Tutkimus: Suomalaiset eivät vie lapsia teatteriin kriitikkojen arvioiden tai muiden suositusten perusteella

Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta selviää, että suomalaiset valitsevat teatteriesityksen eri kriteerein sen mukaan, vievätkö he lapsensa teatteriin vai menevätkö itse katsomaan esitystä. Lasten kanssa näytäntöön liittyvät käytännön asiat vaikuttavat päätökseen enemmän kuin esityksen arvostelut.

Esityksen genre, teos ja esityksen sopiva ajankohta vievät suomalaiset teatteriin. Jos teatteriin ollaan viemässä lasta, painottuvat kuitenkin toiset valintatekijät. Vaikka teos oli kolmasosan vastaajista pääkriteeri myös lasten kanssa teatteriesitystä valittaessa, käytännölliset asiat kuten sopiva aika ja sijainti koettiin yhtä lailla tärkeiksi valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi.

– Syksyllä ensi-iltansa saavan koko perheen Hevisaurus-musikaalin esitykset on suunniteltu siten, että ne sopisivat lapsiperheille mahdollisimman hyvin. Näytöksiä on siis pääasiassa viikonloppuna ja myös päiväsaikaan. Linnanmäen Peacock-teatteri tarjoaa myös mahdollisuuden yhdistää teatteriretki huvipuistopäivään, kertoo Suomen Komediateatterin markkinointijohtaja Annika Grahn.

Teatteriarvostelun tai suosituksen merkitys aikuisten teatterinkäynnissä on myös merkittävästi suurempi (26 %) kuin lasten (15 %).

Enemmän teatteria myös lapsille

Lähes puolet (45 %) suomalaisista käy lastensa kanssa teatterissa. Erityisen ahkerasti lapsiaan teatteriin vievät kotivanhemmat ja johtavassa asemassa työskentelevät. Siinä missä näyttelijät vaikuttavat vielä neljännekseen (26 %) aikuisten teatterivalinnoista, on tämänkin kriteerin painoarvo lasten esityksiä valitessa vähäisempi (12 %).

– Teatterimme tarjoaa monipuolisesti esityksiä kaikille yleisöille. Lasten huomioiminen tuotantojen suunnittelussa palvelee pidemmällä tähtäimellä myös koko kulttuurialaa, kun teatterissa käynnistä tulee ihmiselle osa elämää jo pienestä pitäen. Suomi 100 -juhlavuoden pääteoksemme on koko perheen musikaali, koska halusimme nostaa kulttuurikasvatuksen merkitystä juuri tässä ajassa. Uskomme, että suuret saavutukset syntyvät vain intohimolla ja niille otollisessa kulttuurissa. Haluamme viestiä lapsille, että kun uskoo itseensä eikä luovuta, mikä tahansa on mahdollista, Grahn jatkaa.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat teatterikansaa, sillä vain neljäsosa ilmoittaa ettei käy teatterissa lainkaan. Vähäisintä teatterissa käynti on nuorten miesten (18-24 vuotias) parissa (48 % ei käy), kun saman ikäluokan naisilla vastaava luku on puolet pienempi (24 %). Aktiivisimpia kävijöitä ovat yli 35-vuotiaat naiset.

– Kulttuurialalla työllistyminen on tunnetusti hankalaa, mutta vertailussa muihin EU-maihin Suomi on kulttuurin työllistävyyden kärkimaita. Eurostatin julkaisemien kulttuuritilastojen mukaan Suomessa kulttuuritapahtumiin osallistuminen on kasvussa, ja kotitaloudet kuluttavat kulttuuriin selvästi EU-maiden keskiarvoa enemmän, kommentoi Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Made by Finland -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2017 ja siihen vastasi 2 219 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Made by Finland -kampanja juhlistaa suomalaista työtä ja sen menestystarinoita. Mukana on yli 80 yritystä ja organisaatiota.Seuraa Made by Finlandia Facebookissa ja osallistu keskusteluun Twitterissä #madebyfinland.

Lisätietoja:

Annika Grahn, markkinointijohtaja, Suomen Komediateatteri, [email protected]suomenkomediateatteri.fi, 050 462 9660
Reetta Mentu, markkinointipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, [email protected], 050 561 5030
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, [email protected], 050 374 7410