Varhaisen puuttumisen merkitys korostuu sisäilma-ongelmien ratkaisemisessa

Hengitysliiton mielestä on erittäin hyvä, että sisäilma-asioiden tutkimusta ja mittareita kehitetään. Helsingin yliopiston tutkimus opettajien sairastelun ja luokkahuoneen myrkyllisyyden välisestä yhteydestä ja sen saama uutisointi 22.2.2017 mm. Helsingin Sanomissa ja Talouselämässä osoittaa, että aktiivista keskustelua ja uusia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin tarvitaan. Hengitysliiton saama kokemustieto ja palaute sisäilmasta sairastuneilta vastaa Helsingin yliopiston tutkimuksessa esiin tulleita oirekuvauksia.   

”Tämä uusi tutkimustieto antaisi mahdollisuuden puuttua jo aikaisemmin sisäilmaongelmiin. Ei tarvitsisi enää odottaa, että tietty määrä henkilöstöstä oireilee.” pohtii Hengitysliiton toiminnanjohtaja Markku Hyttinen, joka on itse aiemmin toiminut opettajana ja kunnanjohtajana. ”Varhaisen puuttumisen malli tässä asiassa saattaisi jopa tulla kunnille halvemmaksi.”

Rakentamiseen ja remontointiin Helsingin yliopiston tuottamalla uudella tutkimustiedolla tulee todennäköisesti olemaan paljon vaikutusta, kunhan saadaan edelleen selvitetyksi, missä olosuhteissa ja mistä materiaaleista tai materiaalien yhdistelmistä sisäilmassa havaitut toksiinit muodostuvat. Tutkimuksella voidaan toivottavasti myös selvittää, mitkä rakennusmateriaalit eivät muodosta toksiineja sisäilmaan. Nämä kysymykset ovat olennaisia, kun viranomaiset määrittelevät rakentamisen lakeja ja määräyksiä, kuten materiaalien päästöluokituksia ja tekevät suosituksia ja ohjeistuksia siitä, missä mitäkin materiaalia voidaan käyttää.  

Suunnittelija Kiti Poikonen toteaa uuden tutkimustiedon olevan voimaannuttava sisäilmasta sairastuneiden näkökulmasta, sillä he ovat joutuneet kohtaamaan paljon vähättelyä. ”Sisäilmasta sairastuneiden tilanteen parantamiseksi tuleekin perustaa heidän hoidostaan kokonaisvaltaisesti huolehtivia sisäilmapoliklinikoita” Poikonen painottaa.

”Työpaikkakyvyttömyyden olemassaolon tämä Helsingin yliopiston tutkimus todistaa. Samalla tutkimus antaa kuvan siitä, kuinka suuri yhteiskunnallinen ongelma asia on.” sanoo Hengitysliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Katri Nokela. Sairastuneiden oireet on otettava todesta ja pyrittävä hoitamaan niitä oikein. Nopeat siirrot puhtaisiin väistötiloihin ovat avainasemassa. Kouluterveydenhuolto voisi enemmän osallistua lasten oireilun kirjaamiseen, jotta oireilut tulisivat paremmin koulun tietoon. Nykyisellään vanhemmilla saattaa syystä tai toisesta jäädä oireilmoituksen teko tekemättä. Lisäksi näyttää siltä, että koulut tekevät oirekyselyjä vasta kun ongelmat ovat kasvaneet pitkiksi sairauspoissaoloiksi oppilailla ja henkilöstöllä.

Työpaikkakyvyttömyys tarkoittaa sitä, että sisäilmasta oireileva ei pysty työskentelemään sisäilmaongelmaisessa tilassa, jossa hän oireilee, mutta hän pystyy toimimaan kotonaan tai työskentelemään altisteettomissa eli sisäilmaltaan puhtaissa tiloissa. Työpaikkakyvytön voi joutua elämään tuloitta, kun hänen ei katsota olevan työkyvytön ja siten oikeutettu sairauspäivärahaan tai työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Hyvä sisäilma, hengitysterveys ja sisäilmaongelmien hoito avoimesti, ajoissa ja asianmukaisesti kuuluvat asioihin, joiden puolesta Hengitysliitto toimii.