Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten* päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli vuoden 2024 helmikuussa 1 697,4 miljoonaa euroa, mikä oli 4,2 % enemmän kuin vuoden 2023 helmikuussa.
Päivittäistavarakaupan hintaindeksin** mukaan päivittäistavaroiden hinnat nousivat helmikuussa 0,6 % vuoden 2023 helmikuusta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat laskivat helmikuussa 0,5 %. Alkoholijuomien ja tupakan hinnat nousivat samaan aikaan 4,7 %*** ja käyttötavaroiden hinnat 0,7 % vuoden 2023 helmikuuhun verrattuna. Indeksi kuvaa päivittäistavarakaupoissa myytävien tuotteiden hintojen kehitystä. Kaikkien kuluttajahintojen vuosimuutos**** eli inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa 3,0 %. Tammikuussa inflaatio oli 3,3 %. Inflaation hidastuminen tammikuusta helmikuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen lievemmästä noususta.
Päivittäistavaroiden myynti kasvoi vuoden 2024 helmikuussa eniten suurmyymälöissä, yhteensä 7,2 % vuodentakaisesta. Suurten supermarkettien myynti kasvoi helmikuussa 3,3 % ja pienten supermarkettien myynti vastaavasti 3,1 % vuotta aiemmasta. Pienmyymälöiden myynti kasvoi samaan aikaan 2,2 % ja valintamyymälöiden myynti 0,3 % vuoden 2023 helmikuuhun verrattuna.
Päivittäistavaroiden myynti kasvoi tammi-helmikuussa 3,8 %
Päivittäistavaroiden myynti kasvoi vuoden 2024 tammi-helmikuussa eniten suurmyymälöissä, yhteensä 6,4 %. Suurten supermarkettien myynti kasvoi tammi-helmikuussa 3,5 % ja pienten supermarkettien myynti 2,8 %. Pienmyymälöiden myynti kasvoi yhteensä 1,1 %. Valintamyymälöiden myynti sen sijaan laski 0,9 % vuoden 2023 tammi-helmikuuhun verrattuna.
Päivittäistavaroiden hinnat nousivat vuoden 2024 tammi-helmikuussa yhteensä 1,3 % vuoden 2023 vastaavasta ajanjaksosta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 0,5 % ja alkoholijuomien ja tupakan hinnat nousivat 4,7 %***. Käyttötavaroiden hinnat nousivat tammi-helmikuussa 1,0 % vuodentakaisesta.
Tilaston taustatiedot
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten kuukausittaisten myyntitietojen tilastointi toteutetaan Tilastokeskuksessa. Jäsenyritykset toimittavat kuukausittaiset tietonsa suoraan Tilastokeskukseen. Tiedot ilmoitetaan arvonlisäverollisina.
*Tilastossa mukana olevat jäsenyritysten ketjut ovat: K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market, Neste K -liikenneasemat ja muut K-ruokakaupat, Alepa, Sale, Prisma, S-market, Herkku ja ABC, Lidl, Tokmanni, M-ketju, Minimani, R-kioski sekä Kauppahalli24.
**Päivittäistavarakaupan hintaindeksi kuvaa elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien, mietojen alkoholijuomien, tupakan, kodin kulutustavaroiden, nikotiinivalmisteiden, vitamiinien, puutarhatarvikkeiden, sisäkasvien ja -kukkien, lemmikkieläintuotteiden, sanoma- ja aikakauslehtien irtonumeroiden, henkilökohtaisten hygieniatuotteiden sekä kauneudenhoitotuotteiden hintakehitystä.
***Alkoholiveroa on muutettu 1.1.2018, 1.1.2019, 1.1.2021 ja 1.1.2024. Tupakkaveroa on korotettu vuosien 2018–2021 aikana 1.1.2018, 1.7.2018, 1.1.2019 ja 1.7.2019, 1.1.2020, 1.7.2020 ja 1.1.2021.
****Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa ostettujen tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä ja sitä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Kuluttajahintaindeksi on ketjuindeksi, jonka hyödykekoria ja painoja päivitetään vuosittain.
Lisätietoja:
Päivittäistavarakauppa ry, toimitusjohtaja Kari Luoto p. 0400 688 708
Tilastokeskus, yliaktuaari Lauri Pullinen p. 029 551 3043
Liitteet:
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten* foodservice-tukkukaupan liikevaihdon arvoksi kirjattiin vuoden 2024 helmikuussa 189,0 miljoonaa euroa, mikä oli 1,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Vuoden 2024 helmikuussa oli 21 toimituspäivää** ja vuoden 2023 helmikuussa 20 toimituspäivää.
Liikevaihto kasvoi tammi-helmikuussa 0,5 % vuodentakaisesta
Foodservice-tukkukaupan kumulatiivinen liikevaihto tammi-helmikuussa 2024 oli 383,8 miljoonaa euroa, jolloin nousua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 0,5 %.
Tammi-helmikuussa 2024 oli 43 toimituspäivää**, vastaavana ajanjaksona vuonna 2023 oli 41 toimituspäivää.
Tilaston taustatiedot
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten kuukausittaisten myyntitietojen tilastointi toteutetaan Tilastokeskuksessa. Jäsenyritykset toimittavat kuukausittaiset tietonsa suoraan Tilastokeskukseen. Tiedot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa.
*Kespro, Meira Nova Oy, Suomen Palvelutukkurit Oy, Valio Oy / Valio Aimo ja Wihuri Metro-tukku
**Toimituspäiviin luetaan kalenterikuukauden arkipäivät (maanantai-perjantai) pl. arkipyhät.
Lisätietoja:
Päivittäistavarakauppa ry, toimitusjohtaja Kari Luoto p. 0400 688 708
Tilastokeskus, yliaktuaari Lauri Pullinen p. 029 551 3043
Liite: Foodservice-tukkukaupan liikevaihdon vuosimuutos ja arvo (html)
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten tavaratalo- ja hypermarketketjujen* liikevaihto kasvoi vuoden 2024 helmikuussa 6,2 % edellisvuodesta. Liikevaihdon arvoksi kirjattiin 645,7 miljoonaa euroa.
Liikevaihto kasvoi helmikuussa pukeutumisen tuoteryhmässä 3,2 %. Kodin ja vapaa-ajan tuoteryhmän liikevaihto kasvoi 4,9 %. Kaikkiaan käyttötavaroiden tuoteryhmän liikevaihto kasvoi yhteensä 4,5 % vuoden 2023 helmikuuhun verrattuna. Elintarvikkeiden tuoteryhmän liikevaihto kasvoi 6,7 %.
Tavaratalo- ja hypermarketketjujen liikevaihto kasvoi tammi-helmikuussa 4,8 %
Liikevaihto laski tammi-helmikuussa 2024 pukeutumisen tuoteryhmässä 1,2 % vuoden 2023 tammi-helmikuusta. Samaan aikaan kodin ja vapaa-ajan tuoteryhmän liikevaihto kasvoi 2,0 %. Käyttötavara yhteensä -tuoteryhmän liikevaihto kasvoi 1,2 %. Elintarvikkeiden tuoteryhmän liikevaihto kasvoi yhteensä 6,1 % vuoden 2023 tammi-helmikuuhun verrattuna.
