Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Sosiaaliset kysymykset » Vuoden Lotta valittiin 10. kerran

Lotta Svärd Säätiö

Vuoden Lotta valittiin 10. kerran

Tiedote.
Julkaistu: 06.12.2015 klo 13:00
Julkaisija: Lotta Svärd Säätiö

Lotta Svärd Säätiö on valinnut kahden sodan lotan, Maija Kitinojan, Tervajoelta Vuoden Lotaksi.

Vuoden Lotta valittiin jo kymmenennen kerran. Vuoden lotan valinta on kunnianosoitus kaikille lotille ja pikkulotille., jotka ovat lottahengessä toimineet yhteiskuntamme hyväksi.  Valtakunnallisen Lotta Svärd- järjestön perustaminen tapahtui pian Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921.  Järjestön alaisuudessa toimivat paikalliset lottayhdistykset. Järjestön tarkoituksen oli tukea aineellisesti ja aatteellisesti suojeluskuntia. Ideologia oli molemmilla järjestöillä sama, ja varoja kerättiin suojeluskunnalle.

Lotaksi hakeutuvan tuli olla 17 vuotta täyttänyt, hyvämaineinen ja hänellä piti olla kahden paikkakunnalla tunnetun ja luotetun henkilön suositus. Jäseneksi hyväksytyn tuli antaa lottalupaus, jossa hän lupasi rehellisesti ja omantunnontarkasti avustaa suojeluskuntaa sen puolustaessa kotia, uskontoa ja isänmaata. Lupaus annettiin useimmiten pitäjän kirkossa papille. Jäsenyys oli vapaaehtoista, mutta siihen liittyi työvelvollisuus.

Vaikka sodan mahdollisuuteen oli varauduttu, Talvisodan syttyminen marraskuussa 1939 tuli sittenkin yllätyksenä. Talvisodan aikana sotatoimialueella oli 25.000 lottaa ja kotirintamalla 65.000. Jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti ja sotien jälkeen lottia oli 230.000.

Talvisota oli lyhyt intensiivinen sota, joka vaati raskaita uhreja. Suomi taisteli olemassaolostaan. Talvisodan kiivaiden taisteluiden jälkeen mies- ja materiaaliylivoimaa vastaan taistellut Suomi kykeni torjuntavoitollaan solmimaan rauhansopimuksen ilman ehdotonta antautumista.

Mutta rauhan ajasta ei saatu nauttia pitkään.

Sodan kokeneilla vanhemmilla oli tavoite, että lapset saavat vapaassa maassa paremman elämän, mitä heillä itsellä oli.

Sotiemme aikana suomalaiset naiset, lotat, osoittivat taistelutahtonsa sekä monipuoliset taitonsa palvella isänmaataan. Sotavuosista ei olisi selvitty kunnialla, elleivät lotat olisi miesten rinnalla kantaneet vastuuta mitä moninaisimmista tehtävistä rintamalla, muualla sotatoimialueella ja kotiseudulla.

Lottatoiminta oli hyvin tehokkaasti organisoitu ja sitä johdettiin keskitetysti. Kyseessä oli kattavan ja hyvän koulutuksen saanut joukko, jolla oli monenlaista osaamista. Lotat huolehtivat sotien aikana niin rintamalla kuin kotirintamallakin moninaisista töistä mm. muonituksesta, lääkinnästä, varusteiden huollosta, toimistotöistä, viestinnästä, varainkeruusta, ilmavalvonnasta, radistitöistä, säähavainnoinnista, kaatuneitten lähettämisestä kotiin ja paljon muustakin. Toiminta käsitti silloin koko kriisienhallinnan kentän silloiset tarpeet. Voidaan todeta, että Lotta Svärd järjestö oli ja on edelleen maailman suurin naisten vapaaehtoinen järjestö, kun huomioidaan Suomen silloinen väestömäärä, 1,6 miljoonaa ihmistä.

Vuoden lotta, Maija Kitinoja, syntyi itsenäisyysvuotena, 1917, kauppiasperheeseen Tervajoella. Perheeseen kuului kaikkiaan 9 lasta. Lottalupauksen hän antoi kirkossa 30-luvun loppupuolella pari vuotta ennen Talvisodan syttymistä. ”Paikkakunnalla oli paljon lottia, nuoria ja iäkkäitäkin, oma sisarkin oli esimerkkinä ja kannusti liittymään lottiin”, kertoo Kitinoja.

Lottakursseja pidettiin suojeluskuntatalolla iltaisin. Opetettiin petausta, siteiden tekoa, sidontaa, lääkeannostelua, kirjanpitoa, viestitystä, puhelimen käyttöä, erilaisten ilmoitusten tekoa, jne.

Talvisodassa Maija Kitinoja palveli lottana ilmavartiossa. ”Ilmavalvontaa, siis tähystystä, suoritin aluksi Isonkyrön kirkontornissa, myöhemmin Lakkineulomon katolla. Kirkontorniin kavuttiin sukalla peitettyjen taskulamppujen himmeässä valossa. Vartiossa oli kaksi lottaa kerralla neljän tunnin ajan. Kylmää oli. Onneksi Isonkyrön kirjakauppias antoi maahan asti ulottuvan susiturkkinsa, joka lämmitti lottia vuorotellen”, kertoo Kitinoja,

Jatkosodan aikana Maija Kitinoja työskenteli sidontapaikan esimiehenä Tervajoella. Hänen perheensä koti tarjosi myös muonitusta evakoille, jotka siirtolaisjuna toi sodan melskeistä turvaan. ”Puuhellalla porisi ahkerasti isot keittokattilat”, hän muistelee.

