Lehdistötiedote, embargo 13.10. klo 9
Kutsu: Toimittajat ovat tervetulleita 13.10. julkistusseminaariin klo 8.30. Finlandiataloon.
Tiistaina 13.10. Finlandiatalon seminaarissa julkistettava tutkimus kokoaa ensi kertaa yhteen eri sidosryhmien näkemyksiä Suomen C-hepatiittitilanteesta. C-hepatiittiin hoitoon liittyvät kysymykset ovat moniulotteisia ja edellyttävät kansallista pohdintaa siitä, miten C-hepatiittia ehkäistään, hoidetaan ja seurataan sekä siitä, miten resurssit näiden tehtävien välillä jaetaan.
Tutkimukseen haastatellut olivat yksimielisiä siitä, ettei C-hepatiittia tunneta vielä riittävän hyvin. Tietoisuuden lisääminen tukisi tartuntojen ennaltaehkäisyä ja niiden määrän kääntämistä laskuun. Suomen C-hepatiittitilanteen asteesta, tartunnan saaneiden hoitomahdollisuuksista ja kansallisen koordinaation tarpeesta esiintyi tutkimuksessa kuitenkin erilaisia näkemyksiä.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että maailmanlaajuisesti C-hepatiitin aiheuttamaan maksasairauteen kuolee 350 000–500 000 ihmistä vuosittain. C-hepatiitti on yleisin Suomessa esiintyvistä virushepatiiteista. Se on todettu yli 27 000 suomalaiselta. Uusia tartuntoja todetaan 1000–1200 vuosittain, joista puolet on 20–29-vuotiailla nuorilla.
Suomessa on tällä hetkellä merkittäviä alueellisia eroja siinä, miten C-hepatiittitartuntojen määrä on kehittynyt. Vuonna 2013 eniten tartuntoja suhteessa asukaslukuun raportoitiin Länsi-Pohjan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä. Tartuntojen määrän lisäksi, ennaltaehkäisyn sekä hoitoonohjauksen ja hoidon käytännöt vaihtelevat alueittain. Yhtenäistä ohjeistusta C-hepatiitin ehkäisystä ja tartunnan saaneiden seurannasta ei ole. Lääkkeellisestä hoidosta suosituksia on, mutta nekään eivät ole kansallisen tason suosituksia.
Moni tutkimusta varten haastatelluista esittikin toiveen vahvemman kansallisen koordinaation ja ohjeistuksen luomisesta C-hepatiitin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. C-hepatiittitartuntoja on Suomessa noin kymmenkertainen määrä suhteessa HIV-tartuntoihin, mutta C-hepatiitin osalta kansallinen strategia puuttuu. Sosiaali- ja terveysministeriö on keväällä 2015 perustanut asiantuntijatyöryhmän, jonka tavoitteena on tehostaa HCV-tartuntojen ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen testaustoimintaa ja lääkehoitoa.
Tutkimus pohjautuu terveydenhuollon asiantuntijoiden, virkamiesten, sairaanhoitopiirien ja potilasjärjestöjen edustajien sekä poliittisten päättäjien haastatteluihin. Tutkimuksen ovat teettäneet Munuais- ja maksaliitto ja A-klinikkasäätiö sekä lääkeyritykset AbbVie ja MSD Finland. Tutkimuksen on tehnyt Viestintätoimisto Miltton.
C-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksasairaus. Se voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasyövälle. C-hepatiitti tarttuu veren kautta. THL:n seurantatutkimuksen mukaan ruiskuhuumeiden käyttö on yleisin C-hepatiitin tartuntavoista, mutta noin 40 prosentissa tapauksista tartuntatapa jää tuntemattomaksi. Ennen viruksen tunnistamista vuonna 1990 tartunnan on voinut saada Suomessa myös esimerkiksi verensiirrosta. Muita mahdollisia tartuntatapoja ovat muun muassa suojaamaton seksi ja epästeriilit lävistys- ja tatuointivälineet. C-hepatiittiin ei ole rokotetta, mutta sitä vastaan on olemassa tehokkaita lääkehoitoja.
Monet Euroopan maat panostaneet C-hepatiitin hoitoon
Sosioekonominen tausta, tartuntatapa tai asuinpaikka eivät saa vaikuttaa hoitoon pääsyyn. Ne, jotka ovat motivoituneita saamaan hoitoa, tulisi hoitaa. Haastattelujen perusteella eri sidosryhmät tahtovat lisätä sekä suuren yleisön että riskiryhmien ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta C-hepatiitista, jotta useampi sairastuneista hakeutuisi testattavaksi ja etenkin nuoret osaisivat välttää sairastumista paremmin. Etenkin potilasjärjestöt, mutta myös osa terveydenhuollon edustajista olivat erityisen huolissaan siitä, että C-hepatiittiin sairastuneet pelkäävät leimaantumista, koska tietoisuus sairaudesta ja sen vaikutuksista on puutteellista.