Tilaston taustatiedot
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten kuukausittaisten myyntitietojen tilastointi toteutetaan Tilastokeskuksessa. Jäsenyritykset toimittavat kuukausittaiset tietonsa suoraan Tilastokeskukseen. Tiedot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Tavaratalokaupan myyntiluvuissa on mukana myös verkkokaupan myynti.
*Jäsenyritysten tavaratalo- ja hypermarketketjut ovat: K-Citymarket, Prisma, Sokos, Tokmanni ja Minimani. Lisäksi mukana tilastossa on Stockmann.
Lisätietoja:
Päivittäistavarakauppa ry, toimitusjohtaja Kari Luoto p. 0400 688 708
Tilastokeskus, yliaktuaari Lauri Pullinen p. 029 551 3043
Liitteet:
Sedan år 2020 har invånarna i Åbo haft möjlighet att föreslå olika projekt eller verksamheter genom deltagande budgetering, det vill säga Invånarbudgeten. Under den första omgången hade Invånarbudgeten en miljon euro till sitt förfogande. Under den andra och tredje omgången är summan tre miljoner. Alla kan rösta på de förslag som ska genomföras från den 1 till den 30 april 2024.
Invånarna har fått lämna sina förslag under hösten 2023 och under början av året har dessa förslag utvecklats tillsammans. Över 400 förslag har lämnats in och av dem har över 210 gått vidare till röstningsfasen. I omröstningen får invånarna i Åbo välja förslag att genomföra både från det önskade storområdet och från hela Åbo-området. Man kan välja så många förslag som ryms inom områdets maximala budget.
Invånarbudgetröstningen öppnas den 1 april 2024. Alla åbobor som fyller 13 år under år 2024 eller är äldre kan rösta om planerna från den 1 till den 30 april 2024. Röstningen kräver stark autentisering, men man kan även rösta med Wilma- eller bibliotekskort. Vid behov kan invånaren delta i evenemang för stödd röstning. Totalt kommer fyra evenemang att ordnas:
Ytterligare information
Aino Pohjanvirta, aino.pohjanvirta@turku.fi, tel. 044 907 5442
Vuodesta 2020 turkulaisten on ollut mahdollista ehdottaa erilaisia hankkeita tai toimintaa osallistuvan budjetoinnin eli Asukasbudjetin kautta. Ensimmäisellä kierroksella Asukasbudjetin käytössä oli miljoona euroa. Toisella ja kolmannella kierroksella summa on kolme miljoonaa. Kuka tahansa voi äänestää toteutettavia ehdotuksia 1.-30.4.2024.
Asukkaat ovat saaneet antaa ehdotuksiaan syksyllä 2023 ja alkuvuodesta näitä ehdotuksia on kehitetty yhdessä eteenpäin. Annettuja ehdotuksia tuli yli 400 ja niistä yli 210 on jatkanut äänestysvaiheeseen. Äänestyksessä turkulaiset pääsevät valitsemaan sekä haluamaltaan suuralueelta että koko Turun alueelta ehdotuksia toteutettavaksi. Ehdotuksia voi valita niin monta kuin alueen maksimibudjettiin mahtuu.
Asukasbudjettiäänestys aukeaa 1.4.2024. Kaikki 13 vuotta vuonna 2024 täyttävät ja sitä vanhemmat turkulaiset voivat äänestää suunnitelmista 1.-30.4.2024. Äänestäminen vaatii vahvan tunnistautumisen, mutta äänestää voi myös Wilma-tunnuksilla tai kirjastokortilla. Tarvittaessa asukas voi osallistua tuetun äänestämisen tilaisuuksiin. Tilaisuuksia järjestetään yhteensä neljä:
Lisätietoja
Aino Pohjanvirta, erityisasiantuntija, Turun kaupunki,Integraatiotoiminto
aino.pohjanvirta@turku.fi, puh. 044 907 5442
KORJAUS KLO 9.15: POISTETTU NELIÖLTÄ-SANAT 30 EUROA - JA 50 EUROA -KOHDISTA SEURAAVASSA VIRKKEESSÄ:
”Nousu on merkittävä. Käytännössä sadan neliön perheasunnossa ja omalla tontilla olevassa taloyhtiössä hoitovastike on noussut kahdessa vuodessa kuukausitasolla noin 30 euroa ja vuokratontilla olevissa taloyhtiöissä nousu hoitovastikkeessa on ollut samanlaisessa asunnossa lähes 50 euroa”, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.
”Alueellisia eroja löytyy myös huomattavasti. Lämmityksen osuus on taloyhtiön hoitovastikkeesta suuri osa. Erityisesti Helsingissä kaukolämmön hinta on noussut huomattavasti, mikä on nostanut myös hoitovastikkeita mediaania enemmän”, Viljamaa huomioi.
Tilastokeskuksen ylläpitämä kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi nousi vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja vuonna 2023 indeksi kohosi lähes 5,5 prosenttia.
”Kiinteistönvälitysala seuraa tiiviisti taloyhtiöiden kehitystä ja olemme havainneet myös taloyhtiöiden välisten erojen entisestään kasvaneen. Myös ostajat kiinnittävät entistä tarkemmin huomiota taloyhtiön kuntoon. Taloyhtiön hyvään hallintoon ja kehittämiseen on syytä panostaa, koska se näkyy myös asuntojen hintojen kehityksessä ja osakkaiden varallisuudessa.”
Taloyhtiöiden yhtiökokouskausi on jälleen pyörähtänyt käyntiin ja myös mediassa on viime aikoina otettu kantaa hoitovastikkeiden nostopaineisiin.
”Hoitovastikkeiden nousuvauhti ei voi jatkua kovin pitkään samana. Taloyhtiöllä on tärkeää olla puskuria noin 3–4 kuukauden hoitovastikkeita vastaava taso, mutta ei ole mitään syytä makuuttaa osakkaiden rahoja turhaan taloyhtiön tilillä. Suunnitelmallisuus ja järjestelmällinen kunnossapito kannattaa taloyhtiöissä. On kuitenkin myös hienoa, että taloyhtiöt kiinnostavat aiempaa enemmän myös ostajia. Tämä toivottavasti näkyy myös aktiivisempana osallistumisena yhtiökokouksiin”, Viljamaa sanoo.
Asuntopolitiikassa pitäisi Viljamaan mukaan huomioida asumismenojen nousu aiempaa paremmin. Hoitovastikkeiden nousu on vain pieni osa kasvaneita kustannuksia. Kun sen yhdistää siihen, että asuntolainojen koroista ei saanut enää viime vuonna vähennystä ollenkaan ja korot ovat nousseet vuodesta 2022 merkittävästi, on tilanne ollut monelle asuntovelalliselle hankala.
Asumismenojen merkittävä nousu on keskeinen tekijä myös siihen, että asuntokauppa on vuoden 2022 syksyn jälkeen hidastunut merkittävästi.
”Asuntopolitiikassa on huomioitava se, ettei asumismenoja poliittisin päätöksin enää nosteta. Asumismenojen nousu on pois kotitalouksien muusta kulutuksesta ja näin ollen myös talouskasvusta sekä työllisyyden positiivisesta kehityksestä”, painottaa Viljamaa.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
KORJAUS KLO 9.15: POISTETTU NELIÖLTÄ-SANAT 30 EUROA - JA 50 EUROA -KOHDISTA SEURAAVASSA VIRKKEESSÄ:
”Nousu on merkittävä. Käytännössä sadan neliön perheasunnossa ja omalla tontilla olevassa taloyhtiössä hoitovastike on noussut kahdessa vuodessa kuukausitasolla noin 30 euroa ja vuokratontilla olevissa taloyhtiöissä nousu hoitovastikkeessa on ollut samanlaisessa asunnossa lähes 50 euroa”, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.