Jatkosodan aikana Kitinojan perhe antoi kaupan yhteydessä toimivan makasiinin saksalaisten käyttöön ammusvarastoksi. Kun Vaasaa pommitettiin rajusti ja taivas oli yhtenä valomerenä, pelättiin pommien harhautuvan ja osuvan makasiiniin. Olihan Vaasa lähellä Tervajokea. Onnettomuuksilta kuitenkin säästyttiin.

Syksyllä 1944 solmittu rauhansopimus sinetöi Lotta Svärd-järjestön kohtalon. Valtioneuvosto lakkautti sen välirauhan sopimukseen ja valvontakomission painostukseen perustuen. Järjestön omaisuus tuli luovuttaa valtiolle. Järjestön ja paikallisten yhdistysten varoja ehdittiin kuitenkin siirtää jonkin verran lokakuussa 1944 perustetulle Suomen Naisten Huoltosäätiölle, nykyiselle Lotta Svärd Säätiölle.

Myös lottapuvut ja merkit määrättiin hävitettäviksi. ”Minä annoin pukuni sisarelleni säilytettäväksi ja piilotin hihanauhan, kaulukset, mansetit ja merkit vintin sahanpuruihin. Piti pitää tästä aiheesta suut ihan supussa” kertoo Maija Kitinoja. Nykyisin hänen oma pukunsa on suojeluskunta- ja lottamuseossa Seinäjoella. Itse hän käyttää sisarensa lottapukua isänmaallisissa juhlissa.

Sotien jälkeen lotat joutuivat etsimään paikkaansa siviilielämässä. Piti löytää uusi koti tuhoutuneen tai luovutetulle alueelle jääneen tilalle, piti löytää työ- tai opiskelupaikka. 

Suomen Naisten Huoltosäätiön rohkeat, kaukonäköiset naiset ryhtyivät paneutumaan näihin lottien ongelmiin. Helsinkiin Mannerheimintielle rakennutettiin 300 asuntoa. Lapin sodan jälkeistä muonitustarvetta hoitamaan perustettiin yritys, Työmaahuolto, joka laajensi vähitellen toimintaansa myös muuhun työmaaruokailuun.

Maija Kitinoja palasi sotien jälkeen kyläkaupan tiskin taakse. Hän muistaa pula-ajan ostokortit ja elintarvikkeiden säännöstelyn. Tuotevalikoimaan kuului ruokatarvikkeiden lisäksi mm. hevosen länkiä, kessuntekotarpeita, karjanhoito-oppaita ja naisten kuttaperkkakenkiä. Harvalla on takanaan yhtä pitkä ja historiallinen kauppiasura, yli 50 vuotta. Kitinoja sai todistaa tiskin takaa niin sota- ja pula-aikoja, keskioluen vapautumisen kuin muovirahan yleistymisen 80-luvulla.

Lottien perustama yritys, Työmaahuolto, myytiin vuonna 1978. Siitä saadulla alkupääomalla säätiö pystyi aloittamaan lottien kuntoutus- ja avustustoiminnan. Tämä toiminta on linjattu säätiön jälkeen toiminta jatkuu; työtä riittää. Tiivis yhteistyö Puolustusvoimien kanssa, perinnetyö Lottamuseomme kautta, avun tarpeessa olevien tukeminen on Lotta Svärd Säätiön tulevaisuutta.

Vuodesta 1978 alkaen on lottien kuntoutukseen, vähävaraisten lottien avustamiseen ja eri veteraani- ja maanpuolustusjärjestöille jaettu 37 miljoonaa euroa. Tämän vuoden avustusmääräraha on 3 miljoonaa euroa. Maija Kitinoja kiittelee lottakuntoutuksista, joihin hänkin on päässyt osallistumaan.

Lottaperinteen vaaliminen ja lottien henkisen perinnön siirtäminen eteenpäin sukupolvelta sukupolvelle on Maija Kitinojalle tärkeää ja mieluisaa. Vielä tänään, lähes satavuotiaana, hän osallistuu Isonkyrön Perinneyhdistyksen toimintaan ja on sen hallituksen jäsen.

Lotta Svärd Säätiön juuret ovat noin 230 000 -jäsenisessä Lotta Svärd -järjestössä. Lotta Svärd -järjestön arvot ja ihanteet ovat osa säätiön nykyistäkin toiminta-ajatusta.

Säätiön tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan Lotta Svärd -hengessä:

-Huoltaa ja avustaa sodan tai muun kriisin johdosta tai sen seurauksista kärsimään
joutuneita henkilöitä tai yhteisöjä, jotka auttavat edellä mainittuja henkilöitä.


-Avustaa naisten koulutusta toimimaan kriisitilanteissa.
-Vaalia lottaperinteitä ja ylläpitää museo- ja näyttelytoimintaa.

 

Lotta Svärd Säätiön keskeiset toimintamuodot ovat lottien ja pikkulottien kuntouttaminen ja taloudellinen tukeminen, vuokra-asuntojen tarjoaminen, kiinteistöjen kehittäminen, Lottamuseon ylläpitäminen Tuusulassa.

 

Lotta Svärd Säätiö
Mannerheimintie 93
00270 Helsinki

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Tarja Björkling-Pakarinen, puh. 050 5272 640, tarja.bjorkling-pakarinen@lottasaatio.fi

www.lottasäätiö.fi

 

 

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs