Arvio: Patentti- ja rekisterihallituksen tuottavuus parantuisi lisäämällä sähköisiä palveluja

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tuottavuus parantuisi lisäämällä sähköisiä palveluja. Päällekkäisen hallinnon karsiminen ja ostopalvelujen lisääminen tekisi PRH:sta tehokkaamman. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä PRH:n evaluoinnissa. Ramboll Finland Consultingin tekemä loppuraportti luovutettiin tänään 3.3.2010 työministeri Anni Sinnemäelle.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tuottavuus parantuisi lisäämällä sähköisiä palveluja. Päällekkäisen hallinnon karsiminen ja ostopalvelujen lisääminen tekisi PRH:sta tehokkaamman. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä PRH:n evaluoinnissa. Ramboll Finland Consultingin tekemä loppuraportti luovutettiin tänään 3.3.2010 työministeri Anni Sinnemäelle.

 

Patentti- ja rekisterihallituksen organisaatio kaipaa arvioitsijoiden mielestä modernisointia. Arvioitsijat esittävät PRH:n kehittämistä laaja-alaiseksi immateriaalioikeusasioiden IPR-virastoksi, joka pitäisi sisällään nykyisten palveluiden lisäksi kattavat IPR-asioiden neuvonta- ja tietopalvelut.

 

Raportti toteaa, että viraston asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Erityisesti kiitosta saa henkilökunnan palveluasenne, neuvontapalvelut sekä asiantuntemus. Monien asiakkaiden mielestä PRH on yksi Suomen parhaiten toimivista virastoista.

 

Loppuraportti arvioi, että kansainvälisten suojajärjestelmien merkitys lisääntyy edelleen tulevina vuosina. Se on seurausta yritysten liiketoiminnan kansainvälistymisestä. Tästä seuraa eräiden PRH:n kansallisten suojamuotojen kysynnän väheneminen. Sen sijaan kansainväliset tehtävät sekä tieto- ja neuvontapalveluiden kysyntä lisääntyy. Neuvonnan tarvetta korostaa myös suomalaisten yritysten toiminnan painopisteen siirtyminen yhä enemmän tuotannosta palveluihin. Raportissa katsotaan, että neuvonnan tarpeen muuttuessa eri suojamuotojen ja neuvonnan keskittäminen yhteen IPR-virastoon olisi perusteltua.

 

Kansallisten suojamuotojen kysynnän väheneminen merkitsee viraston tulojen vähenemistä. Yritysten mielestä Suomessa tarvitaan kuitenkin edelleen toimiva ja laadukas kansallinen immateriaalioikeuksiin erikoistunut virasto. Kansainvälistymiskehityksessä avainkysymykseksi jää, miten Patentti- ja rekisterihallitus hyödyntää ja kartuttaa parhaiten osaamistaan tulevaisuudessa.

 

Arvioitsijat pitävät PRHn asemaa maamme innovaatiojärjestelmässä täsmentymättömänä. Raportissa todetaan, että työ- ja elinkeinoministeriön pitäisikin määritellä viraston asema selkeämmin innovaatiojärjestelmässämme. Erityisesti tämä koskee viraston roolia IPR-asioiden koulutuksessa ja neuvonnassa.

 

Evaluoinnin loppuraportti

 

Lisätiedot:

hallitusneuvos Minna Tukiainen, TEM, p. 010 606 4784