Invalidiliitto ja liiton naistyöryhmä haluavat kansainvälisen naistenpäivän merkeissä nostaa esiin vammaisten naisten, tyttöjen, tätien ja mummojen kokeman syrjinnän. Syrjintää ja väheksymistä tapahtuu paitsi sukupuolen myös vammaisuuden perusteella. Vammaiset tytöt, naiset, tädit ja mummot ovat siten vaarassa joutua kaksinkertaisesti syrjityiksi. Naistyön tavoitteena onkin, että ihmis- ja perusoikeudet toteutuisivat kaikilla elämänalueilla jokaisen vammaisen naisen elämässä.
Sari Lehikoisen mammografiakuvaus jäi väliin liikuntavamman takia
Moni vammattoman naisen elämään itsestäänselvyytenä kuuluva asia voi olla vammaisen naisen ulottumattomissa. Tällainen asia voi olla vaikkapa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ikäkausitarkastukset.
- Sain kutsun ikäkausitarkastukseen ja soitin lääkäriasemalle selvittääkseni paikan esteettömyyden, sillä käytän pyörätuolia liikkumiseen. Vastaus oli, että paikkaan pääsee portaita pitkin ja hissi on liian pieni pyörätuolilleni. En siis voisi mennä rintasyöpäseulontaan tuohon paikkaan, Invalidiliiton naistyöryhmän jäsen, Sari Lehikoinen kertoo.
Lääkäriasemalta kehotettiin pyytämään lähete keskussairaalaan, jossa tutkimuksen voisi tehdä ultraäänikuvauksella.
- Ylilääkärin selvä kanta oli, että ei ole hänen asiansa antaa lähetettä, koska ikäkausitarkastus kuuluu kaikille ja lääkäriaseman on pakko järjestää se paikka. No, 70 kilometrin päässä Tampereella se olisi ilmeisesti onnistunutkin, mutta sinne olisi pitänyt ajella taksilla omalla kustannuksella. Tällainen toiminta on vammaisia naisia syrjivää: vammattomat pääsevät lähimpään paikkaan ongelmitta, mutta vammainen nainen joutuu jättämään seulonnan väliin ja vain toivoa, että mitään ongelmaa ei ole, Lehikoinen toteaa.
Invalidiliiton naistyöryhmän tavoite on nostaa esimerkin kaltaisia vammaisia naisia syrjiviä käytäntöjä esiin ja pyrkiä muuttamaan niitä. Jos esimerkiksi kilpailutuksessa edellytettäisiin, että palvelua tarjoavan yrityksen tilojen tulee olla esteettömät, myös apuvälineitä käyttävät naiset pääsisivät muiden tavoin yhteiskunnan tarjoamiin tutkimuksiin.
- Tehtävämme on tunnistaa syrjintä paremmin ja puuttua siihen niin kouluissa, työnhaussa, työpaikoilla, terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, urheiluseuroissa, mediassa, liikennevälineissä, harrastuksissa kuin perheen arjessa, kertoo Invalidiliiton naistyöryhmän sihteeri Tiina Lappalainen.
Invalidiliitto on jo 80 vuoden ajan tehnyt työtä, jotta vammaisilla naisilla ja miehillä, tytöillä ja pojilla, mummuilla ja vaareilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet ja ihmisoikeudet eikä heitä syrjittäisi vammansa vuoksi. Invalidiliiton 1994 perustettu naistyöryhmä edistää vammaisten naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisesti vammattomiin naisiin nähden ja tukee naistyötä paikallisyhdistyksissä ympäri Suomen. Invalidiliiton naistyöryhmä on nostanut viime vuosina esiin erityisesti vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön.
Otteita vammaisen naisen elämästä
- "Olen jo suunnitellut elämääni eteenpäin. Kun olen suorittanut yläasteen, suuntaan lukioon. Kun minusta tulee abi enkä voi kiivetä rekka-auton lavalle, tulen invataksilla perässä ja heittelen karkkeja sivuovesta." (Anni Ikävalko, Invalidiliiton Oikeus elämään -kirjoituskilpailu)
- "Olen 23-vuotias cp-vammainen nuori nainen. Olen nyt neljä vuotta asunut omassa kunnassani vanhusten palvelutalossa. Minua häiritsee kun muut asukkaat (vanhukset) haukkuvat minua päivittäin ja sanovat minulle, että "voitteko lopettaa nuo pakkoliikkeet?". Olen ainoa nuori tässä asuinpaikassani. Minusta tuntuu, että olen kuin vanki. Ihan oikeasti. En näe muita nuoria vapaa-ajalla."
- "Kadulla ja julkisissa kulkuvälineissä olimme joskus ihmetyksen aihe. Jotkut tulivat jopa suoraan kysymään, oliko lapsi todella minun - eihän ’halvaantunut’ voinut synnyttää." (Sirpa Hietala kirjassa Tavallinen arki ja sujuva juhla)
- Vaikeavammaiselle äidille ei myönnetty kuljetuspalveluna lisämatkoja jotta hän olisi voinut hakea 3-vuotiaan tyttärensä päiväkodista. Järjestämällä sen sijaan lapselle hänen isänsä työvuorojen mukainen vuoropäivähoito, evättiin samalla äidiltä tasavertainen vanhemmuus. Turun HAO 30.9.2004 04/0654/2
- Odottava äiti, joka liikkui pyörätuolilla, ei voinut käyttää lähineuvolan palveluja, koska sinne oli portaita.
Lisätietoja:
Invalidiliiton naistyöryhmän puheenjohtaja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, p. 050 345 6934
Invalidiliiton naistyöryhmän varapuheenjohtaja Sari Lehikoinen, p. 040 506 4279, [email protected].
Sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen, Invalidiliitto ry, p. 040 8257 904, [email protected]
Mediatiedote_070317_Vammaiset_naiset_huonommassa_asemassa_terveydenhuollossa.docx
Koko: 0,02 MB Tyyppi: docxMediatiedote_070317_Vammaiset_naiset_huonommassa_asemassa_terveydenhuollossa.docx
Koko: 0,02 MB Tyyppi: docxInvalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1