Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa osoitetaan, että pitkät työpäivät voivat vaikuttaa älylliseen suoriutumiskykyyn. Tulokset julkaistiin juuri kainsainvälisessä American Journal of Epidemiology -lehdessä. Suomessa ylitöitä tehdään eniten kuljetusalalla ja tietotyössä.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen laaja seurantatutkimus maailmassa, jossa työpäivän pituuden ja älyllisen suorituskyvyn muutoksia on selvitetty toistomittauksin. Tulokset antavat selviä viitteitä siitä, että pitkillä työpäivillä saavutetut hyödyt saadaan yksilön terveyden ja toimintakyvyn kustannuksella. "Pitkien työpäivien haittavaikutuksiin on syytä suhtautua vakavasti", toteaa dosentti Marianna Virtanen Työterveyslaitokselta.
Syytä siihen, miksi pitkät työpäivät heikentävät älyllistä suoriutumiskykyä, ei vielä tiedetä. Taustalla saattaa olla useita tekijöitä, esimerkiksi lisääntyneet unihäiriöt, masennus, epäedulliset elämäntavat ja verisuonisairaudet. Kaikki nämä tekijät voivat heikentää aivojen toimintaa ja vaikuttavat siten suoriutumiskyvyn heikentymiseen.
Tutkimuksessa mukana yli 2000 julkisen sektorin työntekijää
Nyt valmistuneeseen tutkimukseen osallistui 2214 keski-ikäistä englantilaista Whitehall II -tutkimuksessa mukana olevaa julkishallinnon työntekijää. Heille tehtiin viisi erilaista älyllistä suoriutumista mittaavaa testiä vuosina 1997-99 ja 2002-04. Hyvin pitkää työpäivää (yli 55 tuntia viikossa) sekä keskipitkää työpäivää (41-55 tuntia) tekevien suoriutuminen sanavaraston laajuutta mittaavassa testissä oli jo tutkimuksen alkutilanteessa heikompi kuin normaalityöpäivää (35-40 tuntia) tekevillä. Seurantamittauksessa molempien ylityöryhmien suoriutuminen heikkeni sekä sanavarastotestissä että päättelykykyä mittaavassa testissä normaalityöpäivää tekeviin verrattuna.
Havaitut yhteydet olivat kasautuvia; mitä enemmän ylityötä, sitä heikompaa oli suoriutuminen testeissä. Pitkää työpäivää tekevät myös nukkuivat vähemmän kuin muut, potivat enemmän masennusoireita ja käyttivät enemmän alkoholia kuin normaalipituista työpäivää tekevät. "Jatkamme tämän tutkimusjoukon seurantaa myös tulevaisuudessa, sillä on tärkeää selvittää ovatko toimintakyvyn muutokset pysyviä ja lisäävätkö ylipitkät työpäivät mahdollisesti myös dementian vaaraa", kertoo tutkimusprofessori Mika Kivimäki.
Suomessa ylityön tekeminen on yleisintä kuljetusalalla ja tietotyössä
Aiemmin Työterveyslaitoksella toteutetun valtakunnallisen Työ ja terveys Suomessa 2006 -tutkimuksen* mukaan noin kolmannes työntekijöistä tekee ylityötä korvausta vastaan. Kyselyssä keskimäärin pisintä työpäivää tehtiin kuljetus- ja liikennealalla, jossa 45 prosenttia vastaajista oli tehnyt ylitöitä. Suomessa tehdään ylityötä myös ilman korvausta: palkatonta ylityötä kertoi tehneensä 14 prosenttia vastaajista. Yleistä ylityö oli myös tietotyössä (33 prosenttia korvausta vastaan, 24 prosenttia ilman korvausta), ja voimakkainta kasvu on ollut hallinto- ja toimistotyössä, jossa palkattoman ylityön tekeminen lisääntyi 16 prosentista 23 prosenttiin. Tietotyöhön tutkimuksessa luettiin hallinto ja toimistotyön lisäksi myös tekninen, tieteellinen ja taiteellinen työ.
Suomen Akatemia, Medical Research Council (Iso-Britannia) ja National Institute of Aging (Yhdysvallat) rahoittivat tutkimusta.
Lisätiedot
Dos. Marianna Virtanen, Työterveyslaitos, puh. 030-474 2702, [email protected] sekä prof. Mika Kivimäki, Työterveyslaitos ja Lontoon yliopisto, puh. 030-474 2709, [email protected]
Artikkeli
Virtanen M, Singh-Manoux A, Ferrie JE, Gimeno D, Marmot MG, Elovainio M, Jokela M, Vahtera J, Kivimäki M. Long working hours and cognitive function: the Whitehall II study. American Journal of Epidemiology 2009. http://aje.oxfordjournals.org/papbyrecent.dtl (doi:10.1093/aje/kwn382)
*Työ ja terveys Suomessa 2006 (toim. Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, ym). Helsinki: Työterveyslaitos, 2007.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1