”Alueellisia eroja löytyy myös huomattavasti. Lämmityksen osuus on taloyhtiön hoitovastikkeesta suuri osa. Erityisesti Helsingissä kaukolämmön hinta on noussut huomattavasti, mikä on nostanut myös hoitovastikkeita mediaania enemmän”, Viljamaa huomioi.
Tilastokeskuksen ylläpitämä kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi nousi vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja vuonna 2023 indeksi kohosi lähes 5,5 prosenttia.
”Kiinteistönvälitysala seuraa tiiviisti taloyhtiöiden kehitystä ja olemme havainneet myös taloyhtiöiden välisten erojen entisestään kasvaneen. Myös ostajat kiinnittävät entistä tarkemmin huomiota taloyhtiön kuntoon. Taloyhtiön hyvään hallintoon ja kehittämiseen on syytä panostaa, koska se näkyy myös asuntojen hintojen kehityksessä ja osakkaiden varallisuudessa.”
Taloyhtiöiden yhtiökokouskausi on jälleen pyörähtänyt käyntiin ja myös mediassa on viime aikoina otettu kantaa hoitovastikkeiden nostopaineisiin.
”Hoitovastikkeiden nousuvauhti ei voi jatkua kovin pitkään samana. Taloyhtiöllä on tärkeää olla puskuria noin 3–4 kuukauden hoitovastikkeita vastaava taso, mutta ei ole mitään syytä makuuttaa osakkaiden rahoja turhaan taloyhtiön tilillä. Suunnitelmallisuus ja järjestelmällinen kunnossapito kannattaa taloyhtiöissä. On kuitenkin myös hienoa, että taloyhtiöt kiinnostavat aiempaa enemmän myös ostajia. Tämä toivottavasti näkyy myös aktiivisempana osallistumisena yhtiökokouksiin”, Viljamaa sanoo.
Asuntopolitiikassa pitäisi Viljamaan mukaan huomioida asumismenojen nousu aiempaa paremmin. Hoitovastikkeiden nousu on vain pieni osa kasvaneita kustannuksia. Kun sen yhdistää siihen, että asuntolainojen koroista ei saanut enää viime vuonna vähennystä ollenkaan ja korot ovat nousseet vuodesta 2022 merkittävästi, on tilanne ollut monelle asuntovelalliselle hankala.
Asumismenojen merkittävä nousu on keskeinen tekijä myös siihen, että asuntokauppa on vuoden 2022 syksyn jälkeen hidastunut merkittävästi.
”Asuntopolitiikassa on huomioitava se, ettei asumismenoja poliittisin päätöksin enää nosteta. Asumismenojen nousu on pois kotitalouksien muusta kulutuksesta ja näin ollen myös talouskasvusta sekä työllisyyden positiivisesta kehityksestä”, painottaa Viljamaa.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
Kaikkien palkan- ja eläkkeensaajien vuoden 2023 esitäytetyt veroilmoitukset ovat nyt OmaVerossa. Esitäytetty veroilmoitus pitää tarkistaa toukokuussa olevaan määräpäivään mennessä.
Veroilmoituksen määräpäivät ovat 7., 14., ja 21. toukokuuta. Itseä koskeva määräpäivä lukee omassa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Kiinteistönomistajien pitää muistaa tarkistaa myös kiinteistöverotuspäätös. Sen määräpäivä on kaikilla 7.5.
Verohallinto haluaa muistuttaa erityisesti “sekailmoittajia” hoitamaan kaikki veroilmoitusasiat OmaVerossa.
- Viime vuonna meillä oli yli 70 000 asiakasta, jotka ilmoittivat osan veroilmoituksen tiedoista OmaVerossa, mutta jonkin tietyn asian, kuten kotitalousvähennyksen, paperilomakkeella. Nämä henkilöt ovat selvästi digitaitoisia, joten haluamme muistuttaa, että aivan kaikki esitäytettyyn veroilmoitukseen liittyvät asiat voi hoitaa OmaVerossa, sanoo johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi.
Verohallinto lähettää lisäksi tekstiviestin noin 40 000:lle sellaiselle asiakkaalle, jotka viime keväänä täydensivät veroilmoitustaan paperilomakkeella. Huhtikuun alussa lähetettävissä tekstiviesteissä kehotetaan käyttämään OmaVeroa paperilomakkeen sijaan.
Verohallinnon lähettämä tekstiviesti tulee lähettäjältä Vero Skatt eikä siinä ole tietoturvasyistä linkkejä.
Verohallinto saa automaattisesti paljon tietoja asiakkaiden tuloista ja joistain vähennyksistä, ja nämä tiedot ovat esitäytetyllä veroilmoituksella jo valmiiksi. Jokaisen pitää kuitenkin tarkistaa esitäytetyn veroilmoituksen tiedot.
Jos tiedot ovat esitäytetyssä veroilmoituksessa oikein, veroilmoitukselle ei tarvitse tehdä mitään. Jos virheitä löytyy tai jos tietoja puuttuu, ne täytyy korjata. Mahdollisen veronpalautuksen varalta kannattaa lisäksi tarkistaa, että tilinumero on oikein.
Tiedot kaikista verovähennyksistä eivät välttämättä ole esitäytetyllä veroilmoituksella valmiina. Jos viime vuonna hankki esimerkiksi kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä eikä kotitalousvähennystietoja ole ilmoittanut verokorttihakemuksen yhteydessä, ne pitää täydentää veroilmoitukseen.
Poikkeuksen tästä tekevät jotkin kotitalousvähennystyötä tarjoavat yritykset, jotka hyödyntävät Verohallinnon ohjelmistorajapintaa. Jos asiakas on tehnyt tällaisen yrityksen kanssa sopimuksen kotitalousvähennystietojen ilmoittamisesta, tiedot tulevat automaattisesti esitäytetylle veroilmoitukselle.
Viime vuoden alulta voi lisäksi saada sähkövähennystä, jos sähköenergian vuoden 2023 tammi–huhtikuun yhteenlasketut kulut ylittivät 2 000 euroa. Sähkövähennystä voi saada vain vakituisen asunnon sähköenergiakuluista.
Vähennys on 60 prosenttia 2 000 euroa ylittävistä kuluista, korkeintaan 2 400 euroa yhtä vakituista asuntoa kohti.
Sähkövähennystä on voinut hakea verokorttihakemuksen yhteydessä jo aikaisemmin arvioimalla tammi–huhtikuun 2023 sähköenergiakulujen suuruuden. Tällaisessa tilanteessa veroilmoitukseen pitää korjata toteutuneet sähköenergian kustannukset.
- Sähkövähennystä on toki mahdollista hakea viime vuodelta, vaikkei olisikaan ilmoittanut korkeita sähköenergiakulujaan aikaisemmin verokortilla, Tuomi sanoo.
Sähkövähennys ilmoitetaan kotitalousvähennyksen yhteydessä.
Osa tuloista pitää myös ilmoittaa veroilmoitukselle itse, sillä Verohallinto ei välttämättä saa niistä tietoa muualta.
