Oppimisvaikeudet ja muut oppimisen ja koulunkäynnin ongelmat lisäävät nuoren syrjäytymisriskiä. Tämä tiedetään, mutta siitä huolimatta esimerkiksi opetusmenetelmiä uudistetaan suomalaiskouluissa keskimäärin liian laiskasti. Opetuksen kärryiltä pudonneiden oppilaiden annetaan edelleen liian usein suorittaa oppivelvollisuutensa ”armoviitosilla”, vaikka heitä pitäisi tukea oikeasti oppimaan esimerkiksi muuttamalla opetustapaa.
On erilaisia tapoja oppia – pitää olla myös erilaisia tapoja opettaa.
”Oppiminen edellyttää ajattelun taitojen kehittymistä, mikä puolestaan tukee oppimiskykyä. Osa oppilaista oppii konkreettisen tekemisen avulla. Toinen hyötyy kuvista ja toiminnallisuudesta tai ongelmanratkaisuista yhdessä luokkakavereiden kanssa. Kannustava ja mahdollisuuksia tarjoava ympäristö edistää kognitiivista kehitystä. Vähitellen lapsi kehittyy kohti abstraktin ajattelun tasoa ja pystyy oppimaan ja käsittelemään tietoa esimerkiksi kirjoitettuna”, Kehitysvammaliiton erityisasiantuntija Erja Pietiläinen kuvailee.
Erja Pietiläinen perää opetushenkilöstöltä enemmän uskallusta mukauttaa opetustapaansa kunkin oppilaan tarpeiden mukaan. Tämä edellyttää toimivaa vuorovaikutusta luokassa, jolloin opettaja havainnoi oppilaidensa erilaisia oppimistapoja.
Oppimistasoa mittaavat testit ovat turhia, jos ne eivät johda korjaaviin toimenpiteisiin.
”Huonojen testitulosten pitäisi johtaa siihen, että opettaja miettii, miten hän opettaa kyseistä asiaa paremmin, jotta oppilas pystyy oppimaan. Tässä punnitaan opettajan ammattitaitoa.”
Tärkeää on huomioida myös jokaisen oppilaan vahvoja alueita. Vahvuuksia tukemalla kasvatetaan nuoren itsetuntoa ja luottamusta omaan pärjäämiseensä.
”Koulu auttaa nuorta ymmärtämään elämää ja antaa välineitä olla siinä mukana. Suoriutumisen rajoilla sinnitteleviä nuoria pitäisi kannustaa eteenpäin elämässä”, Erja Pietiläinen sanoo.
Koulu ei ole ainoa, mutta nuorten kohdalla keskeinen toimija syrjäytymisen ehkäisemisessä. Syrjäytymiskehitys voi alkaa jo hyvin varhain, jopa ennen kouluikää.
”Kasvava lapsi tarvitsee tukiverkostoja – aikuisia jotka välittävät hänestä. Syrjäytyminen lähtee aikuisten asenteista ja suhtautumisesta. Jokainen aikuinen on lapsille ja nuorille malli. Jokainen aikuinen on vastuussa siitä, miten kohtelee lähipiirinsä lapsia. Lasta pitää arvostaa”, Erja Pietiläinen korostaa.
Keskustelu SuomiAreenalla
Lisää keskustelua tästä teemasta kuullaan Kehitysvammaliiton järjestämässä paneelikeskustelussa ”Syrjäytymisen ABC – annetaanko lasten meillä syrjäytyä rauhassa?”, joka on SuomiAreena-tapahtuman ohjelmassa torstaina 18.7. klo 14 BePop-kauppakäytävässä Porissa.
Panelisteina ovat rehtori Martti Hellström, kansanedustaja Kristiina Salonen, dosentti Matti Rimpelä, kasvatus- ja sosiaalialan tutkija ja tietokirjailija Anna-Liisa Lämsä, erityisopettaja Heli Tomminen, kokemusasiantuntija Mirkka Virtanen sekä Kehitysvammaliiton erityisasiantuntija Erja Pietiläinen.
Kehitysvammaliiton teltassa SuomiAreenan Kansalaistorilla voi mm. osallistua oppitunnille, jossa tutustutaan erilaiseen tapaan oppia matematiikkaa. Oppitunteja pidetään SuomiAreenan ajan päivittäin kello 12, 14 ja 16.
Lisätietoa: erityisasiantuntija Erja Pietiläinen, Kehitysvammaliitto, puh. 040 5275 797. Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskus Opikkeen johtaja Leena Kokko, puh. 0400 703 017.
Kehitysvammaliitto on valtakunnallinen järjestö, joka on perehtynyt erilaisten oppijoiden haasteisiin. Kehitysvammaliitto edistää kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumista yhteiskunnassa. Oppimateriaalikeskus Opike on osa Kehitysvammaliiton toimintaa. Opike tuottaa materiaaleja opetukseen, kasvatukseen ja kuntoutukseen. Tuotekehitystyön ja materiaalituotannon lisäksi Opike kouluttaa opetushenkilöstöä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1