Tutkimus: Nuorten osallisuutta ja toimijuutta voi tukea ilman jätti-investointeja

Tiedote: Julkaisuvapaa 13.9.2017 klo 13.20

Nuorten hyvinvointia pystytään lisäämään erittäin kohtuullisilla kustannuksilla. Matalan kynnyksen valmennuspajatoiminnan avulla koulutuspolut ja työelämään siirtyminen ovat todellisia mahdollisuuksia yhä useammalle heikoimmassa asemassa olevalle. Tulokset käyvät ilmi Sokra-hankkeen Valmennuspaja Mahiksen vaikutusten ja kustannusten tarkastelua -tutkimuksesta, joka julkistetaan Kuntamarkkinoilla 13.9.2017 klo 13.20.

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista ja yksilöllisesti räätälöityä tukea päästäkseen toimijoiksi omassa elämässään. Pelkkä opiskelu- tai työpaikan tarjoaminen ei riitä. Palvelujärjestelmän on sitouduttava asiakkaisiin ja vahvistettava ennen kaikkea yksilöiden osallisuutta ja toimijuutta.

-        Liian moni nuori tulee tänä päivänä leimatuksi syrjäytyneeksi, toivottomaksi tai laiskaksi, kun usein kyse on osattomuudesta. Kansantaloudellisesti edullisia ja toimivia apukeinoja on olemassa, toteaa tutkija Reija Paananen Diakista.

Rohkaisevia tuloksia valmennuspajatoiminnan vaikutuksista

Tutkimuksessa mukana olleet nuoret osallistuivat matalan kynnyksen valmennuspajatoimintaan, jossa yhdistyvät starttipajan ja perinteisen työpajan sekä seinättömän pajan ja nuorten Ohjaamon toiminta-ajatukset. Pajan asiakkaat ovat nuoria tai nuoria aikuisia, jotka tarvitsevat tukea opiskeluun, työllistymiseen tai arjen asioihin. 

Suurella osalla tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyivät ja heillä oli enemmän tavoitteita elämälleen sekä pyrkimyksiä oman elämäntilanteensa parantamiseen. Nuorten vuorovaikutustaidot sekä sitoutuminen ja osallistuminen pajan erilaisiin toimintoihin paranivat ja yhä useampi kykeni hoitamaan asioitaan omatoimisesti pajan ulkopuolella.

Myös nuorten sijoittumisen osalta tulokset olivat erittäin hyviä: yli 60 prosenttia asiakkaista siirtyi pajajakson jälkeen koulutukseen tai työelämään, kun valtakunnallisen työpajakyselyn kokonaistilaston mukaan näitä siirtymiä oli keskimäärin hieman yli 40 prosentilla asiakkaista.

Pienellä hintalapulla lisää hyvinvointia

Useissa hankkeissa on pyritty tukemaan nuorten elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Tietoa aktivointitoimenpiteiden vaikutuksista ja niistä aiheutuvista kustannuksista on kuitenkin olemassa vain vähän.

Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan käytettävien resurssien ja toiminnasta saatavien hyötyjen suhdetta voitiin pitää vähintäänkin kohtuullisena ja toimintaa perusteltuna sekä kunta- että kansantalouden näkökulmasta.

-        Vajaalla 250 eurolla kuukaudessa nuorelle on mahdollista tarjota tukea, joka voi olla ratkaiseva tekijä jatkopolun löytymisessä ja toteutumisessa, tutkija Anne Surakka Diakista kertoo.

Toiminnan vaikutuksia tulee ja on mahdollista mitata. Arvioinnissa on kuitenkin huomioitava myös laajemmat hyvinvointivaikutukset koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen rinnalla. Diakonia-ammattikorkeakoulun Sokra-hankkeen tutkijat kehittävätkin parhaillaan työkalua tämän tyyppisen toiminnan hyvinvointivaikutusten arviointiin.

Tutkija Anne Surakka Diakista kertoo tutkimuksen tuloksista Kuntamarkkinoilla 13.9.2017 klo 13.20 puheenvuorossaan Valmennuspaja nuoren hyvinvoinnin tukena on investointi tulevaisuuteen. Samalla julkaistaan teos Valmennuspaja Mahiksen vaikutusten ja kustannusten tarkastelua. ”Aina saa tulla ja voi puhua mistä vaan – luottamuksella. Linkki tutkimukseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-293-6

Tutkimus liittyy Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokraan, jota toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak). 

Lisätietoja:

Anne Surakka                    

tutkija, VTM                       

puh. 040 509 0621                                 

anne.surakka@diak.fi         

Reija Paananen

tutkija, FT

puh. 040 508 4294

reija.paananen@diak.fi

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra

Diakonia-ammattikorkeakoulu