OLL:n vastaukset Nuorten tulevaisuusneuvottelujen kysymyksiin

04.05.2015 // 12:09

Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry (OLL) kiittää Keskustanuoria ja Keskustan Opiskelijaliittoa kutsusta Nuorten tulevaisuusneuvotteluihin. Alla on asiaan taustaa ja konkreettisia ehdotuksia liikunnan edistämisen näkökulmasta.

Taustaa

Tulevaisuuden ja kilpailukyvyn parantamisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että emme hukkaa yhteiskuntamme potentiaalia liikkumattomuuden aiheuttamiin haittoihin ja kustannuksiin. Liikunnan ja muun fyysisen aktiivisuuden lisäämisen on oltava yksi tulevan hallituksen tärkeimmistä tavoitteista.

Liian vähäisellä liikunnalla on vahva yhteys kansanterveyteen, mielenterveyteen, työurien pituuteen, terveyspalveluiden tarpeeseen, syrjäytymiseen, väestön toimintakykyyn ja näiden kaikkien kautta koko kansantalouteen. Liikkumattomuuden ratkaiseminen vaatii koko yhteiskunnan mukaan työhön.

Liikkumattomuuden yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan jopa 3 miljardia euroa vuodessa (UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari 2015). Liikkumattomuutta ei kuitenkaan ratkaista pelkästään liikuntapolitiikan keinoin, sillä pelkkä liikunnan harrastaminen ei riitä poistamaan terveyshaittoja. Terveys- ja kuntoliikunnan lisäksi tarvitaan myös arjen yleisen fyysisen aktiivisuuden lisäämistä ja istumisen vähentämistä.
 

Millä keinoilla saamme aikaan tuottavuushypyn suomalaisen työn, julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi? Avatkaa näkökulmianne keinoista, joilla Suomen kilpailukykyä olisi mahdollista kasvattaa.

OLL näkee, että liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta on tärkeää edistää elämänkulun kaikissa vaiheissa. Suomalaisen koulutusjärjestelmän kohdalla seuraavat toimenpiteet olisivat ensiarvoisen tärkeitä liikunnan lisäämiselle:

  • Korkeakoululiikunnalle määritetään virallinen asema esimerkiksi säätämällä korkeakoululiikunnan resursoinnista.

Korkeakoulut ovat koulutusjärjestelmämme ainoa osa, jossa liikunnalla ei ole virallista asemaa. Tästä syystä useissa korkeakouluissa liikuntapalvelut ovat heikosti järjestettyjä tai niitä ei ole lainkaan. Vain vajaa kolmannes (31%) korkeakoululuopiskelijoista liikkuu edes terveytensä kannalta riittävästi.

Korkeakouluopiskelijat elävät nivelvaiheessa, jossa tapahtuu usein suuria elämänmuutoksia, kuten muutto opiskelupaikkakunnalle. Nuorten aikuisten ikäryhmän (18–35-vuotiaat) on todettu olevan todella tärkeä myös loppuelämän liikunnan harrastamisen kannalta. Koska suomalainen korkeakoululaitos tavoittaa usean vuoden ajan melkein puolet tästä ikäryhmästä, korkeakoulut olisivat erittäin tehokas poikkihallinnollinen väylä nuorten aikuisten liikunnan edistämiseen. Liikkuvasta ja hyvinvoivasta opiskelijasta tulee suurella todennäköisyydellä liikkuva ja hyvinvoiva työntekijä sekä liikuntaan myönteisesti suhtautuva työnantaja.

  • Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan toiselle ja korkea-asteelle.

Liikkuva koulu -ohjelma on todettu toimivaksi tavaksi lisätä peruskoulun arjen liikuntaa. Myös toisella asteella ja korkeakouluissa on tarvetta yleiselle fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijalle kertyy istumista keskimäärin 9–10 tuntia vuorokaudessa, mikä on selvästi yli rajan, jossa terveyshaittoja alkaa esiintyä (Korkeakoululiikunnan barometri 2013). Tämän vuoden aikana opetus- ja kulttuuriministeriön asettama “Liikunnan pyöreä pöytä” -työryhmä ja valtion liikuntaneuvosto ovat esittäneet, että Liikkuva koulu -ohjelma tulee laajentaa myös toiselle ja korkea-asteelle.

  • Lisätään poikkihallinnollista yhteistyötä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistämisessä.

Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällyttää kaikkien hallinnonalojen toimintaan.

Liikunnan poikkisektoraalisuutta kuvaa esimerkki juoksijasta:

“Vähävaraisella ei välttämättä ole varaa lenkkivarusteisiin (sosiaalipolitiikka). Juoksemiseen tulee olla mahdollisuus siedettävän matkan päässä (kaupunkisuunnittelu). Lenkkipolku voi olla myös houkutteleva (ympäristöpolitiikka). Viereisen koulun pihalla voi olla lähiliikuntapaikka jota juoksija voi hyödyntää (koulutuspolitiikka). Opiskeluaikana juoksija voi käydä opiskelupaikkakuntansa korkeakoululiikunnan järjestämällä juoksukurssilla (korkeakoulupolitiikka). Lenkkeillä voi myös töihin mikäli se on fyysisesti mahdollista (liikennepolitiikka) ja työpaikalla voi olla myös mahdollisuus käydä suihkussa (työpaikkapolitiikka).” (Liikunnan manifesti, OLL 2014)
 

Millä keinoilla saamme työttömyyden hoitamiseen käytettävät määrärahat aktivoivampaan  käyttöön? Avatkaa näkökulmianne keinoista esimerkiksi työurien pidentämiseksi alkupäästä, nuorten sosiaaliturvan kehittämisestä sekä nuorisotakuun kehittämisestä.

  • Liikunta otetaan osaksi virallista hoitokäytäntöä kaikessa opiskelijaterveydenhuollossa ja KELA-korvaus laajennetaan koskemaan myös lähetteellä tapahtuvaa liikuntaneuvontaa.

“Noin puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista kokee terveydellisten seikkojen, kuten fyysisten vammojen, psyykkisten oireiden, stressin tai jännittämisen hidastavan opintojen edistymistä” (Saarenmaa ym. 2010, 52).

Panostamalla ennaltaehkäisyyn terveydenhuollossa voimme pidentää työuria niin alku- kuin loppupäästäkin. Liikunta on otettava osaksi virallista hoitokäytäntöä kaikessa opiskelijaterveydenhuollossa. Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) kehittämä liikunnan palveluketjumalli laajennetaan osaksi ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuoltoa. Vuonna 2015 Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa on käynnistetty pilotti palveluketjumallin laajentamisesta amk-puolelle. Koko opiskelijaterveydenhuoltoon laajentamisen esteenä on toistaiseksi amk-kentän opiskelijaterveydenhuollon heikko tilanne.
 

Millä keinoilla sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta on tavoiteltava?

  • Edistetään liikuntaa elämänkulun kaikissa vaiheissa ja annetaan myös uusille sukupolville mahdollisuus rakentaa myönteinen suhde liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen.

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta on tärkeää panostaa liikunnan edistämiseen elämänkulun kaikissa vaiheissa. On tärkeää antaa myös tuleville sukupolville mahdollisuus rakentaa koko elämän mittainen liikuntasuhde. Lapsi, joka syntyy nykymaailmaan, missä päivittäinen liikunta ja fyysinen aktiivisuus ei ole arjessa välttämätöntä, ei automaattisesti ymmärrä ja opi liikunnan merkitystä.

Lisätietoja

Matias Vainio
Puheenjohtaja
Opiskelijoiden Liikuntaliitto
044 7800 211
matias.vainio@oll.fi