Julkaistu tänään 11.12.:
Muita uusia tutkimusjulkaisuja:
Tulossa
*****
NYT-hankkeen raportti: Välittämistä ja konkretiaa. Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla.
Mitä nuoret toivovat ohjaukselta koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla? Miten nuorten ja asiantuntijoiden näkemykset ohjauksesta kohtaavat toisensa? Miten ohjausta voitaisiin kehittää nuorten kouluttautumisen, työllistymisen ja elämänhallinnan tukemiseksi?
Nuorten toiveet liittyvät ennen kaikkea ymmärrykseen, kannustukseen ja kuunteluun. Nuoret toivovat ohjaajien kunnioittavan heidän omia näkemyksiään ja ymmärtävän heidän elämäntilanteitaan kokonaisuutena. Ohjaajilta toivotaankin tukea paitsi koulutusta ja työelämää koskeviin kysymyksiin, myös muille elämänalueille, kuten ihmissuhteisiin, taloudellisiin huoliin ja terveyteen liittyviin asioihin. Elämäntilanteen tarkastelu kokonaisuutena tukee nuorta myös opinnoissa ja työllistymisessä. Nuorten ja asiantuntijoiden näkemykset ohjauksen ihanteista vastaavat hyvin toisiaan, mutta esimerkiksi resursointiin liittyvät seikat vaikeuttavat yksilöllisen tuen antamista.
Tiedot selviävät tuoreesta julkaisusta Välittämistä ja konkretiaa - Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla, jossa on tutkittu nuorten kokemuksia nuorisotakuun puitteissa tarjotusta ohjauksesta. Tutkimuksessa on selvitetty myös opettajien ja ohjaajien näkemyksiä ohjauksesta ammatillisissa oppilaitoksissa.
Tutkimustiedon pohjalta on kehitetty toimintamalli nuoriso- ja yhteisötakuun toteuttamiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Se sisältää mallin ohjaus- ja työllistymissuunnitelmalle sekä kysymyssarjan opiskelijoiden opintojen sujumisen ja työllistymisen tueksi. Ohjaus- ja työllistymissuunnitelma on konkreettinen väline opiskelijan ohjaukseen esimerkiksi ryhmänohjaajalle, mutta se toimii myös nuorelle itselleen opintoja ja koko elämää jäsentävänä välineenä.
Toimintamallin jalkauttamiseksi järjestetään eri puolilla Suomea seminaareja, joissa nuoret ja ohjauksen ammattilaiset pohtivat yhdessä keinoja ohjauksen kehittämiseksi.
Tutkimus, toimintamallin kehittäminen ja seminaarit on toteutettu osana NYT/NOPPA - Nuorisotakuun toteutuminen ammatillisen koulutuksen rajapinnoilla -hankekokonaisuutta, jota toteuttavat Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Hankekokonaisuutta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriön Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma LANUKE.
Julkaisu:
Paaso, Laura & Lavikainen, Elina. 2015. Välittämistä ja konkretiaa - Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö.:
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GWElodEwwOUtjckE/view?usp=sharing
Lisätietoja hankkeesta:
Laura Paaso (OAMK): 050 360 9516, etunimi.sukunimi(a)oamk.fi
Elina Lavikainen (Otus): 050 365 8944, etunimi.sukunimi(a)otus.fi
Mitä tarkoittaa "ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus"?
Onko työssä saatu oppi aidompaa kuin koulun opettama? Tällä hetkellä koulutuspoliittisessa keskustelussa korostetaan koulutuksen ja työelämän kumppanuutta. Pedagoginen ymmärrys ja ajantasainen työelämätieto liikkuu oppilaitosten ja työpaikkojen välillä. Toisaalta oppilaitosmuotoinen opetus saatetaan nähdä epäaitona oppimisena verrattuna työelämässä tapahtuvaan oppimiseen. Paljon keskitytään työelämävastaavuutta edistäviin käytäntöihin, kuten työssä oppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin.
Tämä selviää Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen Opetushallitukselle tekemästä tilannekatsauksesta, jossa tutkittiin työelämävastaavuuden käsitettä sekä sen käyttöä osana koulutuspoliittista keskustelua. Katsaus julkaistiin marraskuun lopussa.
Työelämävastaavuutta on tarkasteltu raportissa myös tasa-arvon edistämisen, elinikäisen oppimisen sekä jatkokoulutusmahdollisuuksien näkökulmista. Elinikäisen oppimisen taidot ovat ennen kaikkea valmiuksia oppia työpaikalla ja mahdollisesti täydennys- tai erikoisammattikouluttautua ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Toisaalta vaikka ammatillisen koulutuksen käyneiden korkeakoulutusmahdollisuuksien edistämistä voidaan pitää yhtenä tasa-arvon indikaattoreista, tutkimusaineistossa on siitä vähän mainintoja.
Lopputulemana katsauksessa piirtyy kaksi näkökulmaa työelämävastaavuuteen: Koulutuksellisessa näkökulmassa korostuu työelämävastaavuus, pätevöittämistehtävä ja talouden tarpeet. Kasvatuksellisessa näkökulmassa taas korostuu elinikäinen oppiminen ja jatkokoulutusmahdollisuudet.