− Jos on saanut esimerkiksi vuokratuloa asunnon tai veneen vuokraamisesta tai käynyt kauppaa kryptovaluutoilla, tiedot tuloista pitää lisätä veroilmoitukseen, Tuomi sanoo.
Verohallinto saa kotimaisilta pankeilta tiedot arvopaperikaupoista ja osinkotuloista, ja tiedot tulevat automaattisesti esitäytetylle veroilmoitukselle. Jokaisen vastuulla on kuitenkin tarkistaa, että tulot ovat oikein.
- Ulkomaiset arvopaperivälittäjät eivät toimita Verohallintoon tietoja osakkeiden myynneistä tai saaduista osingoista, joten nämä tiedot asiakkaan pitää ilmoittaa itse, Tuomi sanoo.
Veroilmoituksen liitteitä ei pidä lähettää Verohallintoon, vaan säilyttää itsellä. Verohallinto pyytää niitä tarvittaessa.
1. Kodin ja työpaikan väliset matkakulut
2. Kotitalousvähennys
3. Palkkatulojen tulonhankkimiskulut
Rinta-Joupin Autoliikkeen ostopäällikkö Mikko Vesala kertoo, että tällä hetkellä autoja ostetaan liikkeisiin enemmän viime vuoteen verrattuna. Esimerkiksi uusien autojen kauppa on ollut viime aikoina hieman alamaissa, joten uusia autoja myyvät liikkeetkin ovat aktivoineet käytettyjen autojen ostotoiminnan.
– Ostojen määrä on kasvanut ja meillä on lähitulevaisuudelle vielä nykyistäkin kovemmat kasvutavoitteet.
Käytettyjen autojen kaupassa osto on kriittinen osa autokaupan liiketoimintaa; jos autoja ei osteta riittävästi sisään liikkeeseen, ei myyntiäkään luonnollisesti ole riittävästi. Keväällä moni autoliike kasvattaakin myyntivarastoaan kesän kuuminta sesonkia varten.
– Myyntisesonkien erot ovat tasoittuneet, mutta silti kesäsesonki on se kaikkein tärkein. Monet autoliikkeet haalivat juuri kesäksi paljon myytävää, selventää Vesala.
Tällä hetkellä autoliikkeet ostavat kotimaan autokannasta ensisijaisesti suosituimpia automalleja, jotka ovat myyneet Suomessa vuosien saatossa eniten uutena, ja jotka ovat sitä myöten halutuimpia myös käytettyinä. Rinta-Joupin Autoliikkeen haavissa ovat erityisesti alle 180 000 kilometriä ajetut yksilöt.
– Kysytyimpien autojen hinnat ovat vakiintuneet ja isommat hinnanmuutokset tasaantuneet, mutta hyvistä autoista on jatkuvasti pulaa ja niistä maksetaan erittäin hyvä hinta, Vesala avaa.
Voiko kuluttaja itse vaikuttaa siihen, kuinka hyvän hinnan autostaan saa? Vesalan mukaan voi. Hintaan vaikuttaa vuosimallin, ajokilometrien ja auton mallin lisäksi moitteeton huoltohistoria sekä se, kuinka hyvin autosta on pidetty huolta.
Suomessa uusien autojen kauppa on tällä hetkellä vaisua, minkä vuoksi markkinoille ei myöskään tule riittävästi uudehkoja käytettyjä vaihtoautoja. Tämän vuoksi autoliikkeiden tulee Vesalan mukaan suunnata katseet entistä enemmän ulkomaiseen ostotoimintaan.
– Uskomme tuonnin merkityksen kasvavan tulevaisuudessa, sillä Suomessa ei lähitulevaisuudessa ole riittävästi haluttuja, tuoreita käytettyjä autoja.
Suurin osa tuontiautoista tuodaan Ruotsista. Seuraavana suosituin tuontimaa on Saksa, jota seuraavat muut maat.
– Ruotsi on tällä hetkellä tärkein tuontimaa, sillä valuuttasuhdanne on meidän puolellamme, toteaa Vesala.
Kotimainen käytettyjen hybridiautojen kanta kasvaa tällä hetkellä osaltaan juuri tuontiautojen ansiosta. Ulkomailta etsitään nyt erityisesti hieman uudempia hybridejä vastaamaan kotimaan kysyntään.
– Uudehkoja hybridiautoja ei tällä hetkellä ole kotimaassa riittävästi tarjolla, toteaa Vesala.
Vesala sanoo, että tuontiautoistakin on tällä hetkellä kova kilpailu. Hän on kuitenkin luottavainen, että Rinta-Joupin Autoliikkeeseen löydetään ne parhaimmat yksilöt.
– Meillä on vuosikymmenten saatossa muodostuneet erinomaiset ja luotettavat kanavat, joiden kautta saamme hankittua laadukkaita autoja asiakkaillemme.
Yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla olivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena oli myös tehostaa ja keventää johtamisrakennetta ja hallintoa sekä poistaa mahdollisia tehtävien päällekkäisyyksiä.
Päätöksen myötä hyvinvointialueen johtamisrakenteesta vähenee 32 tehtävää. Ehdotuksen tuomat arvioidut säästöt vuositasolla ovat noin 860 000 euroa.
Kevään 2024 aikana jatketaan johtamisrakenteen arviointia
Hyvinvointialueella on käynnissä laaja palvelujärjestelmän uudistamisohjelman valmistelu, joka voi vaikuttaa erityisesti palvelutoimialoilla johtamisrakenteisiin ja työntekijöiden tehtävänkuviin. Uudistuksen ensimmäiset skenaarioluonnokset valmistuivat 25.1.-7.3.2024 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen aikana.
Aluehallitus päättikin jatkaa hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakenteen arviointia kevään ja kesän 2024 aikana. Tässä ns. kolmannessa yhteistoimintamenettelyn vaiheessa huomioidaan erityisesti palvelujärjestelmän uudistuksen mahdollisesti mukanaan tuomia muutoksia johtamisrakenteeseen. Yhteistoimintaneuvottelut käydään 30.6.2024 mennessä.
Aluehallitus hyväksyi myös hyvinvointialueen vuoden 2023 toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja henkilöstökertomuksen ja saattoi ne edelleen aluevaltuuston hyväksyttäviksi.
Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.
08:45 Rekisteröinti alkaa, tarjolla aamiaista
09.30 Tilaisuuden aloitus
Suomen talouskasvun ja kasvuyritysten tärkeys
Suomen energiahuollon varmistaminen LNG-terminaalilla
Kaasumarkkinat energiansaannin turvaajana nyt ja tulevaisuudessa
10:25 Kahvi- ja verkostoitumistauko
Suomi – Maailman houkuttelevin investointikohde
Kotimaiset puhtaat kaasut talouskasvua ja vihreää siirtymää kiihdyttämässä
Kansallisen vetyverkon ensimmäiset reittilinjaussuunnitelmat
Yhdessä Suomen talouskasvun ja vihreän siirtymän kiihdytyskaistalla
12.10 Loppusanat
12.15 Lounas ja verkostoitumista
13.00 Tilaisuus päättyy
Lisätietoa ohjelmasta lähempänä tilaisuutta. Ilmoittaudu mukaan 10.4. klo 12:00 mennessä: https://www.lyyti.in/gasgrid-vetyvoimainen-suomi-17042024.
