran riitoja. Aina ei ole täysin selvää, milloin puolisoiden välille lain vaatima yhteistalous on muodostunut eli mistä päivästä lähtien puolisot ovat käytännössä asuneet saman katon alla.
Avoliiton purkautuessa lähtökohta on edelleen, että molemmat puolisot pitävät oman omaisuutensa. Yhteisomistukset katsotaan jaettavaksi puoliksi, jos toisin ei ole sovittu.
Sen sijaan laki toi selkeyttä tilanteisiin, joissa avoliiton aikana toinen osapuoli katsoo auttaneensa toista osapuolta hänen varallisuutensa kasvattamisessa saamatta siitä vastiketta. Laki sallii avopuolison hakea toiselta osapuolelta taloudellista hyvitystä.
- Oma yritys on aika perinteinen tilanne. Kun toisen yritys on kasvanut arvossaan avoliiton aikana ja toinen osapuoli on hoitanut esimerkiksi lapsia kotona, tämä on aika tyypillinen hyvityksen peruste. Laki edellyttää, että omaisuus on karttunut toisen yhteistalouden hyväksi antaman työpanoksen ansiosta. Vastaavia tilanteitahan tulee esille avioeroissakin paljon. Avioerossa ositusta voidaan sovitella, vaikka puolisoilla olisikin avioehto.
Lisätietoja:
Mari Lampenius, asianajaja, Asianajotoimisto Susiluoto, [email protected]
Tiia Kyynäräinen, viestintäpäällikkö, LähiTapiola Palveluyhtiö, 050 387 4119, [email protected]
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa, taloudellisesti turvatumpaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi/uutishuone
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1