Julkaisu:
Mitä tarkoittaa ”ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus”? Lea Aarnio & Suvi Pulkkinen. Tilannekatsaus, marraskuu 2015. Raportit ja selvitykset 2015:7. Opetushallitus.:
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GQl9zb2RqcV9LRGM/view?usp=sharing
Lisätietoja tutkimuksesta:
Leo Aarnio (Otus): 050 367 7259, etunimi.sukunimi(a)otus.fi
Opiskelijan kaupunki
Millaisia toiveita pääkaupunkiseudun opiskelijoilla on alueen kehittämiseksi? Millaisia asioita he pitävät tärkeänä asumisessa, palveluissa ja liikenteessä?
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sekä pääkaupunkiseudun opiskelijoiden World Student Capital -verkosto julkisti 3.12.2015 Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien, korkeakoulujen, WSC-verkoston, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin sekä HSL:n kanssa.
Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen aineistona on käytetty Otuksen vuodenvaihteessa 2014–2015 toteuttamaa, korkeakouluopiskelijoille suunnattua valtakunnallista Opiskelijabarometri-kyselyä sekä keväällä 2015 toteutettua kaupunkiaiheista erilliskyselyä. Pääkaupunkiseudulta tutkimukseen vastasi lähes 2000 opiskelijaa.
Tutkimuksesta selviää muun muassa, että opiskelijat kaipaavat pääkaupunkiseudulle ennen kaikkea lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Hinnan lisäksi merkittäviä tekijöitä asunnon valinnassa ovat hyvät liikenneyhteydet, kaupungin keskustan läheisyys sekä oman kampuksen läheinen sijainti.
Toisaalta yksityisautoilu ei näyttäisi olevan tulosten mukaan kovin suosittu liikkumistapa opiskelijoiden keskuudessa. Sen sijaan pyöräily olisi mieluisin liikkumismuoto jopa kolmannekselle opiskelijoista. Se koetaan pääkaupunkiseudulla kuitenkin liian hankalaksi ja turvattomaksi.
Kaupungeista vetovoimaisia tekevät opiskelijoiden mielestä mahdollisuus liikkua kätevästi ilman autoa sekä puistot ja viheralueet. Helsingissä houkuttelevimpia tekijöitä ovat lisäksi työllistymismahdollisuudet ja kulttuuritarjonta.
Julkaisu:
Rytkönen, M., Saari, J. 2015. Opiskelijan kaupunki. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GX2t6ZnladHRTN1E/view?usp=sharing
Tiivistelmäjulkaisu:
Rytkönen, M., Saari, J. 2015. Opiskelijan kaupunki. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GejNXREJMQS1sOVU/view?usp=sharing
Tutkimuksen avoin karttadata:
http://maptionnaire.com/fi/analysis/1016/otus/
Lisätietoja tutkimuksesta:
Juhani Saari (Otus), 050 368 1952, etunimi.sukunimi(a)otus.fi.
Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen. Nuorten koulutusvalinnat tilastojen ja kertomusten valossa.
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus julkaisee joulukuussa tilannekatsauksen koulutuksen periytyvyydestä Suomessa, jossa esitetään koulutuksen periytyvyyden mekanismeja rekisteritietojen sekä haastatteluaineiston pohjalta. Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Juhani Saari, Leo Aarnio ja Maria Rytkönen. Tutkimusta on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Katsauksessa tarkastellaan koulutuksen periytyvyyttä suhteessa sukupuoleen, äidinkieleen, vanhempien sosioekonomiseen taustaan sekä näiden yhdysvaikutuksiin. Lisäksi julkaisussa hahmotellaan yleisiä periaatteita, joiden mukaan jo todennetun periytyvyyden tilan vielä todentamattomia syitä tulisi pyrkiä jatkossa selvittämään, jotta epätasa-arvoa vähentävät toimet voitaisiin kohdentaa hyvin valikoituihin koulutuksen mekanismeihin.
Tutkimuksesta tiedotetaan, kun se on julkaistu. Kannattaa siis pysyä kuulolla!
Lisätietoja tutkimuksesta:
Juhani Saari (Otus), 050 368 1952, etunimi.sukunimi(a)otus.fi.
Korkeakoulujen saavutettavuus 2015
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus julkaisee tammikuussa 2016 selvityksen korkeakoulujen sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen saavutettavuuden nykytilasta. Selvityksen ovat tehneet Tiia Villa ja Sanna Kivisalmi, ja sitä on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Selvityksen aineistona toimii kysely, joka kohdennettiin kaikille korkeakouluopiskelijoille ja osallistujiksi tavoiteltiin erikseen myös erityisryhmiin kuuluvia opiskelijoita, joilla on jokin oppimista vaikeuttava haitta, vamma tai sairaus. Saavutettavuutta kartoitettiin kyselyssä sekä strukturoiduin kysymyksin että avovastauskysymyksin. Vastaajia kyselyssä on yhteensä 1425.
