Väitös
pe 10.11.2017 klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Liikunta, L303
Katarzyna Kärkkäisen kasvatustieteen väitöskirjan ”Learning, teaching and integration of adult migrants in Finland” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Marianne Teräs (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Välimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englannin- ja suomenkielinen.
Kulttuurieroavuuksien ja suomen kielen taidon merkitystä korostetaan liikaa oppimisessa, opettamisessa ja kotoutumisessa. Henkilökohtaiset eroavuudet ja erot elämätilanteissa sekä niiden vaikutus jäävät helposti huomaamatta.
- Kulttuuri- ja kielitekijöitä käytetään yleisesti selittäjänä kaikkiin vaikeuksiin maahanmuuttajien oppimisessa, opettamisessa ja kotoutumisessa. Käsitykset kulttuuri- ja kielitekijöistä ja niiden vaikutuksista perustuvat kuitenkin usein kouluttajien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden odotuksiin ja luuloihin, Kärkkäinen selittää.
Kärkkäinen tutki ammatilliseen koulutukseen osallistuvien maahanmuuttajataustaisten aikuisten oppimista, opettamista ja kotoutumista. Tutkimus tarjoaa perusteellista tietoa maahanmuuttajista oppijoina ja maahanmuuttajien opettamisen erityispiirteistä. Samalla tutkimus syventää ymmärrystä oppimisen, opettamisen ja kotoutumisen välisistä suhteista.
- Parhaassa tapauksessa aikuisten ammatillinen koulutus tukee kotoutumista, mutta siihen liittyy myös paljon rajoitteita. Uskomukset kieli- ja kulttuuriasioista ovat suurin este, Kärkkäinen väittää.
Paljon luullaan, vähän tiedetään
- Toki monimuotoisessa ympäristössä on oppimisessa ja opettamisessa omia erityispiirteitään. Siihen liittyy esimerkiksi paljon epävarmuutta ja arvaamattomuutta. Toisaalta maahanmuuttajien oppimisessa ja opettamisessa on usein aivan samoja piirteitä kuin suomalaisilla, Kärkkäinen sanoo.
- Eri näkemysten huomioiminen ja oppimis- ja opettamiskäytänteiden vaihtelu ovat hyväksi myös suomalaisille opiskelijoille. Maahanmuuttajien oppimisen ja opettamisen erityispiirteiden huomioon ottaminen on tärkeää, mutta on osattava kuitenkin keskittyä olemassa oleviin samanlaisuuksiin.
- Keskittymällä olemassa oleviin yhtäläisyyksiin ja tunnistamalla jokaisessa ihmisessä olevan moninaisuuden voidaan parhaiten päästä eroon eroavuuden peloista, Kärkkäinen toteaa.
Kärkkäinen kehottaakin paljon maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa toimineita kouluttajia ja oppilaitoksia hyödyntämään asiantuntemustaan ja vaihtamaan tietoa hyvistä käytänteistä, jotka ovat oppilaitoksissa jo olemassa.
- Opettajat eivät aina tiedä selitystä siihen, miksi maahanmuuttajaopiskelijat toimivat tietyllä tavalla. Oletetaan myös jonkin menetelmän olevan hyvä toimittaessa maahanmuuttajien kanssa (esim. ryhmätyö), vaikka niin ei välttämättä ole maahanmuuttajaopiskelijoiden mielestä.
- Monet tällaisista väärinymmärryksistä voitaisiin korjata osallistamalla maahanmuuttajaopiskelijoita käytänteiden kehittämiseksi, Kärkkäinen ehdottaa.
Lisätietoja
Katarzyna Kärkkäinen, p. 040 805 4258, [email protected]
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, p. 040 8054403, [email protected]
Katarzyna Kärkkäinen kirjoitti ylioppilaaksi Kielcen (Puola) I Lukiosta vuonna 1995. Hän opiskeli kasvatustiedettä ja valtio-oppia nykyisessä Jan Kochanowski yliopistossa Kielcessä. Hän on syventänyt kansain- ja kulttuurienvälistä osaamistaan Stuttgartin yliopistossa Saksassa. Kärkkäinen on työskennellyt eri yrityksissä aikuiskoulutuksen kehittämisen ja henkilöstöhallinnon parissa Stuttgartissa vuosina 2004–2006. Hän on työskennellyt Koulutuksen tutkimuslaitoksessa Jyväskylän yliopistossa vuosina 2006–2015, muun muassa Intercultural Competence Training for Trainers and Advisors in Professional Orientation. Hän on toiminut myös tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa ja kasvatustieteiden laitoksessa vuosina 2015–2016. Tällä hetkellä hän osallistuu maahanmuuttajien opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutusmallin kehittämiseen (Perustaidot haltuun -hanke) Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa Jyväskylän yliopistossa.
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 594, 316 p., ISSN: 0075-4625;594 (nid.), ISBN: 978-951-39-7212-7 (PDF). Painettua teosta saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. +35850 3109986, [email protected] ja se on myös myynnissä yliopistokauppa Sopissa (T-rakennus). Väitös on saatavilla myös verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7212-7.
Kuva: Magdalena Weckström
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1