Mahdolliset mediayhteydenotot pyydetään sähköpostitse osoitteeseen viestinta@gasgrid.fi.
Ukrainassa tuen tarve on kovempi kuin koskaan tähän mennessä. Tornion Panimo päätti turvautua rehtiin kaupankäyntiin Ukrainaa auttaakseen, koska maailmalta tuttu hyväntekeväisyysolut ei Suomessa ole sallittua.
Ukrainasta olutta maahantuova Galatean myyntijohtaja Henry Johansson sai avunpyynnön ukrainalaiselta panimopäämieheltä Obolonilta: Mallassiilot ovat täynnä ja sota estää oluen täysimittaisen tuotannon. Voisiko Johansson auttaa maltaan myymisessä?
Johansson näki, että koska Suomikin nousi sotien jälkeen juuri ulkomaankaupan avulla, vientikauppa olisi erinomainen keino auttaa myös Ukrainaa. Toiminnan miehenä hän ryhtyi kauppaamaan mallasta suomalaisille panimoille. Kun kiinnostus oli laimeaa, hän alkoi pohtia mahdollisuutta ostaa maltaat itse ja etsiä panimokumppani oluen panemiseen.
Samoihin aikoihin Tornion Panimon panimomestari Kaj Kostiander oli ajatellut nostaa Ukrainan asiaa esille maailmalta tutulla hyväntekeväisyysoluella. Pian hänelle selvisi, ettei Valvira salli alkoholijuomien käyttämistä hyväntekeväisyyteen. Sattumalta miesten tiet kohtasivat ja yhteistyökuvio oli ilmiselvä: Johansson auttaa maltaan hankinnassa, Tornion Panimo ostaa maltaan ja panee siitä oluen.
– Aluksi sovimme, että ostamme myös humalat Ukrainasta, mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista, Johansson kertaa. Maltaan saaminen Suomeen onnistui monien vaikeuksien jälkeen, mutta humalat jäivät tullin haaviin puutteellisen dokumentaation vuoksi, hän harmittelee.
Pienen mallaskuorman saaminen Suomeen oli kallista ja työlästä, mutta kun tavoite on auttaa, ei jokaista euroa lasketa. Lopulta mallas osoittautui niin korkealaatuiseksi, että Kostiander päätti tilata saman tien lisää kokonaisen rekkalastillisen, jotta se ei loppuisi heti kesken. Vihdoin kesällä 2023 alkanut yhteistyö kantaa hedelmää ja kauppoihin saapuu pils-tyyppinen lager, joka on kehitetty yhdessä Obolonin panimomestarin kanssa. Olut kantaa nimeä Slava! Pils.
– Slava! on erittäin vaalea ja raikas, ja se muodostaa tiheän valkoisen vaahtokukan. Tuoksussa ja maussa on aromikasta jalohumalaa ja hunajaisen keksimäistä mallasta. Loppukatkeroa oluessa on juuri riittävästi, että suu jää kaipaamaan lisää, Kostiander luonnehtii uutuutta.
Vaikka ensimmäisen kontaktin jälkeen meni kuukausia, ennen kuin olutta päästiin tekemään, Kostiander on erittäin tyytyväinen, että lähti mukaan yhteistyöhön.
– Olut yhdistää ihmisiä, mutta niin näyttää tekevän auttamisen halukin. Henryn kanssa emme ole vieläkään tavanneet, mutta yhteistyö on sujunut loistavasti alusta alkaen. Nyt meillä on olut, jolla autamme Ukrainaa ja samalla uusi ystävyys, hän iloitsee.
Slava! Pils 5,0 %
Ainesosat: Lapin vesi, ukrainalainen ohramallas, humala, hiiva.
EBC 4, EBU 30
Maltaat: Obolon Pilsner
Humalat: Magnum, Tettnanger, Hallertau Mittelfrüh
Lisätietoja:
Kaj Kostiander | Toimitusjohtaja, panimomestari
Tornion Panimo Oy | +358 400 419 902 | kaj.kostiander@tornionpanimo.fi
www.tornionpanimo.fi
Henry Johansson | Myyntijohtaja
Galatea Beverages Oy | +358 40 522 9613 | henry.johansson@galatea.fi
www.galatea.fi
Poliittiset lakot ovat iskeneet erityisesti materiaali- ja tavarantoimituksiin. Jo tilatut raaka-aineet ovat jäänet jumiin satamiin eivätkä myyntituotteet ole päässet asiakkaille asti. Tämä on pakottanut ajamaan tuotantoa alas ja tarjoamaan suuria alennuksia asiakkaille kohtuuttomien odotusaikojen takia.
”Suomi tarvitsee vientiä, ja kansainvälisten kauppakumppaneiden kaikkoaminen johtaa Suomen talouden kannalta kestämättömään tilanteeseen. Pienenä ja kaukaisena valtiona emme voi antaa tuotannon siirtyä muualle”, sanoo Marja-Liisa Niinikoski, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja.
Kyselyn mukaan menetettyä myyntiä on tullut valtavasti, josta suurta osaa ei tulla koskaan kuromaan kiinni. Tilanne on yritysten kannalta hankala, kun yleisen taloustilanteen takia muutenkin sakannut myynti laskee entisestään samalla kun kustannukset kasvavat. Kun vielä muutama kuukausi sitten yritykset suhtautuivat tulevaisuuteen optimistisesti, nyt kasvanut epävarmuus ja riskien realisoituminen vetää vakavaksi.
”Myös kotimainen kysyntä kärsii, eikä monille yrityksille tärkeää sesonkikautta päästä välttämättä hyödyntämään ollenkaan. Lakoilla tulee olemaan yritysten osalta kauaskantoisia seurauksia”, painottaa Niinikoski.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä peräti 42 prosenttia on joutunut tai joutuu turvautumaan lomautuksiin ja lähes 12 prosenttia vastanneista varautuu irtisanomisiin. Suurimmassa pulassa ovat etenkin pienet, alle viiden miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset. Lomautuksista lähes 56 prosenttia kohdistuu näihin yrityksiin, irtisanomisten osalta määrä on peräti 60 prosenttia.
”Ay-liikkeen toimet iskevät erityisen kovaa sinne, missä tilanne on ollut entuudestaan hankala. Yritysten osalta ennustettavuus kärsii ja ennakointi hankaloituu. Poliittisten lakkojen todelliset kustannukset näkyvät vielä vuosienkin päästä”, sanoo Niinikoski.
SAK:n ilmoitus 27.3. jatkaa poliittisia lakkoja vielä yhdellä viikolla syventää yritysten ahdinkoa entisestään.
Suomen Tekstiili ja Muoti toteutti kyselyn jäsenyrityksilleen poliittisten lakkojen vaikutuksista 19.–26. maaliskuuta 2024. Kyselyyn vastasi 73 tekstiili- ja muotialan yritystä.
Lisätietoja antaa:
Marja-Liisa Niinikoski
toimitusjohtaja
marja-liisa.niinikoski@stjm.fi
+358 40 538 4541
Suomen suurin kasvuyrityskeskittymä Epicenter Helsinki osoitteessa Mikonkatu 9 laajentaa toimintaansa Mikonkatu 7:ään ja Aleksanterinkatu 13:een. Tämän laajennuksen myötä historiallisesta elinkeinoelämän korttelista tulee uusi tapahtumakeskittymä Helsingin keskustaan.