Selvitys on jatkoa Penttilän (2012) tutkimukselle korkeakoulujen saavutettavuudesta, ja kyselyssä on toistettu osittain Penttilän kysymyksiä, jotta aiheesta on voitu tuottaa samalla vertailutietoa vuoden 2012 saavutettavuuden tilanteeseen.
Tutkimuksesta tiedotetaan tammikuussa, kun se on julkaistu.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Tiia Villa (Otus), 050 439 2611, etunimi.sukunimi(a)otus.fi.
Koulutuksen alueellinen segregaatio
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus julkaisee tammikuussa 2016 tutkimuksen myös nuorten asuinpaikan vaikutuksista koulutuksellisiin valintoihin. Tutkimuksen ovat tehneet Juhani Saari, Alina Inkinen ja Janne Mikkonen ja rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Alueellinen koulutusmahdollisuuksien segregaatio koostuu eri osatekijöistä, jotka ilmentävät alueiden eroja elinkeinorakenteen, kulttuurisen ilmapiirin sekä fyysisten etäisyyksien kautta. Koulutussosiologisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että koulutustarjonta, koulutukselliset lopputulemat ja mahdollisuudet ovat Suomessa alueellisesti segregoituneita. Tutkimuksessa erotellaan eri alueellisten selitystekijöiden vaikutuksia koulutusvalinnan osatekijöihin ja tutkitaan osatekijöiden välisiä tilastollisia yhteyksiä.
Tutkimuksessa on hyödynnetty Opetushallituksen ylläpitämiä opiskelijavirtoja ja koulutukseen hakeutumista kuvaavia Vipunen-tietokannan tilastoaineistoja. Opiskelijoiden lähtöpaikkakuntien ominaisuuksien taustoituksessa käytetään lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää kuntatiedon indikaattoritietokantaa (SOTKA). Koulutusalakohtaista valikoitumista suhteessa alueeseen ja vanhempien taustaan tarkastellaan lisäksi Tilastokeskuksen aineistojen avulla.
Tutkimuksesta tiedotetaan tammikuussa, kun se on julkaistu.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Juhani Saari (Otus), 050 368 1952, etunimi.sukunimi(a)otus.fi.
Tasa-arvoindikaattori
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus julkaisee tammikuussa 2016 tutkimuksen vaihtoehtoisista tavoista mitata koulutusjärjestelmän tasa-arvon tilaa arvioiden esitettyjä mittoja aina sisällöllisestä validiteetista niiden käytettävyyteen asti. Tutkimusta tekevät Aki Niemi ja Juhani Saari ja sitä rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Erään mielenkiintoisen näkökulman aiheeseen tarjoaa edustavuusindikaattorit (representativity indicators). Edustavuusindikaattorien tilastolliset ominaisuudet ovat melko hyvin tiedossa, mutta siirtyykö analogia perusjokon ja vastaajajoukon edustavuudesta korkeakouluopiskelijoiden ja kansallisen kohortin väliseen edustavuuteen? Mitä taustamuuttujia on tarkastelussa syytä käyttää? Entä ovatko yli vuosien saatavat tulokset keskenään vertailukelpoisia sekä kansallisen kohortin että korkeakouluopiskelijoiden kohortin muodostaman populaation muuttuessa?
Tutkimuksesta tiedotetaan tammikuussa, kun se on julkaistu.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Aki Niemi (Otus), 050 598 6049, etunimi.sukunimi(a)otus.fi.
Toimeentuloa eri elämäntilanteissa. Helsingin yliopiston opiskelijoiden kokemuksia toimeentulon järjestämisestä Opiskelijabarometrin aineistossa.
Kuinka paljon opiskelijalle on 100 euroa ja miten opiskelijan elämäntilanne vaikuttaa toimeentulon järjestämiseen? Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus julkaisee joulukuussa yhdessä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kanssa tutkimuksen, jossa käsitellään Helsingin yliopiston opiskelijoiden toimeentuloa suhteessa erilaisiin elämäntilanteiden tyyppeihin.
Tutkimuksessa on etsitty tyypillisiä asumisjärjestelyiden, perhesuhteiden sekä opintojen vaiheen yhdistelmiä, jotka muodostavat tutkimuksessa seitsemän opiskelijalle tyypillistä elämäntilannetta. Lisäksi tarkastellaan toimeentulon ja työssäkäynnin suhdetta euromääräiseen toimeentuloon eri elämäntilanteissa Otuksen tuoreen Opiskelijabarometri 2014 -aineiston valossa. Vastaajissa Helsingin yliopiston opiskelijoita oli 945.
Tutkimus julkaistaan joulukuun loppuun mennessä osoitteessa: http://www.otus.otusowl.fi/index.php/julkaisut/kaikki-julkaisut
Lisätietoja tutkimuksesta:
Juhani Saari (Otus), 050 368 1952, etunimi.sukunimi(a)otus.fi.
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1