YK:n vammaissopimus ei näytä parantaneen vammaisten henkilöiden pääsyä työelämään

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ei Vates-säätiön tekemän kyselyn mukaan ole vielä vaikuttanut siihen, että vammaisten henkilöiden työhön pääsy tai opintojen suorittaminen olisi yhdenvertaista muiden kanssa. Ns. vammaissopimus on ollut voimassa reilun vuoden ajan.

Kokemuksia pyydettiin Vatesin 37 taustayhteisön johtajilta sekä Vammaisfoorumin työllisyysryhmän jäseniltä. Vammaisfoorumi on 31 vammaisjärjestön yhteistyöverkosto, joka edustaa 320 000 vammaisen suomalaisen ääntä. Kyselyyn tuli noin 20 vastausta eri vammaisryhmien edustajilta. 

Vates-säätiö kysyi ensiksikin, onko sopimus niiden kokemusten mukaan lisännyt yhdenvertaisuutta työelämässä tai opinnoissa. Toiseksi kysyttiin, onko vammaisten henkilöiden saamissa palveluissa tai työelämään pääsyssä huomioitu esteettömyys ja saavutettavuus artiklan 9 mukaisesti.

Kokemusten mukaan vammaissopimusta ei vielä tunneta. Vastaajat kertoivat, että artikla 27 (työ ja työllistyminen) ei ole vielä saanut aikaan muutosta työmarkkinoilla. Artiklan mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus työskennellä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sopimuksen artikloja on käytetty muutamissa oikeustapauksissa perusteluina, mutta heikoin tuloksin. Esimerkiksi kehitysvammaiset eivät edelleenkään juuri työllisty palkkatyöhön ainakaan pienillä paikkakunnilla.

Saatuja vastauksia ei voi yleistää koskemaan koko maata. Kyselyt ovat silti hyvä tapa selvittää, onko sopimuksella ajan mittaan vaikutuksia vammaisten henkilöiden työelämäosallisuuteen.  

- Tietoisuuden lisääminen YK:n vammaissopimuksesta ja asian esillä pitäminen toivottavasti herättelevät miettimään, miten niin pienemmät kuin isommatkin toimijat voivat edistää vammaissopimuksen toteuttamista käytännössä, sanoo Invalidiliiton entinen toimitusjohtaja, Vates-säätiön hallituksen puheenjohtaja Marja Pihnala.

Vates on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää vaikuttamis- ja kehittämistyöllä vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työelämäosallisuutta.

Ammatillisissa opinnoissa toive yksilöllisissä ratkaisuissa

Vatesin kyselyyn vastanneet totesivat, että esteettömyydestä ja saavutettavuudesta on käyty aiempaa enemmän keskustelua. Aihe on noussut esiin mm. sosiaalisessa mediassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta on todennäköisesti lisännyt ajatustenvaihtoa asiasta.

Kolmantena asiana Vates tiedusteli, onko vammaisten henkilöiden yhdenvertainen ja syrjimätön mahdollisuus koulutukseen parantunut artiklan 24 mukaisesti. Tämä kohta nosti esiin sekä toiveita että huolia. Vammaissopimuksen lisäksi toinen kohderyhmän opiskelumahdollisuuksiin vaikuttava asia on ammatillisen koulutuksen reformi. Osa vastanneista pitää mahdollisena, että kouluttautuminen muuttuu yhdenvertaisemmaksi, jos yksilölliset ratkaisut opiskelijoiden kohdalla toteutuvat.

Lakisääteisiä kohtuullisia mukautuksia jätetään kuitenkin tällä hetkellä kustannussyistä tekemättä, jolloin vammaisen henkilön voi olla vaikeampi suoriutua opinnoistaan. 

Lisätietoa Vatesin kyselystä:

Kehittämispäällikkö Kaija Ray
Vates-säätiö sr
kaija.ray(at)vates.fi
p. 0440 724 944