Kansainväliset matkustusrajoitukset pudottivat Suomeen suuntautuvaa muuttoliikennettä merkittävästi vuonna 2020. Oleskelulupia myönnettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna ja turvapaikanhakijoiden määrä laski huomattavasti. Myös muualla Euroopassa tilanne oli samankaltainen. Tiedot käyvät ilmi Euroopan muuttoliikeverkon (EMN) tuoreista raporteista.
Maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia vaikutti vuonna 2020 lähes kaikkeen maahanmuuttoon liittyvään niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin.
Työnteon perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä laski Suomessa selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tosin pandemian vaikutuksista huolimatta työ pysyi edellisvuoden tapaan yleisimpänä ensimmäisen oleskeluluvan hakuperusteena. Myös opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten kokonaismäärässä nähtiin selkeä pudotus.
”Perhe oli edelleen yleisin syy muuttaa Suomeen. Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä väheni merkittävästi vuonna 2020 edellisvuosiin verrattuna, suurin osa turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia”, kertoo erityisasiantuntija Tuukka Lampi EMN Suomesta.
Yksin tulleiden alaikäisten määrä tosin nousi hieman edellisvuodesta, mutta tämä johtui osittain hallituksen päätöksestä siirtää Kreikasta turvapaikanhakijoita Suomeen. Vuonna 2020 Suomi ei tehnyt kiintiövalintamatkoja johtuen COVID-19 pandemiasta. Suomi jatkoi kuitenkin pandemiankin aikana kiintiöpakolaisten vastaanottamista ja pakolaisvalintoja tehtiin etäyhteyshaastatteluin sekä UNHCR:n asiakirjojen pohjalta.
Kansalaisuushakemuksissa suurimmaksi hakijaryhmäksi nousivat irakilaiset. Vuonna 2015 saapuneiden irakilaisten ja syyrialaisten pakolaisten neljän vuoden minimiasumisaika täyttyi, mikä heijastui hakijatilastoihin.
Hallinnossa merkittäviä parannuksia
Pandemian vaikutukset näkyivät myös politiikassa muun muassa väliaikaisina lakimuutoksina ja erilaisina erityisjärjestelyinä, joilla pyrittiin helpottamaan niin maahanmuuttajien kuin maahanmuuttajista riippuvien alojen tilannetta.
Esimerkiksi aikavälillä 9.4.2020-31.10.2020 olivat voimassa joustavammat säännökset kolmansien maiden kansalaisille, jotka saapuivat työskentelemään huoltovarmuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeisiin tehtäviin.
Työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi hakemusten käsittelyn tehostamiseksi työ- ja elinkeinoministeriöön. Päätöksen myötä työ- ja elinkeinoministeriö alkoi vastata vuoden 2020 alusta lähtien työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoon liittyvästä politiikasta, lainsäädännöstä sekä lupaprosessien kehittämisestä.
Kotouttamispolitiikassa jälkihuollon ikäraja nostettiin 25 ikävuoteen, jolla parannettiin nuorten turvapaikanhakijoiden asemaa.
”Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin jälleen ennätysmäärä hakijoita. Suuri osa heistä oli pakkotyön uhreja. Huomionarvoista oli myös, että auttamisjärjestelmään otettiin enemmän Suomessa kuin ulkomailla ihmiskaupan uhriksi joutuneita. Merkittävä poliittinen uudistus oli poliisin ihmiskaupparikoksiin erikoistuneen yksikön perustaminen, jonka on määrä aloittaa toimintansa tänä vuonna”, Lampi toteaa.
EU:ssa yhteistyön merkitys korostui
COVID-19-pandemian seurauksena myös EU:hun saapuvien laillisten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrä laski vuonna 2020 huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Tämä käy ilmi EU-tason vertailuraportista, joka julkaistaan tänään.
EMN järjestää julkaisusta webinaarin tänään, jota voi seurata oheisesta linkistä:
Joissakin maissa otettiin käyttöön COVID-19-pandemian vuoksi uusia sähköisiä järjestelmiä ja digitaalisia työkaluja turvapaikka- ja maahanmuuttoprosessien ylläpitämiseksi, kun maahanmuuttovirastot joutuivat sulkemaan ovensa rajoitustoimien aikana.
Komission vuoden 2020 uudessa maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa korostetaan tehokkaiden ja toimivien menettelyjen, järjestelmien ja yhteistyön merkitystä kaikilla aloilla.
Jäsenvaltiot hyväksyivät myös uudet strategiset suuntaviivat ja painopisteet, joissa keskitytään muun muassa työmarkkinoiden yhdentymisen tehostamiseen. Kolmansien maiden kanssa solmittiin uusia strategisia yhteistyömuotoja, joiden tavoitteena on laillisten reittien parantaminen ja laittoman maahanmuuton torjuminen.
Erityistä huomiota lainsäädännössä ja EU:n politiikassa kiinnitettiin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten, varsinkin alaikäisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien, suojeluun.
Lisätiedot: Erityisasiantuntija Tuukka Lampi EMN Suomi ([email protected], 0295 433 479)
Linkit raportteihin:
Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti
http://www.emn.fi/files/2139/EMN_maahanmuutto_ja_turvapaikka_FI_EN_NETTI.pdf
Maahanmuuton tunnusluvut
http://www.emn.fi/files/2137/Maahanmuuton_tunnusluvut_2020_FI_NETTI.pdf
EU:n vertailuraportti julkaistaan EMN Suomen verkkosivuilla (www.emn.fi) perjantaina 11.6.2021 klo 12.00
Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN)
Euroopan muuttoliikeverkosto (European Migration Network, EMN) on EU-jäsenmaissa sekä Norjassa toimivista kansallisista yhteyspisteistä sekä kansallisten verkostojen jäsenistä muodostuva tutkimus- ja tiedonvaihtoverkosto. Euroopan muuttoliikeverkoston toimintaa koordinoi EU-komissio. Euroopan muuttoliikeverkoston tarkoituksena on tuottaa ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa lähinnä jo olemassa olevan tutkimustiedon perusteella maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista EU-valtioissa politiikan suunnittelun tueksi Euroopan unionissa. Euroopan muuttoliikeverkoston keskeinen lisäarvo on sen keräämän tiedon analysoiminen ja jakaminen poliitikkojen ja viranomaisten lisäksi myös laajalle yleisölle.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1