Suomen oloissa poikkeuksellinen innovaatiotalon ja tapahtumakeskuksen yhdistelmä lisää Helsingin ydinkeskustan vetovoimaa ja luo kasvualustan suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille.
"Yritystapahtumista on muodostunut merkittävä osa liiketoimintaamme Epicenterissä. Laajennuksen myötä pystymme laajentamaan tarjontaamme ja sitä kautta palvelemaan asiakkaitamme yhä paremmin", sanoo Kristian Nieminen, Epicenterin Suomen maajohtaja.
Uutta tapahtumakeskittymäkonseptia on suunniteltu yhdessä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa.
“Helsingin ydinkeskustan elävöittäminen on meille sydämen asia. Elinvoimainen ydinkeskusta tarvitsee matkailua ja kuluttajia tukevia palveluita. Yhtä lailla on tärkeää, että luomme palvelukonsepteja, jotka tukevat yritysten liiketoimintaa eri tavoilla”, sanoo Ville Laurila, Ilmarisen vuokrauspäällikkö.
"Aleksanterinkatu 13:sta Mikonkatu 9:ään ulottuva kortteli on yli 100-vuotisen historiansa aikana ollut merkittävä Helsingin ja Suomen elinkeinoelämälle. Nyt tämä kortteli on jälleen uuden kukoistuksen äärellä. Uskomme Helsingin keskustan elinvoimaan ja haluamme olla mukana luomassa kasvua Suomeen", Nieminen jatkaa.
Laajennuksen avajaisia juhlitaan elokuussa 2024.
Epicenterin tarjonta ja hyödyt:
Lisätiedot
Kristian Nieminen, maajohtaja, Epicenter Helsinki
+358 44 989 5813
kristian@epicenterhelsinki.com
Arto Hilpi, Head of Marketing, Epicenter Helsinki
+358 40 840 0756
Kansainväliset matkailijat virtaavat uusimpien tilastojen mukaan nyt Ouluun ja Oulun seudulle eli Pohjolan rengastielle. Oulussa kansainvälisten matkailijoiden määrä tämän vuoden helmikuussa oli 6 200, mikä on jopa 33% enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Pohjolan rengastiellä kansainvälisiä matkailijoita vieraili helmikuussa 19 500, joten kansainvälinen matkailu kasvoi Oulun seudulla 26% viime vuoteen verrattuna.
Eniten kansainvälisiä matkailijoita niin Ouluun kuin Pohjolan rengastielle saapui helmikuussa Saksasta. Saksalaisten jälkeen suurimpia kansainvälisiä matkailijaryhmiä Oulussa olivat ruotsalaiset, englantilaiset ja yhdysvaltalaiset matkailijat. Pohjolan rengastielle puolestaan saavuttiin Alankomaista, Belgiasta ja Kiinasta.
”Pitkäjänteinen yhteistyö alueen kansainvälisen matkailun kehittämiseksi alkaa näkyä tilastoissa. Myös viesti matkailualan kansainvälisistä tapahtumista, joihin olemme viime kuukausina osallistuneet, on selvä: nyt haetaan vaihtoehtoa Suomen tunnetuimmille matkakohteille ja pienemmät piilotetut helmet kiinnostavat kansainvälisiä matkanjärjestäjiä ja matkailijoita. Myös kiinnostus Oulun koulutusmatkailun mahdollisuuksia kohtaan on ollut suurta”, kertoo Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.
Myös majoitusmyynnin osalta Oulussa ja Pohjolan rengastiellä rikottiin jälleen ennätyksiä. Helmikuu 2024 oli euromääräisen majoitusmyynnin osalta mittaushistorian paras helmikuu sekä Oulussa että Pohjolan rengastiellä. Oulussa majoitusmyynti ylsi 4,1 miljoonaan euroon, kasvaen 9% viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Pohjolan rengastien majoitusmyynti puolestaan oli 6,3 miljoonaa euroa ja kasvoi näin ollen 6% viime vuodesta. Myös hotellien käyttöasteet näyttävät valoisilta: Oulussa rekisteröityjen huoneiden käyttöaste oli hieman yli 70% ja Pohjolan rengastiellä vastaavasti yli 60%.
Kalajoen kaupungin strategisissa linjauksissa on jo vuosikymmeniä tavoiteltu positiivista työpaikka- ja väestökehitystä. Nämä tavoitteet yhdessä tasapainossa olevan talouden kanssa mahdollistavat pitkäjänteisen kehittämistyön ja kattavan palvelutarjonnan kalajokisille asukkaille, yrityksille ja veronmaksajille, taustoittaa kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.
– Meillä on talous tasapainossa ja selviämme myös tulevista haasteista. Myös velkamäärä on varsin kohtuullinen.
Tulevilla haasteilla Puoskari viittaa sote-muutoksen myötä kiristyvään kuntataloustilanteeseen. Kuntien talous heikkenee vuodesta 2024 alkaen voimakkaasti, kun verotulojen ja valtionosuuksien taso vakiintuvat sote-uudistuksen jälkeiselle tasolle.
– Sekä valtio että monet kunnat ovat ylivelkaantuneet. Useassa kunnassa on odotettavissa hankalia saneeraustoimenpiteitä. Kalajoen vahva talouspohja mahdollistaa tulevista vuosista selviämisen. Hyvä tulos vahvistaa kaupungin talouden puskuria ja tämä takaa, että voimme tarjota edelleen kuntalaisille laadukkaita palveluja.
Kaupungin vertailukelpoisen nettomenon kasvu oli lähes 10 prosenttia. Nettomenon kasvuun vaikuttivat erityisesti kunta-alan palkankorotukset sekä korkea inflaatio, mutta myös kaupungin palvelutuotantoa koskevat ratkaisut, avaa talousjohtaja Pirjo Männistö.
– Panostus lasten ja nuorten erityiseen tukeen näkyy harkittuna menojen kasvuna. Kaupungin suurin palvelu on sote-uudistuksen jälkeen varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut, johon käytettiin reilu 20 miljoonaa euroa. Tämä on lähes puolet kaupungin kokonaismenoista.
Myös liikuntaan ja hyvinvointiin on satsattu. Harrastamisen Suomen mallin mukainen kerhotoiminta koulupäivän yhteydessä tarjoaa mielekästä tekemistä koululaisille.
– Kerhotoiminnan kautta kaupunki tarjoaa maksutonta ja mieluisaa harrastetta koulupäivien yhteydessä. Viikoittaisia kerhoryhmiä on liki 60, sisältöteemoja 40 ja osallistujia 600, kertoo kehitys- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto.
Kalajoen kaupunki oli myös yksi viime vuoden kolmesta Suomen liikkuvin kunta -kilpailun finalisteista. Kilpailun teemana oli ”Kunnat – arjen liikuttajat”.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön, aluehallintovirastojen ja paralympiakomitean arvioissa kerrotaan, että kunta on monipuolisesti edistänyt kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja vahvistanut näin liikunnan avulla paikkakunnan vetovoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Kaupunginjohtaja Puoskari listaa vielä, että Kalajoen vahvuuden perusta on osaavan henkilöstön lisäksi johdonmukainen ja rohkea päätöksenteko.
