Perloksen jälkihoitoon suunnattiin aikaisempaa enemmän voimavaroja ja
tukea. Tästä huolimatta joukkoirtisanomisessa oli häviäjiä ja
voittajia. Naiset työllistyivät miehiä harvemmin ja työttömäksi
jäämisen riski oli kaikkein suurin yli 50-vuotialla. Näin todetaan työ-
ja elinkeinoministeriön 2.2.2010 julkaisemassa tutkimuksessa
”Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa - tapaustutkimus
Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla”.
Pohjois-Karjalan
merkittävin teollisuuden alan työllistäjä ja muovituotteiden
alihankintavalmistaja Perlos Oyj lopetti tuotannollisen toimintansa
Suomessa vuonna 2007. Tämä tarkoitti välittömästi 2000 työpaikan
katoamista maakunnasta. Välilliset vaikutukset olivat tätäkin laajemmat.
Lyhyellä
aikavälillä irtisanottujen uudelleen työllistyminen vaikutti onnistuvan
ennakoitua paremmin, mutta vaikeutui myöhemmin talouden taantuman ja
työvoiman kysynnän hiipumisen seurauksena. Pidemmällä aikavälillä
useimmille irtisanotuista työpaikan menetys on ollut taloudellinen ja
sosiaalinen riski.
Toimihenkilöasemassa olevilla oli muita
paremmat uudelleen työllistymisen edellytykset ja he pystyivät saamaan
paremman tulotason kuin työntekijät
Pääosa työllistyneistä (83
%) oli työllistynyt toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin.
Naisista määräaikaisiin työsuhteisiin oli työllistynyt kuitenkin lähes
kolmannes, joten työsuhteiden kestolla arvioituna naiset joustivat
työsuhteiden laadussa miehiä enemmän. Ansiotason muutokset vuorostaan
osoittavat, että irtisanomisen uhan kohteeksi joutuneet olivat
uudelleen työllistyäkseen hyväksyneet myös aikaisempaa heikommin
palkattuja työtehtäviä.
Työuran pituus Perloksessa ei
heikentänyt uudelleen työllistymisen mahdollisuuksia. Yrityksessä
saatua kokemusta arvostettiin ja perloslaiset olivat alueen
työnantajien haluamaa työvoimaa.
Tutkijat toteavat, että
muutosturvan toimintamalli osoitti toimivuutensa, mutta
yhteiskunnallisissa tukitoimissa olisi varauduttava siihen, että
tuotannon lakkauttamisesta aiheutuu merkittäviä pitkävaikutteisia
sosiaalisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Myös irtisanotuille
kohdennettuja tukitoimia tulisi jatkaa vielä vuosia irtisanomisten
jälkeen.
Arja Jolkkosen ja Arja Kurvisen tutkimus on luettavissa sähköisessä muodossa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
ja tiivistelmä tutkimustuloksista tutkimushankkeen kotisivulta http://joyx.joensuu.fi/~tetu/joustavuus/
Lisätiedot:
erikoistutkija Arja Jolkkonen, Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos, p. 013 251 2474
erikoistutkija Arja Kurvinen, Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos, p. 013 251 4063
neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa, TEM, p. 050 396 0302
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1