Vuonna 2012 julkaistussa Euro Hepatitis Index -raportissa vertailtiin kolmenkymmenen eurooppalaisen maan hoitokäytäntöjä C-hepatiitin torjunnassa. Suomi sijoittui vertailussa sijalle 17. Monissa Euroopan maissa C-hepatiitin hoitoon on viime aikoina panostettu aiempaa enemmän.
Suomalaisen sidosryhmätutkimuksen julkistamistilaisuudessa on puhumassa huipputason kansainvälisiä puhujia. Aamupäivän aikana professori David Goldberg Skotlannista, professori Jeffrey Lazarus Tanskasta ja kansanedustaja tohtori Ricardo Baptista Leite Portugalista kertovat omien maidensa ratkaisuista C-hepatiittitilanteeseen.
Professori Jeffrey Lazarus Kööpenhaminen yliopistosta kertoo seminaarissa, miksi terveydenhoitojärjestelmä on avainasemassa kansallisissa C-hepatiittiohjelmissa.
– WHO on hiljattain vahvistanut, että sen tavoitteena on C-hepatiitin torjuminen vuoteen 2030 mennessä. Tämän hetkinen kehitys tuo virushepatiitit väestön tietoisuuteen lähivuosien aikana ja Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta suunnannäyttäjäksi asiassa, Lazarus sanoo.
Skotlanti käynnisti kansallisen toimintastrategian C-hepatiitin torjumiseksi vuonna 2008.
– Skotlannin hallitus myönsi 100 miljoonan punnan lisärahoituksen C-hepatiitin ehkäisyyn, toteamiseen ja hoitoon, minkä johdosta kaikilla osa-alueilla on tapahtunut merkittävää etenemistä ja käyttöön on saatu uudet tehokkaat ja turvalliset hoitomenetelmät. Hallitus on asettanut tavoitteeksi vähentää vakavaan maksasairauteen johtavien uusien tartuntojen määrää 75 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, kertoo professori David Goldberg.
Portugalin C-hepatiittiohjelman aloitti kansanedustaja, tohtori Ricardo Baptista Leiten uraauurtava tutkimus. Tiistain seminaarissa Baptista Leite kertoo, miten kansanterveysohjelman toimeenpano eteni.
– Viime vuosien taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista huolimatta Portugali kykeni luomaan yhden Euroopan edistyneimmistä C-hepatiittiohjelmista ja aloittamaan kansallisen vallankumouksen, sanoo kansanedustaja tohtori Ricardo Baptista Leite.
Lisätiedot
Lehdistön edustajat ovat tervetulleita seuraamaan seminaaria. Päivän aikana on mahdollisuus haastatella puhujia. Lehdistön ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt: Viestintäpäällikkö Petri Inomaa, Munuais- ja maksaliitto, 040 5240 679, [email protected]
Seminaari
Aika: Tiistai 13.10.2015 kello 8.30–13.30
Paikka: Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 e, Helsinki
Tilaisuus on englanninkielinen.
8.30 Coffee and Tea
9.00 Opening words, Medical Director Kaarlo Simojoki, A-Clinic Foundation
9.05 My Life with Hepatitis C, Tove Frisch, Riksföreningen Hepatit C - The National Union of hepatitis C
9.20 Publication of a Stakeholder Survey on Hepatitis C, Advisor Susanna Eskola, Miltton Networks
9.40 Snapshot of the Hepatitis C situation in Finland, Professor Mika Salminen, National Institute of Health and Welfare
10.00 Treatment of Hepatitis C in Finland, Gastroenterologist Henna Rautiainen, Helsinki University Hospital
10.20–11.00 Coffee and sandwiches
11.00 Hepatitis C: the need for national plans and strategies, Professor Jeffrey Lazarus, Centre for Health and Infectious Disease Research, Rigshospitalet, University of Copenhagen
11.30 Key learnings from building national Hepatitis C strategies
1. Scotland: Professor David Goldberg, Glasgow Caledonian University
2. Portugal: MD, MP, Ricardo Baptista Leite, Assembleia da República,
12.30 Panel discussion: The Burden of Hepatitis C on the Finnish Health Care system
Chairman of the panel: Achim Kautz, European Liver Patients Association
Panelists: David Goldberg, Jeffrey Lazarus, Henna Rautiainen, Mika Salminen, Kaarlo Simojoki, Baptista Leite, Sari Högström (The Finnish Kidney and Liver Association), Sari Ekholm (Ministry of Social Affairs and Health)
13.30 Closing words, Medical Director Kaarlo Simojoki, A-Clinic Foundation
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1