– Päättäjillä on riittänyt rohkeutta tehdä vaikeitakin ratkaisuja ja perustella tehtyjä ratkaisuja. Selkeät linjaukset ja vuorovaikutteinen yhteistoiminta innostavassa ilmapiirissä tekee meistä jatkossa vieläkin vahvempia.
PiBond Oy, johtava erikoiskemikaalien valmistaja puolijohdeteollisuudelle, ja Paul Scherrer Institut, Sveitsin suurin luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkimuslaitos, ovat solmineet strategisen yhteistyö- ja lisensiointisopimuksen. Tavoitteena on kehittää seuraavan sukupolven litografiamateriaaleja ja edistää tulevaisuuden puolijohdeteollisuuden innovointia.
Litografia on ollut keskeinen tekijä puolijohdeteknologian ennennäkemättömässä kehityksessä jo yli viiden vuosikymmenen ajan. EUV-litografia (Extreme Ultraviolet Lithography) edustaa prosessitekniikan kehittyneintä muotoa, joka mahdollistaa ultratarkan kuvioinnin puolijohdepiireihin. EUV-litografia auttaa valmistamaan puolijohdesiruja, jotka ovat nopeampia ja energiatehokkaampia kuin perinteisin menetelmin valmistetut sirut.
Valmistusprosessi mahdollistaa myös tekoälyn nopean kehityksen. Tätä kehitystä on rajoittamassa nykyisin kuitenkin litografiamateriaalien puute. PiBond on eturintamassa ratkaisemassa tätä haastetta.
PiBondin ja PSI:n strategisen yhteistyön tavoitteena on kaupallistaa uutta EUV-litografiassa hyödynnettävää resistiteknologiaa ja osoittaa akateemisen tutkimuksen merkitys kaupallisessa laiteinnovaatiossa. Yhteistyö mahdollistaa merkittävien edistysaskeleiden ottamisen puolijohdeteknologiassa. Samalla se tarjoaa uusia ratkaisuja kiireellisiin teollisuuden tarpeisiin ja avaa uusia mahdollisuuksia alan kehitykselle tulevaisuudessa.
Osana yhteistyösopimusta PiBond on perustanut tytäryhtiön Sveitsiin (Switzerland Innovation Park Innovaare -yrityspuistoon) syventääkseen entisestään yhteistyötään PSI:n ja sen tutkimusinfrastruktuurin kanssa. Lisäksi PiBond on lisensoinut ja jatkaa edistyneiden litografiatekniikoiden kehittämistä, jotka perustuvat PSI:ssä kehitettyihin innovaatioihin.
Thomas Gädda, PiBondin teknologiajohtaja, toteaa: "Hollantilaisyritys ASML:n seuraavan sukupolven EUV-laitteistoa, jossa on korkea Numerical Aperture (NA), asennetaan parhaillaan teollisuudessa. Olemme kehittäneet materiaaleja, jotka parantavat EUV-litografiaprosesseja. Pitkäaikainen ja johtava tutkimuslaitos, PSI, on tärkeä kumppanimme. Yhteistyömme jatkuu materiaalien ja prosessikehityksen parissa, jotka ovat välttämättömiä seuraavan sukupolven puolijohdelaitteiden valmistuksessa.”
Paul Scherrer Institute (PSI) -tutkimuslaitoksen röntgen-nanotieteen ja -tekniikoiden laboratorion johtaja Yasin Ekinci lisää: "Yhteistyö PiBondin kanssa on arvokas ja lupaava askel meille, sillä se avaa monia mahdollisuuksia EUV-litografiateknologian jatkokehittämiseen tiiviissä yhteistyössä suomalaisyhtiön kanssa."
"Sopimus vahvistaa PiBondin innovointikykyä ja toimii esimerkkinä onnistuneesta tutkimustulosten teknologian siirrosta teollisuuteen ja markkinoille. Tämä osoittaa yrityksemme sitoutumisen innovointiin sekä halun pysyä teknologisten edistysaskelien kärjessä, kommentoi Pasi Leinonen, PiBondin myynti- ja markkinointijohtaja.
Mediakyselyt PiBondille:
Pasi Leinonen, Myynti- ja markkinointijohtaja
+358405094066
pasi.leinonen@pibond.com
Mediakyselyt PSI:lle:
Dr. Yasin Ekinci, Laboratorion Röntgen-nanotieteiden ja -teknologioiden johtaja
Paul Scherrer Institut, Forschungsstrasse 111, 5232 Villigen PSI, Schweiz
+41 56 310 28 24
yasin.ekinci@psi.ch [saksa, englanti]
Alder, nopeasti kasvava suomalainen asiantuntijatalo ja Svalner, Ruotsin johtava itsenäinen vero- ja transaktiopalveluihin keskittynyt toimija, yhdistävät voimansa tavoitteenaan muodostaa uusi johtava pohjoismainen asiantuntijatalo nimeltä Svalner Group.
Uudella Svalner Groupilla on toimistot neljässä kaupungissa (Tukholmassa, Göteborgissa, Helsingissä, Turussa) ja se työllistää yhteensä 175 asiantuntijaa. Vahvan paikallisen läsnäolon ja toisiaan täydentävien vahvuuksien avulla tämä kokenut joukko kykenee palvelemaan pohjoismaisia asiakkaita tarjoamalla kattavia ja räätälöityjä ratkaisuja verotuksen, yritysjärjestelyjen sekä niihin liittyvien neuvonantopalveluiden saralla.
"Olemme luonnollisesti innoissamme voimien yhdistämisestä Alderin kanssa ja johtavan pohjoismaisen asiantuntijatalon muodostamisesta", toteaa Viktor Sandberg, Svalner Groupin toimitusjohtaja. "Nyt ilmoitettu yhdistyminen edustaa merkittävää virstanpylvästä molemmille yrityksille ja luo pohjan nopealle kasvulle, yhteisen ratkaisutarjoomamme laajentamiselle, vaikutuspiirimme kasvattamiselle sekä kokonaisvaltaisemmalle palvelulle."
Toiminta lähtee liikkeelle Suomesta ja Ruotsista - kahdesta naapurimaasta, joilla on pitkä yhteinen historia sekä vahvat kulttuuri- ja taloussiteet. Seuraavaksi tavoitteena on laajentua muihin Pohjoismaihin ja mahdollisesti Pohjois-Eurooppaan.
"On todella inspiroivaa päästä aloittamaan tämä yhteinen matkamme Svalnerin kanssa", toteaa Petteri Rapo, Alderin johtava osakas. "Yhdistämällä toisiaan täydentävät kyvykkyytemme lähdemme vahvalta pohjalta rakentamaan dynaamista organisaatiota, joka pyrkii haastamaan vakiintuneemmat toimijat alalla ja luomaan toistuvasti menestystä asiakkaillemme sekä yhteisöllemme."
Päivittäinen toiminta jatkuu toistaiseksi nykyisten brändien (Svalner ja Alder) alaisuudessa kunkin kotimarkkinalla. Yhdistetty organisaatio pyrkii luomaan lahjakkaita yksilöitä arvostavan kansainvälisen ympäristön, joka tarjoaa monipuolisesti kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia. Asiakkaille uusi Svalner Group symboloi vahvempaa ja monipuolisempaa kumppanuutta vastaamaan nykyisen toimintaympäristön alati kehittyviin haasteisiin.
Lyhyesti Svalnerista
Vuonna 2005 perustettu Svalner on Ruotsin johtava itsenäinen verotukseen ja transaktiopalveluihin keskittyvä asiantuntijatalo. Svalnerin noin 135 monipuolista asiantuntijaa ovat erikoistuneet yhteisö- ja arvonlisäverotukseen, taloudellisiin due diligence ja arvonmäärityspalveluihin sekä kirjanpitoon. Svalnerilla on erityisosaamista mm. kiinteistöalalla, auto- ja valmistavassa teollisuudessa, pankki- ja rahoitussektorilla, yritysjärjestelyissä sekä pääomasijoittajien kanssa toimimisessa.
Lisätietoja: https://svalner.se
Lyhyesti Alderista
Vuonna 2010 perustettu Alder palvelee kasvavaa joukkoa kotimaisia ja kansainvälisiä konserneja kattavien vero- ja lakipalvelujen muodossa. Alderin noin 40 kokenutta asiantuntijaa Helsingissä ja Turussa ovat erikoistuneet yhteisö- ja arvonlisäverotukseen, siirtohinnoitteluun, yritysjärjestelyihin, kansainväliseen liikkuvuuteen ja henkilöverotukseen, palkitsemiseen, juridiseen neuvonantoon sekä veroprosesseihin.
Lisätietoja: https://alder.fi
Lisätiedot:
Petteri Rapo, Managing Partner / Alder
petteri.rapo@alder.fi
+358 44 333 7252
Viktor Sandberg, CEO / Svalner Group
viktor.sandberg@Svalner.se
+46 70 441 80 36
Eva Dahl, COO / Svalner
eva.dahl@Svalner.se
+46 73 432 26 24
Hallituksen ehdotukset paikallisen sopimisen laajentamiseksi järjestäytymättömään yrityskenttään uhkaavat heikentää sekä työntekijöiden että työnantajien asemaa. Jos lopputuloksena on yleissitovuuden murentuminen, muualta tulevat yritykset voivat tehdä haluamiaan sopimuksia tai jättää tekemättä, toteaa PAM lausunnossaan.
Palvelualojen ammattiliitto PAM jätti tänään lausuntonsa hallituksen luonnokseen paikallisen sopimisen edistämistä koskevaksi lausunnoksi.
PAM arvioi lausunnossaan, että esitykset murentavat työehtojen vähimmäissuojaa monesta suunnasta. Jos säännöksistä poikkeaminen työntekijän etua heikentäen tulee mahdolliseksi yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla, kasvattaa se niiden houkuttelevuutta. Jos vielä valvonta yleissitovassa kentässä on järjestäytyneisiin yrityksiin verrattuna merkittävästi vähäisempää, heikentää se työnantajien kannusteita järjestäytyä. Ajan oloon tämä vaarantaa työehtosopimusten yleissitovuuden.
Yleissitovuuden murtuminen jättäisi erityisesti yksityisillä palvelualoilla suuriakin työntekijäryhmiä kokonaan vaille toimeentulon takaavia palkkaehtoja.
Amazonit uhkana
”Jos paikallisen sopimisen uudistus toteutetaan siten, kuin hallitus sitä esittää, ja yleissitovuus murenee, jäävät myös suomalaiset yritykset altavastaajan asemaan. Muualta tänne tulevat yritykset voivat solmia oman työehtosopimuksen tai jättää kokonaan sopimatta. Kilpailutilanne yritysten välillä on sen jälkeen kaikkea muuta kuin reilu,” Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa.
Esimerkiksi kaupan jätti Amazon ei tunnetusti ole pitänyt korkealla arvossa sen kummemmin työntekijöiden kuin kuluttajienkaan oikeuksia. Amazonin Suomeen tuloa on odoteltu jo vuosikausia.
”Kestävän yritystoiminnan takaamiseksi meidän olisi pidettävä täällä kiinni työelämän sääntelystä ja alakohtaisista työehtosopimuksista,” Rönni-Sällinen sanoo.
PAM huomauttaa lausunnossaan, että paikallisen sopimisen laajentaminen myös vähentää yritysten kannustimia tuottavuuden kehittämiseen. Siksi esitykset voivat olla haitallisia työllisyyden näkökulmasta. Myös reilun kilpailun edellytykset kotimarkkinoilla heikkenevät.
Luottamusmiehen asema turvattava
PAM vastustaa lausunnossaan hallituksen kaavailemaa mahdollisuutta poiketa yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla säännöksistä, joista nykyisin voi sopia vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.
Työehtosopimuksissa olevaa oikeutta poiketa vähimmäisoikeuksista ei pidä PAMin mielestä laajentaa järjestäytymättömiin yrityksiin ilman, että luottamusmiehen asema ja oikeus edustaa koko henkilöstöä sekä paikallisen sopimisen valvonta on samalla tasolla kuin järjestäytyneessä kentässä. Luottamusmiestä ei myöskään pitäisi voida ohittaa sopijaosapuolena tilanteessa, jossa työehtosopimuksen poikkeamismahdollisuus on vain luottamusmiehelle.
PAMin parannusehdotukset
PAM esittää myös parannuksia hallituksen esitykseen lausunnossaan:
Lue lausunto ja sen tiivistelmä täältä
Lisätietoja: PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puh 050 3780270
Päivittäistavaramyymälöiden myynnin kasvu painottuu suuriin myymälöihin
Vuonna 2023 Suomen päivittäistavaramarkkinan kasvua vetivät isot supermarketit ja hypermarketit, kun taas alle 400-neliöisten myymälöiden myynti supistui.
Kaikkiaan päivittäistavaramyynnin arvo vuonna 2023 kasvoi +6,0% edellisvuodesta ja oli 22,9 miljardia euroa. Myynnin volyymi puolestaan laski -1,1% ollen poikkeuksellisesti toinen perättäinen laskuvuosi.
Tiedot perustuvat NielsenIQ:n tuottamaan Päivittäistavaramyymälärekisteriin.
S-ryhmä kasvatti ainoana markkinaosuuttaan
S-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi edellisvuodesta +8,9% saavuttaen 48,3%:n markkinaosuuden. Kasvua vetivät ensisijaisesti Prisma ja S-market, joiden myynti kasvoi keskimääräistä arvokehitystä nopeammin.
K-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi +3,3% edellisvuodesta ja sen markkinaosuus laski 34,3%:iin. K-ryhmän ketjujen osalta K-Supermarket ja K-Citymarket kasvattivat myyntiään eniten.
Lidlin päivittäistavaramyynti kasvoi +3,9% ja sen markkinaosuus palasi vuoden 2021 tasolle 9,6%:iin.
Kaupan ryhmien markkinaosuudet päivittäistavaramyynnistä (pl. käyttötavara):
Verkkokaupan osuus toista vuotta peräkkäin 2,7% päivittäistavaramyynnistä
Päivittäistavaroiden verkkokaupan arvo Suomessa oli 626 miljoonaa euroa vuonna 2023, missä oli kasvua +6,7%. Näin kasvu jäi edellisvuotta pienemmäksi, ollen vuonna 2022 +9,4%.
Päivittäistavaroita myyviä myymälöitä (ml. erikoismarkkinat) oli Suomessa 1.1.2024 yhteensä 4406, missä laskua edellisvuoteen 21 myymälää.
Lisätiedot: csonlinefi@nielseniq.com